Minulla on rautavene. En ole koskaan peitellyt sitä talveksi. Täällä sisäSuomessa tulee paljon lunta. Mitään vaurioita veneeseen ei ole tullut. On aivan turhaa hommaa rakennella kehikoita ja kiskoa pressuja rautapaatin päälle. Epäilenpä että nykyajan lujitemuovikin kestää aivan hyvin talven ilman pressuja.
Rautavene ei kaipaa peittoa
Stiilman
448751
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Jos minkä tahansa veneen peittää, niin sen rakenteiden huoltoväli pitenee.
Se, joka muuta väittää, ei tiedä mistä puhuu.
aivan varma.itselläni on sekä lasikuitu(lujitemuovi)että rautanen.
en peitä kolmea lasikuituvenettä ja rautaveneenkin jätän vesille.kesäaurinko pilaa enemmän venettä kun talvi.edellyttää tietty ehjää venettä ja asianmukaisesti talvikuntoon asetettua.oma rautavene on -84 valmistettu ja lasikuituset yli kymmenen vuotta,edelleenkin aivan ehjiä.jos pidän venettä sängyssä vaimo hermostuu mutta olet oikeassa siinä että sisäsäilytys lämpimässä ja suht kuivassa tilassa ssaattaa antaa pari vuotta elinikää lisään veneelle,ei kuskille.mitään mullistavaa tuo peitetty olotila ei veneelle anna,jos joku väittää muuta omistaa tai kaveri veneen talvipaikan sisätiloissa.
Ensinnäkin voisit opetella kirjoittamaan. Virke alkaa isolla alkukirjaimella, ja välimerkkien (pilkku ja piste) jälkeen tulee välilyönti. Kun teet näin, tekstisi lukeminen on helpompaa.
Sitten asiaan.
Jokainenhan tekee miten tahtoo veneen peittelyn suhteen. Peittelemättä jättäminen ei ole mikään katastrofi.
Minä peittelen lasikuituisen purjeveneeni seuraavista syistä:
1) Kirjallisuudessa (muistaakseni mm. Vaitses: The Fiberglass Boat Repair Manual) viisaammat varoittavat pakkasvaurioista. Veneen rakenteissa voi olla paikkoja, jonne vettä tai kosteutta pääsee, ja jotka sitten halkeilevat pakkasessa. Ongelmapaikkojen ei tarvitse olla mitenkään erityisen näkyviä. Vaikkapa ruuvinreikä, jossa sikatiiviste on väsähtänyt, käy varmaankin esimerkistä. En pidä erityisesti veneen korjaamisesta, joten haluan välttää tällaiset ylimääräiset työkohteet.
2) Huonolla onnella istumalaatikkoon voi kerääntyä aikamoinen painava lumi- ja jäämöykky. En halua myöskään tällaisten aiheuttamia vaurioita veneeseeni.
3) Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla lumen sekaan kerääntyy uskomaton määrä saastaa. Kun lumi sulaa ja uutta sataa vuorotellen, kerääntyy likaa huomattavasti jo pressun päällekin. Kerääntyyhän sitä likaa tuulen mukana myös pressun alle myös, mutta ainakin kuvittelen pääseväni näin vähemmällä veneen pesussa keväällä.
Onhan niistä peitteistä vaivaa, ja hyvät pressut ovat kalliita. En vaan tiedä, onko minulla varaa ja kiinnostusta jättää venettäni peittelemättä.
Tehdäänkö siellä sisäsuomessa veneet raudasta,täällä meren rannalla ne tehdään teräksestä.
Kerroppas mitä muuta eroa kuin suomenkieli.
Rauta on hopeanvalkoinen,kiiltävä ja pehmeä metallinen alkuaine,kem.merkki Fe, atomimassa 55,847, tiheys 7,87, sulamispiste 1535 astetta celsiusta.Siitä ei voi tehdä venettä.Nimitystä rauta käytetään myöskin valuraudasta,eikä siitäkään kunnon venettä saa.Teräs taas on rautaa pääaineenaan sisältävä metalliseos,eri lisäaineilla siitä saadaan erittäin lujia seoksia ja sellaisesta minunkin veneeni on tehty.Kestää muuten hyvin jäät ja muutkin sääilmiöt. PS.Muistakaa käyttää oikeita termejä
Mitähän valurautaa tarkoitat , pallografiitti , valkoinen ,suomu... voisin kertoa "raudasta " enemmänkin , edellinen rauta-teräs oli huumoria ,mistäpä sitä aina aavistaa mitä kukakin todella ajattelee.
Huumoria tai tietämättömyyttä,silti hyvä puhua oikeilla termeillä
Huumoria tai tietämättömyyttä,hyvä silti puhua oikeilla termeillä
Ei sitten myöskään saa puhua kultasormuksista eikä hopealusikoista, vai? Eikä alumiinivenekään puhdasta alumiinia ole, vaan metalliseosta, jossa suurin osa on alkuainetta nimeltään alumiini.
montako valurautaista venettä olet eläessäis nähnnynnä.olet varmaan ilmiömäinen metalurgi,ei siinä mitään,ethän vaan aloita pilkkujen,pisteiden ja muutenkin kieliopin kerrontaa venepalstalla,täältä löytyy jo niitä.
..jos haluat välttää pintojen sisälle kerääntyvän kondessin, muutta oma on asiasi.
On mielenkiintoista lukea perusteluita miksi ei peittelisi venettään. Onhan se työlästä. Ja jos ei nää vaivaa, niin peitto on poissa ensimmäisen kovemman tuulen jälkeen.
Naapurin veneessä ei viime talvena ollut ekan kovan tuulen jälkeen peittoa. Se oli mytyssä yhden toisen veneen pukin alla. Eikä naapuria huolettanut pikku kosteuden kertuminen veneen kattoon, kun kansi oli kylmä ja märkä. Olihan veneen oviaukon tuuletusritiläkin rikki ja siitä pääsi sadevesi valumaan veneen sisälle. Mutta ei nämä talvella vailla huolenpitoa olevat paatit tee kesällä niin mahdottoman pitkiä lomaretkiä - jos ollenkaan.
Minulla on "talo" purkkarin ympärillä. Sen kasaamiseen menee yksi viikonloppu. Mutta paatti on K U I V A koko talven. Tarvittaessa veneen voi osittain tyhjentää pressun alle, jolloin pikku remontit on helppo tehdä talven aikana.
Mutta tapansa kullakin.
Toiset eivät peittele lainkaan ja toiset sen kun parantelevat "pettelysysteemiään". Tämän talven uusi juttu näyttäisi olevan joustava kumi peiton ja narun väliin. Se näytti toimivat monissa veneissä viime talvena.
Ja sitten kun keväällä kondenssiovesi on kastellut kaikki paikat, niin ihmetellään miksi veneessä haisee ummehtuneelta. Tosin muutenkin veneen siivoaminen on toisilla hakusessa, vaikka venettä tarjotaan myyntiin niin paikat ovat sikamaisessa kunnossa ja edellisen purjehduskauden ruokajämät vielä kaapeissa keväällä sekä kaikki likapyykit kosteana veneessä. Ja ihmetellään edelleen että miksi täällä vähän tuoksahtaa. Venettä pitää siivota huolellisemmein kuin kotia jossa ilma on ehkä kuivempaa.
veneen peittäminen estäisi veden kondensoitumisen. Liian tiivis peittäminenhän juuri aiheuttaa pahimmat kosteusongelmat.
Teeppä koe, laita juomalasiin jäätä ja jätä se keittiön pöydälle lämpimään. Huomaat että ulkopintaan alkaa muodostua vettä jopa siinä määrin että pöytäliina kastuu. Sama kääntäen veneessä, ulkopuolella jäätä ja sisäilma alkaa lämmetä keväällä = hyvin tuuletettu jolloin vesi valuu veneen sisäpintoja pilssiin ja noistaa sisäilman kosteutta joka taas kastelee puuosat lakkaamattomalta puolelta. Jolloin lakattu ulkopinta hilseilee pois ja vetää yhä enemmän vettä itseensä.
Joten näin.
minä ilmiön tunnen ja ymmärrän, mutta mitä se peittäminen tähän vaikuttaa.
No tiivis pressupaketti on tietenkin yhtä huono, mutta peitolla ymmärrän ilmavan katoksen joka estää lumen kerääntymisen veneen päälle ja jäätymisen siihen hikoiluttamaan sisätiloja
jäädä fysiikan opinnot vähän kesken.
Jos mietit sitä vesilasia, jossa oli jäätä sisällä ja kondenssivettä ulkopinnalla. Ja sitten ajattelet venettä, jossa on jäätä kannella ja kannen alla... Niin mitäs sieltä kannen alta löytyykään?
Huomaa, että purjevenemiehet sotkeutuivat muuten niin asialliseen keskusteluun.
ymmärrän mutten ymmärrä,eli vesilaseista jäineen en tiedä,käytän kyllä.rautaveneen tehty -84 ollut ulkona siitä lähtien kosika vaimo ei anna lupaa tuoda sisään ymmärrän kyllä.peltikatto on ulkona,rautaveneet on ulkona,koska olette kuulleet että vikingline ja siljaline vievät talveksi alukset katon alle.ei vie rautakorpi eikä sunlines,ei myöskään troolarilaivasto(mikä nyt olemassa on)jos kuitupinnoite on huono, viat lisääntyvät mutta hyvin hoidettu pinta ei peittelyä tarvitse.hyvin maalattu auto ulkona 30 vuotta ei pilaannu enemmän kun huonosti hoidettu sisällä,tietty ulkona ajeltu.
Toimiiko kondensio eri tavalla moottori- ja purjeveneissä tosiaan? Ja jos toimii, niin kummassa sitä kondenssivettä sitten muodostuu, että omassani osaan ensi talvena varautua pressuilla, jos mulla onkin sitä kondensoivaa tyyppiä?
sekä rauta että lauta ja teräskipossa.sitä et muuten pressulla voi poistaa koska myös pressun alapintaan muodostuu tätä kosteutta.voit tarkistaa asian levittämällä pressun vaikka autosi ylle ja sitten tarkistaa päivittäin,yhtenä päivänä siellä pressun alla on kondenssivettä,minua viisaammat voivat varmaan kertoa mitkä olosuhteet silloin vallitsee.tämä kondenssivesi ei muuten ole tuo ongelma vaan lumi ja kylmä yhdistettynä hiusmurtumia täynnä olevaan lasikuiturunkoon.
Tottakai kaikki materiaalit kondensoivat vettä pinnalleen, se lauta noista parempana lämmöneristeenä tosin vähemmän kuin rauta, mutta silti. Hävetti ja suututti silti moottorimiesten puolesta toi Höyryn möläytys.
Ne hiusmurtumat ja kaikki muutkin pienet raot saumoissa, helojen alla ym. ovat tietenkin yksi oleellinen syy pitää lumi ja jää poissa kannelta. Toinen on se kondenssivesi, jota takuuvarmasti muodostuu kylmälle pinnalle. Ja yhtä takuuvarmasti sen kannen alapuoli on kylmä, jonka päällä on jäätä. Kolmantena vielä se melkoinen ylimääräinen paino, joka veneen päälle kertyy ilman peittoa talvella.
Ja seuratkaapa muuten vaikka sitten niistä autoista, mikä ero on autolla, joka seisoo katoksen alla ja taivasalla. Katoksen alla olevasta ei juuri koskaan tarvitse huurretta kaapia eikä kastetta aamulla laseista pyyhkiä. Siksipä tästä lähden omaa venettäni peittelemään.
Ei kai niitä laivoja talveksi telakoidakkaan, ovat hyvin sisälämmitettynä ja ilmastoituna liikenteessä. Mutta kuten totesitte niin pressun sisäpinta kastuu, mutta vaan siinä tapauksessa että lumi makaa toisella puolen. Minä teen pressusta katoksen jotta lumi ei kerry sinne päälle painoksi. Ja jos se lumi ja jää on siinä veneen kannella niin tatusti sisäpuoli on märkä, ellei ole sisällä lämmitystä ja koneellista ilmanvaihtoa, olkoon veneen materiaali mikä tahansa. Mutta ei siitä mitään haittaa ole silloin jos sisäpuolella ei ole mitään verhoiluita eikä puuosia kastumassa. Mutta aika kolkko veneeksi pelkkä rautapinta sisällä "ferreksillä" maalattuna. Mutta saatte toki menetellä miten haluatte, minä peitän veneeni, jos nyt vielä maltan sitä ylöskään nostaa on niin lämpimät kelit merelläkin.
Ei siihen tarvita kouluviisautta eikä fysiikkaa, käytännön kokemus riittää
se rungon ja kannen ulkopinta on talvella kylmä pakkasen vaikutuksesta. Siinä oleva lumi tai jää pikemminkin eristää kuin lisää kylmyyttä.
Nyt on ajatus karkuteillä tai koulu kesken. Jos se jää kerran eristää, niin silloin ei sen juomalasinkaan pinta hikoile. Venehän sietää kylmän ihan hyvin. Pakkasilma on hyvin kuivaakin, siinä jopa materiaalien vanheneminen hidastuu. Mutta mitäs tapahtuu suojakelillä? Ilman kosteus nousee ja se jään peittämä kansi pysyy takuulla kylmänä, täsmälleen niinkuin se juomalasin kylki jääpalojen kanssa. Ja valuu myös vettä niinkuin se lasin kylki. Tihkusateista säätä siellä jäisen kannen alla en halua edes kuvitella.
luulisit olevan kosteuden kannalta pahempi, lämpötilan vaihtelu vai tasainen kylmä.
että kun noista kaiken viisauden imee, niin vene kannattaa talveksi upottaa oikein syvään paikkaan , pysyy lämpötila ja kosteusprosentti vakioina ;-)
Pintalämpötilalla, kastepisteellä ja ilman kosteudella on väliä. Ainakaan jäällä aikaansaatu tasalämpö ei siinä auta. Koitapa selittää, mikä olisi tasaisen kylmän erityinen hyvä puoli. Jääkään ei tasoita lämpötilaa muuten, kuin nollan yläpuolella.
Tai no, sinähän kysyit asiaa kosteuden kannalta. Se kosteus voi takuulla paremmin kylmillä pinnoilla, itse pinta ehkä ei niin hyvin.
syntyy siitä, että ilman lämpötila laskee kastepisteen alapuolelle. Näin käy etenkin syksyllä ja keväällä, kun lämpötilavaihtelut ovat suuret. Veneen peitteellä tai lumella ja jäällä ei tässä ole käytännön merkitystä. Olennaista on hyvä tuuletus, jonka seurauksena veneen sisällä ulkona ja rakenteissa on sama lämpötila.
Siinä viimeisessä lauseessa sen oleellisen juuri sanoit. Jos rakenne pidetään keinotekoisesti kylmänä, se kondensoi. Ja tekee sen tuuletettunakin. Ja jos jään peittämä ja kylmänä pitämä kansi ei sellainen ole, lupaan syödä hatullisen paskaa.
Ei taida olla kuiva esimerkiksi, kun pakkanen nopeasti laskee. Silloin on sama onko peittoa vai ei. Vene on aivan huurussa sisältä.
Pakko vastata oman viestin alle, kun järjestelmä ei salli syvempää hierarkiaa. Vettä kondensoituu rungon sisäpuolelle, kun runko jäähtyy liikaa tai liian nopeasti sisällä olevan ilman lämpötilaan ja sen myötä kastepisteeseen nähden. Jää ja lumi hyvinä eristeinä pikemminkin vaimentavat tätä ilmiötä kuin voimistavat sitä. Kaikkihan tietävät, että mm. eskimot käyttävät jäätä majojensa rakennusaineena juuri tästä syystä.
Kyllä jää ja lumi nimenomaan eristää ja pitää sen veneen pinnan kylmänä, mutta kun ilma lämpenee siellä veneen sisällä ulkoilman lämpenemisestä johtuen talven aikana useita keroja =suojasää, niin kondensiovettä muodostuu. Sitten pitää vene saada niin tiiviiksi ettei sisäpuoli lämpene ennen kuin pinnalla oleva jää ja lumi on kaikki sulanut pois.
talven aikana kylmenee suunnilleen yhtä monta kertaa kuin lämpenee.
yhteenveto keskustelusta. Veneen peittämisen hyöty on siinä, että se mahdollistaa ovien ja luukkujen pitämisen auki ja näin tehokkaan tuuletuksen. Lumella ja jäällä veneen kannella ei ole käytännön merkitystä kondenssiveden kannalta, koska ensinnäkin ilmiö on voimakkaimmillaan lämpötiloissa, joissa jäätä ei vielä tai enää ole. Ja toisaalta suojakelillä, eli ilman lämpötilan noustessa nollan alapuolelta yläpuolelle, veneen runko on pitkän aikaa ilmaa kylmempi riippumatta siitä, onko siinä jäätä vai ei. Suurin osa rungosta on joka tapauksessa paljaana.
Kun veneen sisälämpö nousee ja kannella oleva jää/ lumi pitää kannen kylmänä kannen sisäpintaan kondensoituu vettä.
Se putoaa alas sohville, imeytyy puurakenteisiin jne. Kun taas kylmenee ei se kosteus niistä sohvista ja puurakenteista minnekkään lähe.
Katsoppa joskus kun olet suihkussa/ saunassa, kylmävesiputki on pinnaltaan märkä ja lämminvesiputki kuiva. Mistä luulet sen johtuvan. Ja miksi luulet että sama ilmiö ei toistuisi veneessä.
Kun kannen päällä ei ole lunta ja jäätä kansi lämpenee ilman mukana ja kondensoituminen pienenee huomattavasti.
viestissäni kerron syitä, joiden takia lumen ja jään vaikutus asiaan on niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä.
Eihän se jää siitä sula ensimmäisillä suojasäillä.
joten aika nopeasti saavutetaan lämpötilaero kannen sisäpinnan ja sisäilman välillä jolloi ilman suhteellinen kosteus rajapinnassa ylittää kyllästymipisteen.
Ei keväälläkään tarvi olla suuri lämpötilaero yön ja päivän välillä kun lumisen auton tuulilasin sisäpinta on märkä.
Keväällähän on monesti pitkänkin aikaa yöpakkasta ja plussakeli päivällä. Tämä ilmiöhän toistuu joka yö.
Tosin katoksessa tätä ei esiinny.
Tuon vesiputki-ilmiön tiimoilta olen korjannut monta lattiaa.
Entisajan päävesihanat sijaitsevat usein vanhoissa taloissa keittiönkaapissa.
Kun se on siellä ollut 15 v. niin se on kondensoinnut niin paljon kosteutta, että monessa paikassa olen nähnyt melko surkeita lattioita. lämpötilaeron ei tarvitse olla saunalukemissa, tai kosteuden suihkutasoa.
Katsos joskus lavuaarin alle kn olet juoksuttanut jonkin aikaa kylmävesihanaa, kosteus on silminnähtävissä putkissa ja hanan rungossa.
Enhän minä kondensoitumisilmiötä ole kieltänyt missään vaiheessa. Olen vain väittänyt, että lumen ja jään, jotka ovat vain osassa rungon pintaa ja vain osan vuotta ja vielä sellaiseen aikaan vuodesta, kun ilma pääosin on kuivaa, osuus ilmiöön on niin vähäinen, että sillä ei ole käytännön merkitystä. Muutamana viime viikonloppuna ovat merenrannalla olevalla mökilläni veneet, rantakalliot, laiturit ja kaikki ulkona olevat muut rakennelmat ja esineet olleet aamuisin likomärkiä kuin rankkasateen jäljiltä, vaikka lämpötila on ollut läpi yön yli 10 astetta, taivas kirkas eikä lumesta tietoakaan. Ilmiö johtuu siitä, että lämmin, kostea ilma tulee tuulen mukana ja kaikki paikalla oleva lämpiää hitaammin. Ei siinä mitään lunta tarvita.
En ole koskaan aiemmin kuullut, että joku kondensioveden takia peittäisi veneensä. Kyllä syyt siihen ovat muualla.
Kyllä mielestäni vene pärjää ilman peittoa kesät talvet.
Tai, jos pitää jotenkin vene kätkeä, niin veneen suunnittelussa on jokin virhe.
---eli se ei sovellu oloihimme ja säihimme....
Itsellä on ollut puuvene 6,5m jo 15 vuotta ulkona ja rannassa.
(On siinä se oma kuomu avotilan päällä kesät ja talvet - jotta lumi ja vesi ei mene avotilaan).