En nyt tiedä onko tämä oikea paikka kysellä,mutta kokeillaan...
Oltiin 6v pojan vanhempainvartissa ja tultiin aika järkyttyneinä pois sieltä.Teksti mitä opettaja meille lateli oli musertavaa...
Poika on oikein älykäs,osaa lukea ja kirjoittaa ja tehtävät sujuu muutenkin hyvin,mutta ryhmässä käyttäytyminen ei onnistu yleensä.
Poika on aina ollut hurjan tunnerikas,näyttää sekä positiiviset että negatiiviset tunteensa tosi voimakkaasti,mikä on mielestäni ollut tosi hienoa.Välillä tosin negatiiviset tunteet purkautuu huolestuttavan voimakkaasti.Hän on todella räjähdysaltis joinain päivinä,ei kestä tappiota peleissä ja helposti kokee tulleensa väärin kohdelluksi leikeissä,jolloin tavarat lentelee ja joskus jopa nyrkki heilahtaa.
Poika itkee tosi helposti,jonka opettaja tulkitsi "tunteiden jälkeenjäämiseksi".
6 vuotiaat eivät saa itkeä niin paljon,sanottiin.
Perheneuvolaan ja yksilöterapiaan tuli lähete,tai pyyntö hakeutua.Ei kai siitä haittaakaan ole,mutta jotenkin tuntuu että tämä on nyt eskarin alettua vasta ilmennyt "pahana",voisiko olla vielä sitä uutuutta olla isossa ryhmässä?Hän ei ole ollut päiväkodissa koskaan,seurakunnan kerhossa kyllä eli ollut ennenkin ryhmässä ja siellä pärjännyt hyvin...
Onko kellään vastaavanlaisia kokemuksia?Mielelläni kuulisin niitä,ja siitä miten selvisitte.
eskarilaisen käytöshäiriö
32
15894
Vastaukset
- minä vaan
pistä mulle meiliä (kirjoitin äsken pitkän jutun mut ei jostain syystä tullu läpi,häiriöitä kai..) os [email protected] meinaa niin tuttua juttua,poika nyt 12v ja hyvin menee,voin ainakin oman jutun sit sulle kirjoittaa,jos siitä vaikka apua = )
- Jattanen
Parempikin kyllä löytyy osoitteesta:
http://perheklubi.net/index.php?showforum=13
Tule lukemaan ja kirjoittelemaan ko palstalle. Sieltä löytyy "kohtalotovereita" ja vertaisapua aivan erilailla kuin täältä.
t: Jattanen (perhiksellä Nunnu)- menette
mahdollisesti perheneuvolaan, pyytäkää psykologia antamaan teille ja eskarihlökunnalle Viivi- lomakkeet täytettäväksi! Suosittelen!
- Äitihän minäkin
menette kirjoitti:
mahdollisesti perheneuvolaan, pyytäkää psykologia antamaan teille ja eskarihlökunnalle Viivi- lomakkeet täytettäväksi! Suosittelen!
Itsekin olen äiti ja myös se eskarin ope. Meillä kotona on villejä poikia; totuttu on monenlaiseen kohellukseen ja vauhtiin . Kuitenkin, jos minulle kerrottaisiin eskarista ko. ongelmista, niin miettisin tovin. Ehkäpä jokin juttu sittenkin painaa lasta; me aikuiset emme sitä aina huomaa. Eskarilainen elää myllerryksessä jo itsessään ja stressi "jostain "lisää kuormaa. Itse ainakin olen erittäin tarkka , etten vahingossakaan arvostele lapsen kuullen häntä hoitavia/ opettavia aikuisia, sillä jos kotona arvostellaan... niin lapsen uhma voi nousta kohtuuttomasti. Itse menisin paikalle katsomaan useammaksikin päiväksi tai veisin paikalle videokameran niin voisin sitten omin silmin todeta tilanteita. Toivon yhteistyötä sillä "ongelma" lapsellasi saattaa olla ihan todellinen juuri nyt . Tsemppiä!
- tärkeä asia
Meillä pojalla on tarkkavaisuushäiriö, ja on siksi eskarissa, jossa on pienenntty ryhmäkoko. Esiopetuksesta vastaa erityislastentarhanopettaja näiden erityislasten kohdalla. Homma on toiminut hyvin, siellä harjoittelevat juuri niitä asioita, jotka ovat vaikeita. Jos lapsi ei pysty keskittymään on ongelmia koulussa tiedossa ihan varmasti. Siksi suosittelen Ottamaan vastaan kaiken avun ja tuen mitä tarjoavat. Tilanne ei ole toivoton kuitenkaan, meillä ei enää nyrkit heilu, ja itkuisuuskin on vähentynyt. Lapsi tarvitsee ymmärrystä, tuskin hän tahallaan huonosti käyttäytyy! Myös kotona mietitään yhdessä miten tehdä, jos tekee mieli vaikka lyödä, lapsi oppii näin pikku hiljaa kontrolloimaan käytöstään paremmin, ja kertomaan myös omista tuntemuksistaan.
Uskokaa huviksenne, että ette ole tilanteessa yksin. Alku voi olla tietysti järkytys, mutta tietoa hankkimalla ja kokemuksia jakamalla pääsette kyllä alkujärkytyksen yli. Muistakaa myös se, että lapsenne ei ole "huonompi" kuin muut, hän on vaan erilainen. Ja voi olla, että tietyissä asioissa lapsenne on erittäin lahjakaskipositiivisuudella pääsee jo aika pitkälle.... - äidin huoli
Älähän huoli äitiliini. Meillä oli vähän samanlainen tilanne vuosi sitten. Eskarin tädit olivat kovastikin huolissaan ja esitettiin jos jonkinmoisia teorioita lapsen käytöksen syyksi. Hienoahan se on, että asioita tutkitaan, mutta tässä kohtaa ihmettelen kyllä miksi kaikkien on mahduttava siihen samaan muottiin, minkä joku esikoulu tai koulu meille asettaa? Jos lapsi on luonteeltaan herkkä ja tunteensa esiintuova, niin se koetaan jotenkin outona vakavien ja sisäänpäin kääntyneiden aikuisten yhteiskunnassa.
Sinä itse äitiliini, olet lapsesi paras asiantuntija ja varmasti osaat sanoa onko jotain oikeasti vialla vai ei.
Meillä nykyisin erittäin lahjakas ja iloinen ekaluokkalainen, joka lähtee mielellään kouluun ja tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa. Eikä tarvittu terapiakäyntejä eikä pilleripurkkia. Paljon haleja, yhteistä puuhaa, välittämistä. Niillä eväillä päästään pitkälle! Jaksamista teidän perheelle ja luota omaan näkemykseesi asiasta! - minna- 1976
Tiedä häntä lohduttaako, mutta minä sain aikanaan saman tuomion sekä eskarista että vielä koulustakin ja vielä kaiken huipuksi "potkut" koko eskarin aikaisesta päiväkoti ryhmästä, ja olen ihan normaali, kiltti ja kunnollinen työtä tekevä ja menestyntyt kolmekymppinen nykyään. Äidin kanssa naureskellaan tapahtuneelle, vaikka siihen aikaan ei äitiä todellakaan naurattanut..
Enpä tiedä, kehitys ei ole aina hyvästä.. - äitiliini-76
Suurkiitos kaikille vastanneille,vaikka meillä on prosessi pojan kanssa vasta ihan aluillaan,niin kyllä helpottaa nähdä että on kohtalotovereita.
Omia kertomuksiaan voi minulle kertoa myös osoitteeseen [email protected],luen mielellään lisääkin muiden kokemuksista ja kerron omistanikin enemmän.
Hyvää jatkoa kaikille. - koettu meilläkin
heips!
Tuo juttusi olisi voinut olla itseni kirjoittama!
Meilläkin tuli eskarissa pojallemme palautetta huonosta sopeutumisesta ryhmähommiin ja räjähdysalttiudesta. Poika näytti kiukkunsa siinä missä ilonsakin.Ja perheneuvolaanhan siinä tietenkin lähdettiin niinkuin nykyään aina kun lapsi ei oitis sovi kiltin tytön muottiin :)...
Psykologi tutki ja totesi pojan älykkääksi ja lahjakkaaksi ja erittäin temperamenttiseksi luonteeksi. Siellä sitten yhdessä ihmeteltiin, että mikä siinäkin on, ettei nuita tunteita saisi ollenkaan näyttää, paitsi kivat ja söpöt tunteet.
Perheneuvolan psykologi neuvoi eskaritätejä sen sijaan antamaan hiukan enemmän aikaa lapselle joka temperamenttinsa puolesta sitä enemmän vaatii.
Eli kyllä minun mielestä yksilökin voi vaatia joustoa itsensä suhteen. Ei luonteenpiirteitä saa luokitella sairauksiksi vaan pitää löytää jokin joustava tapa toimia niin, ettei "luonteikkaita" ihmisiä pakoteta samaan purkkiin tylsien ja kilttien tavisten kanssa. Useinhan nämä räiskyvämmät persoonat ovat myös niitä luovempia ihmisiä joista työelämä myöhemmin kilpailee kynsin hampain.
Meidän poika aloitti vähän aikaa sitten koulun ja pienten skabojen jälkeen hän on tullut oikein hyvin toimeen koulussa ja viihtyy siellä.
Liika hössöttäminen näissä asioissa tekee kärpäsestä härkäsen.
Eli ei kannata hermostua, todennäköisesti poikasi kllä sopeutuu riittävästi kouluun mennessä tai viimeistään koulussa. Pahojen tunteiden näyttäminen on sallittua ja iän myötä rjähdysherkkyys tod.näk. vähenee ja lapsi oppii hallitsemaan itseään paremmin.
Toivoa sopii, ettei yhteiskunta nujerra luovuutta pakottamalla samaan muottiin kaikkien kanssa - Marena31
Tyttäreni käydessä eskaria hänelle jossain vaiheessa eskarin tädit väläyttelivät mm.adhd-diagnoosia. Ei jaksanut keskittyä, tunteet tulivat voimakkaasti pintaan- kuten teilläkin. Oppimisessa ei ollut mitään ongelmia, oppi lukemaan ja kirjoittamaan jo ihan eskarin alussa. Tempparimenttia löytyi vaikka muille jakaa ja holdingia sai käyttää jossain vaiheessa useinkin kun tuntui ettei lapsi "pysy nahoissaan".
Nyt aloitti 3.luokan- ei puhettakaan enää mistään keskittymisvaikeuksista, saati adhd:sta. On innokas osallistumaan keskusteluihin tunnilla, mutta kuuntelee myös tarkasti opetusta. Koulutehtävät hoitaa tunnollisesti ja huolellisesti.
Anna ajan kulua ihan rauhassa. Eskari on kuitenkin vasta alkanut ja uuteen tilanteeseen ja ryhmään sopeutuminen vie aikansa. Monille ensimmäinen kouluvuosikin on vielä ryhmässä toimimisen opettelua. Eskari-ikäiset käyvät muutenkin läpi monia uusia asioita- ovat vielä pieniä mutta kuitenkin jo "isoja". Tuntuu, että tänä päivänä lapset eivät saisi olla niitä omia persooniaan- esim.herkkyys tai kyky näyttää tunteensa koetaan vikoina. Kannusta pientäsi olemaan oma itsensä- kyky oppia toimimaan ryhmän jäsenenä tulee aikanaan.
Hyvää syksyn jatkoa teille :)!- äitiliini-76
Juttelin juuri kunnan perhetyöntekijän kanssa,joka tuntee meidän perheen entuudestaan.Sanoi että pojalle pitäisi antaa nyt aikaa ja positiivista huomiota,etenkin siellä eskarissa(kotona kun tämä ongelma ei ole tullut esille niin voimakkaana kun opettaja antoi ymmärtää eskarissa tulleen).Tuntuu saavan poikavoittoisessa ryhmässä huomiota ainoastaan negatiivisella käytöksellä.Kukaan kun ei kiinnitä mitään huomiota hyvin käyttäytyviin lapsiin.Ihan sama se on työelämässä.Haukut saa jos joku homma menee pieleen,mut kukaan ei kiinnitä huomiota jos hommat menee hyvin...
Saas nyt nähdä mikä hyökkäys tulee seuraavaksi kun perhetyöntekijä juttelee eskarin henkilökunnan kanssa asiasta.Saadaan pian koko perhe lähete hoitoon, :)) - Marena31
äitiliini-76 kirjoitti:
Juttelin juuri kunnan perhetyöntekijän kanssa,joka tuntee meidän perheen entuudestaan.Sanoi että pojalle pitäisi antaa nyt aikaa ja positiivista huomiota,etenkin siellä eskarissa(kotona kun tämä ongelma ei ole tullut esille niin voimakkaana kun opettaja antoi ymmärtää eskarissa tulleen).Tuntuu saavan poikavoittoisessa ryhmässä huomiota ainoastaan negatiivisella käytöksellä.Kukaan kun ei kiinnitä mitään huomiota hyvin käyttäytyviin lapsiin.Ihan sama se on työelämässä.Haukut saa jos joku homma menee pieleen,mut kukaan ei kiinnitä huomiota jos hommat menee hyvin...
Saas nyt nähdä mikä hyökkäys tulee seuraavaksi kun perhetyöntekijä juttelee eskarin henkilökunnan kanssa asiasta.Saadaan pian koko perhe lähete hoitoon, :))Juu, arvaa vaan sitä eskaritätien iloa kun pääsevät kirjoittamaan lähetettä hoitoon teille kaikille :)). Varmaan meilläkin aikanaan harkitsivat moista toimenpidettä :).
Asiaa on perhetyöntekijä puhunut. Positiivisen huomion tärkeyttä ei voi korostaa koskaan ja kun se ei riitä, että kotona sitä saa vaan kannustusta tulisi löytyä eskarista ja koulusta. Tai kuten sanoitkin, meillä aikuisilla työelämässä. Ymmärrän toki niitä opejakin- ei ole helppoa heilläkään- liian suuret ryhmät ainakin meillä täällä. Parhaansa tekevät niillä resursseilla mitkä ovat heillä käytössä (useimmat ainakin).
Toivotaan parasta ja että teilläkin eskariopet ottavat palautteen "kannustavana" vastaan eivätkä hypi seinille (ettei olisi heillä käytöshäiriöitä :)). - common sense
Marena31 kirjoitti:
Juu, arvaa vaan sitä eskaritätien iloa kun pääsevät kirjoittamaan lähetettä hoitoon teille kaikille :)). Varmaan meilläkin aikanaan harkitsivat moista toimenpidettä :).
Asiaa on perhetyöntekijä puhunut. Positiivisen huomion tärkeyttä ei voi korostaa koskaan ja kun se ei riitä, että kotona sitä saa vaan kannustusta tulisi löytyä eskarista ja koulusta. Tai kuten sanoitkin, meillä aikuisilla työelämässä. Ymmärrän toki niitä opejakin- ei ole helppoa heilläkään- liian suuret ryhmät ainakin meillä täällä. Parhaansa tekevät niillä resursseilla mitkä ovat heillä käytössä (useimmat ainakin).
Toivotaan parasta ja että teilläkin eskariopet ottavat palautteen "kannustavana" vastaan eivätkä hypi seinille (ettei olisi heillä käytöshäiriöitä :))." Juu, arvaa vaan sitä eskaritätien iloa kun pääsevät kirjoittamaan lähetettä hoitoon teille kaikille :))
En ole lastentarhanope, mutta en todellakaan kuvittele, että kukaan heistä ilolla kirjoittaisi näitä lähetteitä. Eiköhän jokainen heistä mieluummin tekisi perustyötään lapsiryhmässä ja jättäisi tälläiset ikävät VELVOLLISUUDET tekemättä, jos voisivat? - äitiliini-76
common sense kirjoitti:
" Juu, arvaa vaan sitä eskaritätien iloa kun pääsevät kirjoittamaan lähetettä hoitoon teille kaikille :))
En ole lastentarhanope, mutta en todellakaan kuvittele, että kukaan heistä ilolla kirjoittaisi näitä lähetteitä. Eiköhän jokainen heistä mieluummin tekisi perustyötään lapsiryhmässä ja jättäisi tälläiset ikävät VELVOLLISUUDET tekemättä, jos voisivat?Ei kukaan varmasti ilolla lähetteitä kirjoittele,mutta varmasti liian heppoisin perustein,kun ei itse jakseta asioille mitään tehdä ja mieluummin sysätään vastuu asioista jollekin muulle.
- common sense
äitiliini-76 kirjoitti:
Ei kukaan varmasti ilolla lähetteitä kirjoittele,mutta varmasti liian heppoisin perustein,kun ei itse jakseta asioille mitään tehdä ja mieluummin sysätään vastuu asioista jollekin muulle.
Vanhemmat vai ammattikasvattajat? Eikö kasvatusvastuu ole ensisijaisesti kodilla?
- äitiliini-76
common sense kirjoitti:
Vanhemmat vai ammattikasvattajat? Eikö kasvatusvastuu ole ensisijaisesti kodilla?
Kyllä lapsen oman vanhemmet parhaiten tuntevat oman lapsensa ja varmasti jokainen järkevä vanhempi haluaa lapselleen parhaan avun tarjota jos sellaiseen on tarve.Millaisilla koulutuksilla nykyään pääsee ns ammattikasvattajien tehtäviin,esim päiväkotiin tai esikouluun?Vai riittääkö noihin tehtäviin pelkkä "common sense"....?Kun on maalaisjärkeä,on pätevä lähettämään jokaisen lapsen,joka ei sovi itselleen sopivaan muottiin,psykologille.Menköön jokainen vanhempi ja ammattikasvattaja ensin tutkiskelemaan itseään,voisiko itse omalla toiminnallaan auttaa lasta selviytymään jokapäiväisistä tilanteista,vai tarvitaanko ne perheneuvolat ruuhkauttaa jokaisen tempperamenttisen kaverin terapialla.
- common sense
äitiliini-76 kirjoitti:
Kyllä lapsen oman vanhemmet parhaiten tuntevat oman lapsensa ja varmasti jokainen järkevä vanhempi haluaa lapselleen parhaan avun tarjota jos sellaiseen on tarve.Millaisilla koulutuksilla nykyään pääsee ns ammattikasvattajien tehtäviin,esim päiväkotiin tai esikouluun?Vai riittääkö noihin tehtäviin pelkkä "common sense"....?Kun on maalaisjärkeä,on pätevä lähettämään jokaisen lapsen,joka ei sovi itselleen sopivaan muottiin,psykologille.Menköön jokainen vanhempi ja ammattikasvattaja ensin tutkiskelemaan itseään,voisiko itse omalla toiminnallaan auttaa lasta selviytymään jokapäiväisistä tilanteista,vai tarvitaanko ne perheneuvolat ruuhkauttaa jokaisen tempperamenttisen kaverin terapialla.
En ole lastentarhanope, enkä työskentele päiväkodissa. Yritän vain nähdä tilanteen päiväkodissa työskentelevien ja koko ryhmän kannalta: sitä eivät erityislasten vanhemmat mielestäni aina osaa! Ymmärrän hyvin päiväkodin tätejä ja opettajia, jotka väsyvät näihin vaativiin tapauksiin.
En myöskään ole ketään lasta lähettämässä heppoisin perustein tutkimuksiin. Itse kuuluun siihen maalaisjärjellä ajattelevaan porukkaan, joka uskoo, että normaalien lasten ollessa kyse, johdonmukainen ja aikuisjohtoinen kasvatus kyllä tehoaa!
Ymmärrän, että lapsilla on erilaisia temperamentteja ja heitä tulee kohdalla eri tavalla sen mukaan. MUTTA "minkäänlaisella temperamentilla varustettu lapsi ei saa häiritä muiden työrauhaa. Jos lapsi on yliaktiivinen ja levoton, sanoo vastaan opettajalle ja käyttää rumaa ja sopimatonta kieltä, niin aktiivisuus on hänen temperamenttiaan, mutta sopimaton kieli pelkästään huonoa käytöstä ja kasvatuksen puutetta. Mikään temperamentti ei selitä huonoa ja sopimatonta käytöstä" (Epäsuora lainaus Liisa Keltikangas-Järvisen Temperamentti-kirjasta.)
Eskari-ikäinen ei ole kouluikäinen, mutta jo ensi vuonna häneltä voi odottaa näitä taitoja. Jos ei eskarivuoden aikana kovasti panosteta käytösasioihin, ongelmia on varmasti luvassa koulussa. - tinttamari
common sense kirjoitti:
En ole lastentarhanope, enkä työskentele päiväkodissa. Yritän vain nähdä tilanteen päiväkodissa työskentelevien ja koko ryhmän kannalta: sitä eivät erityislasten vanhemmat mielestäni aina osaa! Ymmärrän hyvin päiväkodin tätejä ja opettajia, jotka väsyvät näihin vaativiin tapauksiin.
En myöskään ole ketään lasta lähettämässä heppoisin perustein tutkimuksiin. Itse kuuluun siihen maalaisjärjellä ajattelevaan porukkaan, joka uskoo, että normaalien lasten ollessa kyse, johdonmukainen ja aikuisjohtoinen kasvatus kyllä tehoaa!
Ymmärrän, että lapsilla on erilaisia temperamentteja ja heitä tulee kohdalla eri tavalla sen mukaan. MUTTA "minkäänlaisella temperamentilla varustettu lapsi ei saa häiritä muiden työrauhaa. Jos lapsi on yliaktiivinen ja levoton, sanoo vastaan opettajalle ja käyttää rumaa ja sopimatonta kieltä, niin aktiivisuus on hänen temperamenttiaan, mutta sopimaton kieli pelkästään huonoa käytöstä ja kasvatuksen puutetta. Mikään temperamentti ei selitä huonoa ja sopimatonta käytöstä" (Epäsuora lainaus Liisa Keltikangas-Järvisen Temperamentti-kirjasta.)
Eskari-ikäinen ei ole kouluikäinen, mutta jo ensi vuonna häneltä voi odottaa näitä taitoja. Jos ei eskarivuoden aikana kovasti panosteta käytösasioihin, ongelmia on varmasti luvassa koulussa.Olisiko ammatinvaihto paikallaan sellaisilla lastentarhaopettajilla/esikouluopettajilla jotka ovat väsyneet työhönsä?
Aikuisetkin ihmiset menettävät malttinsa ja käyttävät sopimatonta kieltä ja joskus jopa käyvät käsiksi toiseen ihmiseen.Jos 6-vuotias vielä käyttäytyy huonosti,voi tilanne olla ihan eri koulun alkaessa.Suosittelen kaikille Anna Wahlgrenin lapsikirjaa luettavaksi ja sieltä kohta 6-vuotias.Suora lainaus kirjasta:kuusi vuotta:vaikea elämä,Suloinen,sopusointuinen,turvallinen ja tasapainoinen oli 5-vuotias.Viisas ja kohtuullinen,hillitty,taitonsa hallitseva.Kuusivuotiaana sama mukula on yhtä kaaosta.Kuusivuotias kompuroi,törmäilee,pudottelee,tuuppii nurin,rikkoo esineitä....
Hän on täynnä epäluottamusta(kukaan ei pidä minusta OIKEASTI,kukaan ei tarvitse minua OIKEASTI.kukaan ei ymmärrä minua OIKEASTI)Hän käyttäytyy suunnilleen yhtä pitkäjänteisesti kuin tuuliviiri.Sen jolla on kotonaan kuusivuotias on hyvä tietää,että ikä on yksi tosiaan vaikeimmista.Ellei lasta tunnista entisekseen,ei se välttämättä tarkoita että asiat olisivat pahasti pielessä.
Kuusivuotias voi uhkailla ja jopa tarttua väkivaltaan-syytösten,pilkallisten huomausten,irvistelyjen ja rumien ilmeiden lisäksi,joihin hän usein syyllistyy."
Tässä lyhyesti mitä kirjassa sanotaan,ja tämän perusteella minun on hirveän vaikea lähteä syyllistämään eskarilaisia tai heidän vanhempiaan huonosta kasvatuksesta,tai alkaa säälimään ammattilaisia siellä esikoulussa,jotka näitä "hirviöitä" joutuvat päivät katsomaan.He ovat itse ammatinvalintansa tehneet ja varmasti ovat kouluttautuessaan opiskelleet eri ikäkausien käytösmalleja. - common sense
tinttamari kirjoitti:
Olisiko ammatinvaihto paikallaan sellaisilla lastentarhaopettajilla/esikouluopettajilla jotka ovat väsyneet työhönsä?
Aikuisetkin ihmiset menettävät malttinsa ja käyttävät sopimatonta kieltä ja joskus jopa käyvät käsiksi toiseen ihmiseen.Jos 6-vuotias vielä käyttäytyy huonosti,voi tilanne olla ihan eri koulun alkaessa.Suosittelen kaikille Anna Wahlgrenin lapsikirjaa luettavaksi ja sieltä kohta 6-vuotias.Suora lainaus kirjasta:kuusi vuotta:vaikea elämä,Suloinen,sopusointuinen,turvallinen ja tasapainoinen oli 5-vuotias.Viisas ja kohtuullinen,hillitty,taitonsa hallitseva.Kuusivuotiaana sama mukula on yhtä kaaosta.Kuusivuotias kompuroi,törmäilee,pudottelee,tuuppii nurin,rikkoo esineitä....
Hän on täynnä epäluottamusta(kukaan ei pidä minusta OIKEASTI,kukaan ei tarvitse minua OIKEASTI.kukaan ei ymmärrä minua OIKEASTI)Hän käyttäytyy suunnilleen yhtä pitkäjänteisesti kuin tuuliviiri.Sen jolla on kotonaan kuusivuotias on hyvä tietää,että ikä on yksi tosiaan vaikeimmista.Ellei lasta tunnista entisekseen,ei se välttämättä tarkoita että asiat olisivat pahasti pielessä.
Kuusivuotias voi uhkailla ja jopa tarttua väkivaltaan-syytösten,pilkallisten huomausten,irvistelyjen ja rumien ilmeiden lisäksi,joihin hän usein syyllistyy."
Tässä lyhyesti mitä kirjassa sanotaan,ja tämän perusteella minun on hirveän vaikea lähteä syyllistämään eskarilaisia tai heidän vanhempiaan huonosta kasvatuksesta,tai alkaa säälimään ammattilaisia siellä esikoulussa,jotka näitä "hirviöitä" joutuvat päivät katsomaan.He ovat itse ammatinvalintansa tehneet ja varmasti ovat kouluttautuessaan opiskelleet eri ikäkausien käytösmalleja.suositella ammattikasvattajille ammatinvaihtoa ja lakaista todelliset ongelmat maton alle! Onko todellakin näin vaikeaa asettua toisen asemaan ja miettiä, miksi ammattikasvattajatkin väsyvät työssään? Itse koen, että he todellakin tekevät vaativaa työtä vaikeissa olosuhteissa. Ehkä yksi syy väsymykseen voi olla se, että ammattikasvattajat ovat todellakin lukeneet "kasvatusopuksensa" ja sieltä sen tärkeimmän pointin "mikään koululaitos tai päiväkoti ei pysty korjaamaan kotikasvatuksessa tapahtuvia laiminlyöntejä, eikä sitä kukaan vastuullinen aikuinen voi edes olettaa!" Kaikki lähtee kotikasvatuksesta!
Joidenkin aikuisten (?) on kovin vaikea myöntää virheitään lapsensa kasvatuksessa. Helpoin vaihtoehto on etsiä syitä ongelmiin muista. Ammattikasvattajia näköjään voi syyllistää helpostikin siitä, että he tekevät työnsä vähän liiankin hyvin (ts. puuttuvat lapsen epäsosiaaliseen käytökseen tai muuhun häiritsevään käytökseen), osa vanhemmista ei ilmeisesti kestä samaa arvostelua itseään kohtaan! Aika naivia mielestäni!
Ja kyllä: minulla on itselläni 6-vuotias kotona ja täytyypi sanoa, että kyllä usein pahaa tekee ja hirvittää, kun katson niitä muutamia levottomia "tuuliviirejä" päiväkodissa, jotka vänkäävät hoitajille vastaan, eivät tottele, sähläävät ja sättäävätym. ym. Näiden kohdalla diagnoosini on: kotikasvatuksen puute! - äitiliini-76
common sense kirjoitti:
suositella ammattikasvattajille ammatinvaihtoa ja lakaista todelliset ongelmat maton alle! Onko todellakin näin vaikeaa asettua toisen asemaan ja miettiä, miksi ammattikasvattajatkin väsyvät työssään? Itse koen, että he todellakin tekevät vaativaa työtä vaikeissa olosuhteissa. Ehkä yksi syy väsymykseen voi olla se, että ammattikasvattajat ovat todellakin lukeneet "kasvatusopuksensa" ja sieltä sen tärkeimmän pointin "mikään koululaitos tai päiväkoti ei pysty korjaamaan kotikasvatuksessa tapahtuvia laiminlyöntejä, eikä sitä kukaan vastuullinen aikuinen voi edes olettaa!" Kaikki lähtee kotikasvatuksesta!
Joidenkin aikuisten (?) on kovin vaikea myöntää virheitään lapsensa kasvatuksessa. Helpoin vaihtoehto on etsiä syitä ongelmiin muista. Ammattikasvattajia näköjään voi syyllistää helpostikin siitä, että he tekevät työnsä vähän liiankin hyvin (ts. puuttuvat lapsen epäsosiaaliseen käytökseen tai muuhun häiritsevään käytökseen), osa vanhemmista ei ilmeisesti kestä samaa arvostelua itseään kohtaan! Aika naivia mielestäni!
Ja kyllä: minulla on itselläni 6-vuotias kotona ja täytyypi sanoa, että kyllä usein pahaa tekee ja hirvittää, kun katson niitä muutamia levottomia "tuuliviirejä" päiväkodissa, jotka vänkäävät hoitajille vastaan, eivät tottele, sähläävät ja sättäävätym. ym. Näiden kohdalla diagnoosini on: kotikasvatuksen puute!Sinähän voisit kirjoittaa oikein kirjan meille lapsemme huonosti kasvattaneille vanhemmille,jos saisimme vaikka vinkkejä kuinka ne lapset kasvatetaan,sinä kun tunnut olevan se täydellinen äiti joka lapsensa on juuri oikein osannut kasvattaa.On se varmaan kamalaa katsoa vierestä kun muut äidit laiminlyövät lapsiaan kasvattamalla heidät huonosti.Joutuu sinunkin kullannuppusi eskaritätien kanssa yhdessä kärsimään.AI KAUHEE...
On se muuten ihme että on kunnan perhetyöntekijäksi päästetty niinkin epäpätevä ihminen,joka kehtaa epäillä eskaritätien (ja sinun)diagnoosia lapsestamme.Minä siis olen ongelman ottanut hoitaakseni eskaritätien pyynnöstä ja terapiassa on käyty ja tähän asti on vastaus ollut että lapsessa EIKÄ kotikasvatuksessa ole vikaa.Mikäs se sinun ammattisi olikaan kun oikein diagnoosin pystyt sinulle tuntemattomista lapsista ja heidän perheistään antamaan...????!!!! - merruska
common sense kirjoitti:
suositella ammattikasvattajille ammatinvaihtoa ja lakaista todelliset ongelmat maton alle! Onko todellakin näin vaikeaa asettua toisen asemaan ja miettiä, miksi ammattikasvattajatkin väsyvät työssään? Itse koen, että he todellakin tekevät vaativaa työtä vaikeissa olosuhteissa. Ehkä yksi syy väsymykseen voi olla se, että ammattikasvattajat ovat todellakin lukeneet "kasvatusopuksensa" ja sieltä sen tärkeimmän pointin "mikään koululaitos tai päiväkoti ei pysty korjaamaan kotikasvatuksessa tapahtuvia laiminlyöntejä, eikä sitä kukaan vastuullinen aikuinen voi edes olettaa!" Kaikki lähtee kotikasvatuksesta!
Joidenkin aikuisten (?) on kovin vaikea myöntää virheitään lapsensa kasvatuksessa. Helpoin vaihtoehto on etsiä syitä ongelmiin muista. Ammattikasvattajia näköjään voi syyllistää helpostikin siitä, että he tekevät työnsä vähän liiankin hyvin (ts. puuttuvat lapsen epäsosiaaliseen käytökseen tai muuhun häiritsevään käytökseen), osa vanhemmista ei ilmeisesti kestä samaa arvostelua itseään kohtaan! Aika naivia mielestäni!
Ja kyllä: minulla on itselläni 6-vuotias kotona ja täytyypi sanoa, että kyllä usein pahaa tekee ja hirvittää, kun katson niitä muutamia levottomia "tuuliviirejä" päiväkodissa, jotka vänkäävät hoitajille vastaan, eivät tottele, sähläävät ja sättäävätym. ym. Näiden kohdalla diagnoosini on: kotikasvatuksen puute!Millaisen kotikasvatuksen tulos on "common sense"?
Käytöstavoissa olisi paljon kohentamisen varaa ihmisellä,joka tällaisen palstan kautta hyökkää toisten kimppuun syyllistäen ja haukkuen,ihmisten jotka täältä hakevat vertaistukea ja apua ongelmiinsa.Sen verran tulisi olla tapoja että ei lähde ketään äitiä syyllistämään,jos ei itse tapausta itse perusteellisesti tunne,Muutenkin olen täysin äitien syyllistämistä vastaan.Äidit varmasti pyrkivät parhaansa oman lapsensa eteeen tekemään. - mää,
common sense kirjoitti:
suositella ammattikasvattajille ammatinvaihtoa ja lakaista todelliset ongelmat maton alle! Onko todellakin näin vaikeaa asettua toisen asemaan ja miettiä, miksi ammattikasvattajatkin väsyvät työssään? Itse koen, että he todellakin tekevät vaativaa työtä vaikeissa olosuhteissa. Ehkä yksi syy väsymykseen voi olla se, että ammattikasvattajat ovat todellakin lukeneet "kasvatusopuksensa" ja sieltä sen tärkeimmän pointin "mikään koululaitos tai päiväkoti ei pysty korjaamaan kotikasvatuksessa tapahtuvia laiminlyöntejä, eikä sitä kukaan vastuullinen aikuinen voi edes olettaa!" Kaikki lähtee kotikasvatuksesta!
Joidenkin aikuisten (?) on kovin vaikea myöntää virheitään lapsensa kasvatuksessa. Helpoin vaihtoehto on etsiä syitä ongelmiin muista. Ammattikasvattajia näköjään voi syyllistää helpostikin siitä, että he tekevät työnsä vähän liiankin hyvin (ts. puuttuvat lapsen epäsosiaaliseen käytökseen tai muuhun häiritsevään käytökseen), osa vanhemmista ei ilmeisesti kestä samaa arvostelua itseään kohtaan! Aika naivia mielestäni!
Ja kyllä: minulla on itselläni 6-vuotias kotona ja täytyypi sanoa, että kyllä usein pahaa tekee ja hirvittää, kun katson niitä muutamia levottomia "tuuliviirejä" päiväkodissa, jotka vänkäävät hoitajille vastaan, eivät tottele, sähläävät ja sättäävätym. ym. Näiden kohdalla diagnoosini on: kotikasvatuksen puute!sitten todella epäonnistunut äitinä,ja kasvattanut kahdesta lapsesta täysin erilaiset lapset..toinen kiltti ja rauhallinen,toinen kaikkea muuta..samat säännöt meillä on molemmille,tai oikeestaan tälle vilkkaalle on ollut tiukemmat,mut silti niinkin erilaiset..kyllä se luonne (varsinkin näillä kovapäisillä lapsilla) sieltä esiin nousee,vaikka kuinka yrittäisi kasvattaa.en silti sano että häiriköinti ym olisi hyväksyttävää,mut samaan muottiin en haluaisi kaikkia lapsia tunkea.helppojen lasten vanhempien on vaan niin hiton helppo puuttua "kasvatus syihin" tervetuloa vaan tänne opettamaan..
- common sense
merruska kirjoitti:
Millaisen kotikasvatuksen tulos on "common sense"?
Käytöstavoissa olisi paljon kohentamisen varaa ihmisellä,joka tällaisen palstan kautta hyökkää toisten kimppuun syyllistäen ja haukkuen,ihmisten jotka täältä hakevat vertaistukea ja apua ongelmiinsa.Sen verran tulisi olla tapoja että ei lähde ketään äitiä syyllistämään,jos ei itse tapausta itse perusteellisesti tunne,Muutenkin olen täysin äitien syyllistämistä vastaan.Äidit varmasti pyrkivät parhaansa oman lapsensa eteeen tekemään.ja minun viestini ja mietipä objektiivisesti, kumman teksti lienee hyökkäävämpää? Common sense syntyy sellaisen kasvatuksen myötä, jossa vastuu otetaan itsestä ja lapsista, eikä sysätä lasten huonoja käytöstapoja muiden niskoille! Päiväkoti- ja koulutoiminta, kun perustuvat siihen käsitykseen, että jokaisella lapsella on valmiudet toimia yhteisten sääntöjen mukaisesti, eikö?
En ymmärrä, enkä hyväksy, että ammattikasvattajia saa täällä syyllistää aivan vapaasti, mutta kun joku kehtaa epäillä, että kenties oma kasvtusote ei ole tarpeeksi tiukka näiden huonosti käyttäytyvien kohdalla, sitä ei saisi sanoa ääneen. Minäkin voisin kysyä, että millaisen kasvatuksen tulosta on se, kun ei osaa ottaa vastuuta oman lapsen käytöksestä, vaan syyllistää päiväkodin ja koulun väkeä oman lapsensa ongelmista? Naivia! - common sense
äitiliini-76 kirjoitti:
Sinähän voisit kirjoittaa oikein kirjan meille lapsemme huonosti kasvattaneille vanhemmille,jos saisimme vaikka vinkkejä kuinka ne lapset kasvatetaan,sinä kun tunnut olevan se täydellinen äiti joka lapsensa on juuri oikein osannut kasvattaa.On se varmaan kamalaa katsoa vierestä kun muut äidit laiminlyövät lapsiaan kasvattamalla heidät huonosti.Joutuu sinunkin kullannuppusi eskaritätien kanssa yhdessä kärsimään.AI KAUHEE...
On se muuten ihme että on kunnan perhetyöntekijäksi päästetty niinkin epäpätevä ihminen,joka kehtaa epäillä eskaritätien (ja sinun)diagnoosia lapsestamme.Minä siis olen ongelman ottanut hoitaakseni eskaritätien pyynnöstä ja terapiassa on käyty ja tähän asti on vastaus ollut että lapsessa EIKÄ kotikasvatuksessa ole vikaa.Mikäs se sinun ammattisi olikaan kun oikein diagnoosin pystyt sinulle tuntemattomista lapsista ja heidän perheistään antamaan...????!!!!Kiitos luottamuksesta kirjan kirjoittamisen suhteen! Luotan kuitenkin asiantuntijoiden kirjoihin, joita on jo roppakaupalla tehty ja myös tullut luettua!
Se on kamalaa katsoa vierestä, kun pienet lapset pompottavat vanhempiaan ja määräävät kaapin paikan. Vielä kamalampaa on se, kun nämä samaiset vanhemmat kummastelevat, kun lastentarhanopet ja opet kehtaavat huomauttaa heidän lapsensa käytöksestä!
Diagnooseista: kenelle tuntemattomalle olen diagnoosia antanut? Itse kun olen sitä mieltä, että suurin syy käytöshäiriöihin on kasvatuksen puute! En ole sinunkaan lapsellesi diagnoosia tarjonnut. Päinvastoin!
Ai, mikäkö on ammattini: akateeminen loppututkinto (kasvatustieteitä ja erityispedaa): monen vuoden kokemus ongelmalasten kanssa työskentelystä. Tutkinnosta huolimatta luotan enemmän maalaisjärkeen! - äitiliini-76
common sense kirjoitti:
Kiitos luottamuksesta kirjan kirjoittamisen suhteen! Luotan kuitenkin asiantuntijoiden kirjoihin, joita on jo roppakaupalla tehty ja myös tullut luettua!
Se on kamalaa katsoa vierestä, kun pienet lapset pompottavat vanhempiaan ja määräävät kaapin paikan. Vielä kamalampaa on se, kun nämä samaiset vanhemmat kummastelevat, kun lastentarhanopet ja opet kehtaavat huomauttaa heidän lapsensa käytöksestä!
Diagnooseista: kenelle tuntemattomalle olen diagnoosia antanut? Itse kun olen sitä mieltä, että suurin syy käytöshäiriöihin on kasvatuksen puute! En ole sinunkaan lapsellesi diagnoosia tarjonnut. Päinvastoin!
Ai, mikäkö on ammattini: akateeminen loppututkinto (kasvatustieteitä ja erityispedaa): monen vuoden kokemus ongelmalasten kanssa työskentelystä. Tutkinnosta huolimatta luotan enemmän maalaisjärkeen!No,sinä voit olla ihan mitä mieltä haluat asioista.Minä kuitenkin tunnen parhaiten oman lapseni ja omat kasvatusmetodini,ja olen niihin tyytyväinen.Kaikista ei voi pitää,ei edes lapsista,ja meidän kohdalla tulos ollut se että opettaja vain ei satu meidän lapsesta pitämään.Vaikka antaisin millaisen kasvatuksen lapselleni,niin tähän asiaan en pysty millään kasvatuksella vaikuttamaan.On se aika kohtuutonta vaatia lasta käyttäytymään hyvin sellaisen ihmisen kanssa,joka varsin selvästi antaa ymmärtää ettei pidä lapsesta.Kaikissa muissa esim harrastuksissa lapsemme pärjää loistavasti,eikä näitä ongelmia ole.
Mutta silti ihan suosituksena sinulle,on hienoa että on omat mielipiteet asioista,mutta on kohtuutonta yleistää että kaikki ongelmat olisivat aina kotoa lähtöisin.Kasvatustieteitä lukeneena,luulisi sinunkin tietävän että vaikka kirjoissa lukisi mitä,me emme silti kaikki mahdu siihen samaan muottiin mitä siellä sivuilla seisoo.
- 2xäiti
Olen kokenut nuorimman poikani kanssa samanlaisia fiiliksiä tarha-aikoina. Ymmärrän toki, että villit lapset ovat häiriöksi ja ainaiset opettajien "ripitykset" tuntuvat pahalta. Kannattaa kuitenkin käyttää pientä "suodatinta" noissa tarhan opettajien jutuissa, eikä niistä ainakaan mieltään pahoittaa.
Jos sinusta tuntuu, että haluat jutella jonkun ulkopuolisen henkilön kanssa, kannattaa varmasti käydä perheneuvojalla, mutta itse en sitä tehnyt. Juttelemalla ja selvittämällä kotona tapahtuneet tilanteet, olemme selvinneet perheen kanssa asiasta.
Uskon, että syyt näistä kommenteista on osittain sen syytä, että hoitajia on päiväkodeissa liian vähän, eikä lapset ja varsinkaan ne villeimmät saa tarpeeksi virikkeitä! Kaikki lapset yritetään rutistaa samaan "rauhallisten" lasten muottiin ja mitään yksilöllisyyteen eitä ei tänä päivänä ole mahdollista kannustaa, kun se vie aikaa muulta.
Voimia Sinulle ja uskoa tulevaisuuteen! - common sense
tässä keskusteussa sekoittuvat joissakin kohdin hyvät käytöstavat ja temperamentti! Temeperamentti ei oikeuta ketään eskari-ikäistä, jos nuorempaakaan lyömään toista harmistuessaan; tuohan on huonoa käytöstä, eikä mitään muuta.
Tunteisiinsa jokaisella on lupa, mutta jos tunteiden näyttämiseen liittyy se, että toisia ei huomioida tai heihin käydään käsiksi, asioihin on syytä puuttua varsin tiukasti, jollei halua kasvattaa lapsestaan muita jyräävää kyynärpäätaktikkoa!
Toisten kanssa on opittava olemaan ja toisten tunteet huomioimaan, jotta voi kasvaa yhteiskuntakelpoiseksi. Tuskinpa pojallanne mitään vikaa on. Teidän pitää vaan varsin selkeästi näyttää, missä kulkee hyvän käytöksen raja.- äitiliini-76
Kiitos kommenteistasi
Asiat ovat nyt edenneet niin että perhetyöntekijä on käynyt meillä kotona ja esikoulussa myös seuraamassa kuinka homma sujuu.
Palautteeksi saimme,että poikamme on todella älykäs ikäisekseen,osaa keskittyä ja leikkiä kavereiden kanssa hienosti.Eskariopettaja oli ollut sitä mieltä että poikamme oli esittänyt 4 tuntia perhetyöntekijälle olevansa kiltti ja reipas poika jota poika ei opettajan mielestä oikeasti ole.Pitänee laittaa poika teatterikouluun ku on noin lahjakas jo nyt...
Perhetyöntekijä oli kyllä enemmän sitä mieltä että opettaja olisi saattanut käyttäytyä jotenkin erilailla kun yleensä,ja kiinnitti huomionsa myös siihen,että jos opettajan mielestä pojalla meni paremmin kun yleensä,niin miksei kukaan sitä pojalle sanonut,antanut sitä POSITIIVISTA palautetta????
Kyllä,käytöstavat ovat ensisijaisen tärkeitä lapselle opettaa,mutta 6-vuotias ei ole vielä "valmis paketti" jolla kaikki tavat ja käytösmallit ovat täysin hallinnassa,ja näiden tapojen lapselle opettaminen ei ole yksin vanhempien vastuulla,vaan kaikkien aikuisten kenen kanssa lapsi on tekemisissä,mm ne eskaritädit.
Ja helppohan on hyökätä vanhempien kimppuun,sanomalla että on huonosti kasvatettu,onko lapsi silloin huonosti kasvatettu,jos ei mahdu siihen yleiseen ihanne muottiin?Minulla on myös vuotta vanhempi tyttö,joka on ns siinä ihanne muotissa,käyttäytyy aina hyvin,ei koskaan lyö ketään,hyvä jos edes itkee muiden nähden...Miten on kasvatus mennyt meillä noin hutiin että yksi lapsi on rauhallinen ja toinen hieman vilkkaampi,heitä on varmasti sitten kasvatettu eritavoin...? - common sense
äitiliini-76 kirjoitti:
Kiitos kommenteistasi
Asiat ovat nyt edenneet niin että perhetyöntekijä on käynyt meillä kotona ja esikoulussa myös seuraamassa kuinka homma sujuu.
Palautteeksi saimme,että poikamme on todella älykäs ikäisekseen,osaa keskittyä ja leikkiä kavereiden kanssa hienosti.Eskariopettaja oli ollut sitä mieltä että poikamme oli esittänyt 4 tuntia perhetyöntekijälle olevansa kiltti ja reipas poika jota poika ei opettajan mielestä oikeasti ole.Pitänee laittaa poika teatterikouluun ku on noin lahjakas jo nyt...
Perhetyöntekijä oli kyllä enemmän sitä mieltä että opettaja olisi saattanut käyttäytyä jotenkin erilailla kun yleensä,ja kiinnitti huomionsa myös siihen,että jos opettajan mielestä pojalla meni paremmin kun yleensä,niin miksei kukaan sitä pojalle sanonut,antanut sitä POSITIIVISTA palautetta????
Kyllä,käytöstavat ovat ensisijaisen tärkeitä lapselle opettaa,mutta 6-vuotias ei ole vielä "valmis paketti" jolla kaikki tavat ja käytösmallit ovat täysin hallinnassa,ja näiden tapojen lapselle opettaminen ei ole yksin vanhempien vastuulla,vaan kaikkien aikuisten kenen kanssa lapsi on tekemisissä,mm ne eskaritädit.
Ja helppohan on hyökätä vanhempien kimppuun,sanomalla että on huonosti kasvatettu,onko lapsi silloin huonosti kasvatettu,jos ei mahdu siihen yleiseen ihanne muottiin?Minulla on myös vuotta vanhempi tyttö,joka on ns siinä ihanne muotissa,käyttäytyy aina hyvin,ei koskaan lyö ketään,hyvä jos edes itkee muiden nähden...Miten on kasvatus mennyt meillä noin hutiin että yksi lapsi on rauhallinen ja toinen hieman vilkkaampi,heitä on varmasti sitten kasvatettu eritavoin...?joten heitä pitää myös kasvattaa eri tavalla. Yleiset säännöt pätevät kyllä kaikkiin; siis mitä saa tehdä ja mitä ei. Erot johtuvat temperamentista; jos on voimakas temperamentti, hän tarvitsee huomattavasti enemmän ohjantaa myös kotona, eikä pelkästään päiväkodissa.
- äitiliini-76
common sense kirjoitti:
joten heitä pitää myös kasvattaa eri tavalla. Yleiset säännöt pätevät kyllä kaikkiin; siis mitä saa tehdä ja mitä ei. Erot johtuvat temperamentista; jos on voimakas temperamentti, hän tarvitsee huomattavasti enemmän ohjantaa myös kotona, eikä pelkästään päiväkodissa.
Tietysti kasvatus lähteee ensisijaisesti kotoa,ja olemme lapsemme kasvattaneet parhaimpien kykyjemme mukaan.Olenko sanonut että kasvatus ja ohjanta tulisi tulla ainoastaan päiväkodista?En...vaan että jotta "tempperamenttinen" lapsi saisi parhaan mahdollisimman avun,tulisi tämän saada se apu sekä kotoa että eskarista.
- koko totuus
Meillä lapsella on ollut vastaavia ongelmia. Kaikki pantiin huonon vanhemmuuden piikkiin, vaikka kotona asiat sovitaan yhdessä perhekokouksissa. Ovat sitä mieltä, että vanhemmuus puuttuu, kun vanhemmat ei sanele. Miksi sitten nuorimmainen ei pärjää, kun muut lapset ovat sosiaalisiin tilanteisiin sopeutuneet? Pantiin lapsi psykiatrian osastolle.
On ollut jo yli vuoden. Edistystä ei käytökseen ole tullut tapakasvatuksesta huolimatta. Parantumattomasti sairas ja syynä vanhemmuuden puute! Pakkoa on nyt kokeiltu jo vuoden ajan, mutta ei pakko pure. Tekee lapsesta raivopään.
Nyt on lopulta alettu epäillä autismia. Niin miksi emme havainneet sitä kotona? Oli hyvät olosuhteet lapsella. Ei ollut pakkoa, joka autistiselle laoselle ei sovi. Ymmärrettiin, että lapsi ei viihdy tietyissä paikoissa. Ei viety väkisin marketteihin eikä huvipuistoihin. Ongelmat ilmenivät vasta koulussa -mutta ongelmien syy oli aivan muussa kuin kotikasvatuksessa. - kehe
pelle mikä pelle =)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1801935Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en521868Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1351568Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten1371393Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411324Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41174Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu481152Naisten tyypilliset...
Naiset ei varmaan ymmärrä itse miten karmealle heidän tavara haisee. Miehet säälistä nuolevat joskus, yleensä humalassa101133Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on101109Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"31108