Jos haluatte päästä eroon yksinäisyydestä,niin miksi ette tee asialle mitään? ei kukaan tule sinne kotiinne sanomaan,haluatko olla ystävä,vaan niitä pitää itse osata etsiä. Ystäviä löytää harrastuksista,matkoilta,yhdistyksiltä...työpaikaltakin voi saada ystäviä...oikeastaan mistä vaan,mutta ei sentään kadulta. Itse olen saanut ystäviä koulusta ja nyt työpaikalta,kun käyn töissä. Älkää valittako yksinäisyydestä,vaan tehkää sille jotakin!
yksinäisyydestä
jokunen
101049
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vaikka olen yksinäinen ihminen, en ole koskaan siitä valitellut. Joskus melkeinpä tuntuu siltä, että lähipiiri toivoisi minun niin tekevän. Eikö ole sallittua yksinäisen ihmisen olla onnellinen ja tyytyväinen yksinäisyydessään????
Ei yksinäisyydessä ole mitään pahaa, jos ei se itseä haittaa. Monet viihtyvät yksinään loistavasti. Olen silti ensimmäisen kirjoittajan kannalla, jos tuntuu yksinäiseltä ja se häiritsee, niin on lähdettävä ulos. Siellä voi kohdata toisia, ei kukaan tule kotiisi sinua hakemaan. Täälläkin on todella paljon yksinäisiä, ainakin kirjoituksista päätellen. Mikseivät he voi tavata toisiaan?
Oikeasti yksinäisen ihmisen on usein mahdotonta saada kontaktia muihin. Ei tiedä, miten muita pitäisi lähestyä, ja kun vielä jokainen lähestymisyritys tulee torjutuksi, niin kuin väistämättä käy, kun on niin yksinäinen ettei näe muuta kuin itsensä ja oman yksinäisyytensä, niin se ei oikein ilahduta tai kannusta jatkamaan. Voit varmasti mennä muualle keskustelemaan, jos aihe ahdistaa Sinua.
Juu, tämä oli taas näitä lausahduksia, vähän kuin sanoisi masentuneelle että piristy, älä aina mökötä. Yksinäisyyden syy ei välttämättä ole se ettei halua/jaksa/viitsi/huvita tehdä asialle mitään, siinä on yleensä kyse muustakin mitä ei millään hokkuspokkus konstilla poisteta.
Nimenomaan. Eikö olekin kiva, kun joku luulee löytäneensä ratkaisun kaikkien muiden ongelmiin? Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että puhumme vaikka siitä, miksi emme saa mitään tehtyä yksinäisyydellemme, mutta minulla on kaikkea sitä vastaan, että joku tulee tänne ja käskee elää oikein.
Itse olen vakaasti sitä mieltä, että silloin kun ihminen on kaikkein yksinäisin, ei hänellä oikeasti ole mitään mahdollisuuksia ystävystyä keneenkään. Ainakin omat yritykseni yksinäisimmältä kaudeltani oivat näin jälkeenpäin katsottuna vain epätoivoisia ja pelkästään lisäsivät pahaa oloani. En todellakaan tiedä, miten yksinäisyydestään pääsee eroon, mutta jotenkin siitä on selvittävä, jos aikoo osallistua normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen. Näin ajattelen.
Siis vastaan sinulle oman kantani ja toivon sitten vinkkejä lisää. Olen tehnyt kaikkeni, varmaan sekin on väärin, mutta en kuitenkaan tarpeeksi. Olen ollut pois kotoa, etsinyt jokapaikasta. Tiedän kaikki paikat ja keinot kuinka ystävää etsitään, ja ihan varmasti paremmin kuin sinä. Osaan etsiä ja etsin edelleen. Luuletko sinä, etteivät yksinäiset edes yritä, monet tekevät sitä koko ikänsä. Mitä itse ajattelet esimerkiksi kahdeksan vuoden etsimisestä? Siinä ajassa kehittyy ystävänetsimisen ammattilaiseksi jo monta kertaa. Ongelmahan se on, että kun yrittää yrittämästä päästyä, ei tosiystävää kuitenkaan ole, ei se etsiminen. Mikä sinulle sitäpaitsi on ystävä? Joku jota nähdään töissä/koulussa/harrastuksessa? Niitäkin on lukemattomia, mutta oikeaa ystävää en ole sieltä löytänyt.Ystävä ei mielestäni ole se, jonka kanssa satutaan viettämään aikaa, vaan se, jonka kanssa voi jakaa elämäänsä. Työ ja harrastusjutut eivät riitä alkuunkaan. Ala sinä kaikille ystävättömille ystäväksi, niin sillä voit auttaa, noilla tyhjillä puheilla et saa ymmärrystä, koska et ymmärrä yksinäisyyttä itsekkään. Et sinäkään alkaisi yksinäiselle ystäväksi? Kuinka monen yksinäisen kanssa olet ystävystynyt? Et sinä ole sen parempi neuvomaan muita vaikka sinulla ystäviä nyt onkin. Joku päivä voi olla, ettei niitä sinulla enää ole ja olet aivan yksin yrittämisestä huolimatta.
Voi kuule,minulta ei ystävät lopu,kun niitä on monta. Ja jos loppuisi,niin kyllä minä aina uusia saan,kun olen sosiaalinen ja aktiivinen. Toimin monessa harrastuksessa,jossa on paljon ystäviä,joiden kanssa rupatellaan kaikesta. Joidenkin kanssa olen niin hyvä ystävä,että tapaamme muissakin merkeissä,kuin harrastuksissa lähes päivittäin.
Miksi te olette heti karvat pystyssä, osa ainakin yrittää buustaa, että menkää ulos ja niin edelleen. Itse en tiedä niin paljoa kaverien etsimisestä, mutta kyllä silti vaikuttaa, että kirjoittajien tarkoitusperät ovat hyvät. Toivon kaikille että löydätte todellisen ystävän ja kumppanin!
miksi sitten käytät aikaasi tässä keskustelussa?
miksi tulit kertomaan että sinulla on ystäviä? anna muiden olla. mikä ääliö...
Monella yksinäisellä on joskus ollut ystäviä ja elämää. Moni yksinäinen on pettynyt niihin "ystäviin" ja elämään. Silti, vaikka moni yksinäinen on mieluummin yksin, kuin huonossa seurassa, toivoisi moni yksinäinen että parempaakin seuraa löytyisi.
Vuosien eristäytymisen ja kaikkeen katkeroitumisen ansiosta tutustuminen vain on hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Moni meistä on epäluuloinen, ajattelee että muut ajattelevat vain pahaa, ettei ketään kuitenkaan kiinnosta. Tutustu siinä sitten.
Minä en muuten ole lihava, en myöskään järjettömän ruma...mulla on mies, mutta menneisyys painaa -pahasti. Kai se jotenkin näkyy ulospäinkin kun ihmiset välttelee -sanoisin että pelkää, vaikken itse näekään syytä.