Punakorvakilpikonnan kilpi

meillä oli konnan kilpi yhteen aikaan (kun oikeasta hoidota en vielä tienny) vaalea. Ostettiin nutrobal- kalkki vitamiinivalmistetta, sekä UV-lamppu. Tällöin kun konna syö ruoan mukana nutrobal jauhetta se saa vitamiineja ja sitten uv-lamppu auttaa kalkkia imeytymään paremmin konnaan. Nyt meillä on kilpi tummunut ja tullut kovemmaksi.

Osta eläinkaupasta sellainen akvaariokalkki, se laitetaan vain kellumaan veteen ja siitä kalkki irtoaa ja kulkeutuu konnan elimistöön.hyvin yksinkertaista.

Juu tuo nutrobal on parempi vaihtoehto kalkinsaamiseksi, koska siinä on myös niitä vitamiineja. Seepiansuomu (joka kelluu vedessä) on hyvä nutrobalin lisäksi. meillä tuo seepiensuomu ei mene kaupaksi, joten olemme sekoittaneet nutrobalin joukkoon apteekista saatavaa liitujauhoa. Ja muistakaa tuon Uv-putken tärkeys. Kalkilla ei ole niinkään paljoa arvoa jos se ei imeydy konnaan kunnolla :)

sen perusteella, mitä näistä viesteistä saa selville, kyseisellä kilpikonnalla (ja näillä muillakin) on/on ollut kilvessä sienitulehdus. oireita ovat mm. koko kilven tai osan kilpilevyistä vaaleneminen, väri voi olla joskus myös punertavaa. sairastuneet kilpilevyt saattavat myös pehmetä. lisäksi kilvestä voi löytyä pieniä reikiä.

ravintoaineiden puutoksista kalsiumin ja D3:sen vajeet saattavat aiheuttaa kilven pehmenemistä sekä epämuotoisuutta, mutta eivät värinmuutoksia.

ns. kilpimätä on hyvin yleinen infektiosairaus, joka lienee osittain konnasta toiseen tarttuva, osittain siihen vaikuttavat myös stressi ja epähygieenisyys. ihmiseen sairaus ei tartu.
osa tapauksista paranee itsestään, pieni osa saattaa johtaa pitkittyessään verenmyrkytykseen.

lievissä tapauksissa kannattaa kilpikonnaa pitää kuivilla mahdollisimman paljon, sillä kosteus edistää sienien ja bakteerien hyvinvointiin. kaliumjodidia sisältävä Betadine on laajakirjoinen puhdistuaine (apteekista, vajaat 10 e), jolla kannattaa puhdistaa kilpi pari kertaa päivässä. akvaarion hygieniaan kannattaa myös panostaa.

vaikeampiin tapuaksiin lääkäri määrää usein pistokset ja täyskuivatuksen.

kilpimädän jälkeensä jättämät merkit saattavat näkyä pitkäänkin sairauden jo parannuttua.

tätyy vielä korostaa, että tila on yleinen, ja harvoin hengenvaarallinen. minulla on kymmenkunta punakorvaa, ja lähes kaikilla on vajaan viidentoista vuoden aikana ehtinyt olla ainakin pieniä merkkejä tulehduksesta.
erityisen ongelman on aiheuttanut aina uuden yksittäin konnan tulo; se on väistämättä saanut näiltä omilta jo vastustuskykyisiltä konnilta uuden tyyppisiä bakteerikantoja.
tulehduksenalut on kuitenkin olleet helposti hoidettavissa.