Toivon etten loukkaa teitä tai uskontoanne mutta haluaisin keskustella lestadiolaisuudesta ja sen arvoista hieman vakavammin.. (Tämä forumi ei ehkä sovellu tälläiseen mutta kokeillaan:)
Arvostan uskontoanne enkä halua kyseenalaistaa sen arvoja mutta mieltäni kaivertaa muutama asia. Tietenkin itse ei-lestadiolaisena pidän elämäänne erilaisena ja erikoisena mutta en todellakaan väheksy sitä. Olen oikeasti kiinnostunut uskonnostanne eikä tekstin tai kysymysten tarkoitus ole provosoida.
Kirjoitin juuri äidinkielen YO-kirjoituksissa aineen aiheesta "Onko taivas ja helvetti olemassa?". Otsikko pisti minut miettimään asiaa syvällisemmin. Nyt haluaisinkin saada teiltä vastauksia muutamaan kysymykseen:
1. Onko mielestäsi ei-lestadiolaisella kristityllä ja lestadiolaisilla sama Jumala?
2. Pääseekö mielestäsi taivaaseen ihminen joka ei ole lestadiolainen mutta elänyt onnellisen elämän ja yrittänyt auttaa heikompia ja vähempiosaisia?
Tai pääseekö taivaaseen ihminen joka uskoo Jumalaan ja tämän armoon ja elänyt arvojenne mukaisesti,mutta ei ole lestadiolainen? Esimerkiksi köyhä afrikkalainen joka ei ole juonut alkoholia, nähnytkään televisiota, harrastanut esiaviollista tai avioliiton ulkopuolista seksiä tai käyttänyt ehkäisyä?
3. Mikä tekee Lestadiuksesta niin merkittävän henkilön että tuhannet(?) ihmisen elävät hänen oppiensa mukaisesti?
4. Tietääkseni ei-lestan ja lestadiolaisen avioliitto on sallittu mutta ei suositeltavaa. Miten lestadiolainen pystyy rakastamaan puolisoaa jota ei tule tapaamaan taivaassa ja tietää jo nyt että rakkain ihminen tulee kuolemansa jälkeen kärsimään helvetin ikuisessa tulessa?
Tiedän ettei näihin kysymyksiin ole oikeita vastauksia, haluisinkin vain tietää mitä yksittäinen lestadiolainen ajattelette em. asioista, en siis halua kuulla yhteistä linjaa..
Arvostan uskontoanne enkä halua kyseenalaistaa sen arvoja mutta mieltäni kaivertaa muutama asia. Tietenkin itse ei-lestadiolaisena pidän elämäänne erilaisena ja erikoisena mutta en todellakaan väheksy sitä. Olen oikeasti kiinnostunut uskonnostanne eikä tekstin tai kysymysten tarkoitus ole provosoida.
Kirjoitin juuri äidinkielen YO-kirjoituksissa aineen aiheesta "Onko taivas ja helvetti olemassa?". Otsikko pisti minut miettimään asiaa syvällisemmin. Nyt haluaisinkin saada teiltä vastauksia muutamaan kysymykseen:
1. Onko mielestäsi ei-lestadiolaisella kristityllä ja lestadiolaisilla sama Jumala?
2. Pääseekö mielestäsi taivaaseen ihminen joka ei ole lestadiolainen mutta elänyt onnellisen elämän ja yrittänyt auttaa heikompia ja vähempiosaisia?
Tai pääseekö taivaaseen ihminen joka uskoo Jumalaan ja tämän armoon ja elänyt arvojenne mukaisesti,mutta ei ole lestadiolainen? Esimerkiksi köyhä afrikkalainen joka ei ole juonut alkoholia, nähnytkään televisiota, harrastanut esiaviollista tai avioliiton ulkopuolista seksiä tai käyttänyt ehkäisyä?
3. Mikä tekee Lestadiuksesta niin merkittävän henkilön että tuhannet(?) ihmisen elävät hänen oppiensa mukaisesti?
4. Tietääkseni ei-lestan ja lestadiolaisen avioliitto on sallittu mutta ei suositeltavaa. Miten lestadiolainen pystyy rakastamaan puolisoaa jota ei tule tapaamaan taivaassa ja tietää jo nyt että rakkain ihminen tulee kuolemansa jälkeen kärsimään helvetin ikuisessa tulessa?
Tiedän ettei näihin kysymyksiin ole oikeita vastauksia, haluisinkin vain tietää mitä yksittäinen lestadiolainen ajattelette em. asioista, en siis halua kuulla yhteistä linjaa..
Vastaukset 13
Vanhimmat
1. on on.
2. Uskossa ei ole kysymys onnellisuudesta eikä teoista. Pelastava usko on Kristuksessa. Kuten Raamatussa sanotaan, tulee ensin puhdistaa astian sisäpuoli, ettei taikina happane. Eli tulla tuntemaan Kristus. Ei ole tarkoituksenmukaista laittaa taikinaa kiltävään astiaan, jonka sisäpuoli on nokinen. Toisin sanoen ei tunne Kristusta, ja kiillottaa omilla töillään ulospäin muille näkyvää ulkokuortaan. Asioilla on siis oltava oikea järjestys.
3. Lestadius oli merkittävä oman aikakautensa saarnaaja Ruotsin kirkon pappi. Hän sai ihmiset heräämään, juuri niinkuin meitä kaikki kehotetaan tekemään. Menkä ja julistakaa evankeliumia kaikkialle maailmaan. Eihän hän "keksinyt" lestadiolaisuutta, vaan hän opetti Lutherin tavoin kristinuskoa.
Hengellisen puolen lisäksi Lestadiuksella oli tieteellisisä saavutuksia mm. luonnontieteessä, ja hän osasi monia kieliä. Netistäkin löydät puolueetonta tietoa L.L.L:stä, jos kiinnostaa.
4. Avioliittokysymyksessä voit itse ajatella asiaa niin, että tulevan puolisosi (oletus, elina!) takia joudut luopumaan jostain sinulle tärkeästä. Se aiheuttaa jossain avioliiton vaiheessa tilanteen, jossa tunnet olevasi se, joka joustaa. Avioliiton tulee olla tasapainoinen, ja voimasuhteiltaan tasapuolinen liitto, jotta se onnistuu. Tulevan miehesi ei kannata ajatella asiaa niin, että "kyllä minä saan tuon pään sitten joskus käännettyä, kun tuo asia on käynyt vähemmän tärkeäksi."
Avioliitto voi aivan mainiosti onnistua lestadiolaisen ja ei-lestadiolaisen välillä. Ehkä se vaatii enemmän kärsivällisyyttä aviopuolisoilta. Kuitenkin puolisoiden ympärillä on molempien sukulaiset, ennakkoluulot, pelot, odotukset, ja asenteet.
Kristitty ihminen kai luonnostaan toivoo itselleen kristittyä puolisoa, ja uskon niin olevan, että jokainen saa sen oikean.
Nämä ovat minun henkilökohtaisia ajatuksiani, jotka perustuvat tähän astisen elämäni ennakkoluuloihin, pelkoihin, odotuksiin ja asenteisiin. Virallista lestadiolaiskantaa en oikein voi, enkä haluakaan antaa.
Ainakin itse jään kaipaamaan tarkennusta kohtaan 2.
Pelastava usko tulee uskosta Kristukseen, olen samaa mieltä. Mutta ei meidän tarvitse ensin odottaa, että olemme muuttuneet sisäisesti paremmiksi ihmisiksi, ennenkuin voimme kutsua itseämme kristityiksi. (Uskon, että jokainen uskovakin sortuu joskus oman ulkokuorensa kiillottamiseen tai sitten johonkin vastaavaan syntiin.) Kun Jeesus tulee sydämeemme hän puhdistaa meidät kaikesta synnistä, mutta edelleen joudumme enemmän tai vähemmän kamppailemaan syntiä vastaan. Useimmiten muutos monissa asioissa on pitkä prosessi. Yhä uudelleen joutuu ja saa pyytää anteeksi, mutta myös voi huomata, että Jumala vie alkamansa hyvän työn päätökseen. Vaikka me olisimme uskottomat, hän on uskollinen.
Tuossa vertauksessa oli siis kyse siitä, että kristityksi tullessaan on mahdotonta säilyttää sydämensä mustana, koska Jeesus tulee puhdistaen sen.
Vertauksessa ei mielestäni puhuttu siitä, että me muutumme täydellisiksi uskoon tultuamme. Elämme syntisen luontomme kanssa kamppaillen vaikkakin Pyhä Henki kirkastaa meille totuutta ja alkaa vaikuttaa meissä heti muutosta.
vaikka en ole ylioppilas.
1. Kristityillä on yhteinen Jumala. Monet kuitenkin palvelevat joko tietämätään tai tietoisesti kahta Herraa. Toinen herra on tämän maailman jumala perkele.
2. Ihminen ei voi elämällään ansaita taivasosuutta, ei vaikka se olisi kuinka hyvä. Taivas ei olekaan hyviä ja pyhiä varten, vaan syntisiä varten. Eli jokaisen täytyy tulla tuntemaan syntisyytensä, katua syntejään,saada ne anteeksi ja tietysti myös uskoa, että ne on Jumalan edessä anteeksi annetut.
Opetuslapsiltakin loppui kaikki toivo ja he tulivat murheelliseksi kun Jeesus kuoli. Kun Jeesus sitten nousi kuolleista ja ilmestyi murheellisille opetuslapsille ja kun Jeesus vielä tervehti heitä rauhan tervehdyksellä, heille tuli ilo. Luther on sanonut, että tämä merkitsee "synnit anteeksi". Näistä opetuslapsista Jeesus perusti seurakuntansa ja antoi heille syntien anteeksi antamisen vallan.
Näiden lisäksi, jotka täällä on tuomittu armolla ja laupeudella, pääsee taivaaseen kaikki viattomuuden tilassa kuolleet tai tapetut lapset jo sikiövaiheesta asti.
3. Laestadius ei perustanut mitään uutta oppia. Hän oli luterilaisen kirkon pappi ja piti heräänneessä tilassa jo ankaria parannussaarnoja. Kun hän käsitti elävän uskon, hänen saarnansa sai uuden värin. Saarnoissaan, joita on onneksi säilynyt meille luettavaksi, hän vahvistaa Lutherin työn ja yhdistää työnsä hänen, kuten Jeesuksen ja apostolien työhön.
Lars Leevi Laestadiksen saarnat ovat lähellä nykyaikaa, eli sopivat hyvin tähän aikaan. Kuten Johanneksen ja Jeesuksen äideille ilmoitettiin lapsen nimi, niin ilmoitettiin myös Lars Levin äidillekin.
4. Raamattu kehoittaa rakastamaan kaikkia ja miksi ei sitä rakastaisi, jota on Jumalan edessä luvannut rakastaa myötä- ja vastoinkäymisessä aina kuolemaan asti. On ratkaisevaa millä sieluntilalla täältä lähtee. Armon voi saa ihan viimehetkelläkin kuten ryöväri ristillä. Pitkäkään vaellus uskossa ei auta, jos kadottaa ylitsekäymisten ja syntien tähden uskonsa ennen kuolemaa. Niin kauan on toivoa kuin on elämää. Paavali kirjoittaa tästä aiheesta seuraavaa:
1. Epistola Korintilaisille 7
1. Mutta niistä, joita te minulle kirjoititte, hyvä on miehelle, ettei hän vaimoon ryhdy.
2. Mutta huoruuden tähden pitäköön kukin oman vaimonsa, ja jokainen pitäköön oman miehensä.
3. Mies antakoon vaimolle velvollisen mielisuosion, niin myös vaimo miehelle.
4. Ei ole vaimolla valtaa omalle ruumiillensa, vaan miehellä: ei myös miehellä ole valtaa ruumiillensa, vaan vaimolla.
5. Älkäät toinen toistanne vältkö, jollei se ole molempain suosiosta hetkeksi, että teillä jouto olis paastota ja rukoilla: ja tulkaat jälleen yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän himonne hillimättömyyden puolesta.
6. Mutta sen sanon minä teille suomisen ja ei käskyn jälkeen.
7. Sillä minä tahtoisin, että kaikki ihmiset niin olisivat kuin minäkin olen; mutta jokaisella on oma lahja Jumalalta, yhdellä niin ja toisella näin.
8. Vaan minä sanon naimattomille ja leskille: se on heille hyvä, jos he ovat niinkuin minäkin.
9. Vaan ellei he voi itsiänsä pidättää, niin naikaan; sillä parempi on naida kuin palaa.
10. Mutta naineelle käsken, en minä, vaan Herra, ettei vaimon pidä miehestänsä eriämän.
11. Mutta jos hän eriää, niin olkoon naimatta taikka sopikaan miehensä kanssa, ja älköön mies hyljätkö vaimoansa.
12. Vaan muille sanon minä ja ei Herra: jos jollakin veljellä on uskotoin vaimo, ja se mielistyy hänen kanssansa asumaan, älköön sitä itsestänsä eroittako.
13. Ja jos jollakin vaimolla on uskotoin mies, ja hän tahtoo sen kanssa asua, älköön häntä itsestänsä eroittako.
14. Sillä uskotoin mies on vaimonsa kautta pyhitetty, ja uskotoin vaimo on pyhitetty miehensä kautta: Muutoin olisivat teidän lapsenne saastaiset, vaan nyt ne ovat pyhitetyt.
15. Mutta jos uskotoin itsensä eroittaa, niin olkoot eroitetut. Eipä veli taikka sisar ole sidottu orjuuteen senmuotoisissa menoissa; mutta rauhassa on Jumala meitä kutsunut.
16. Sillä kuinkas tiedät, vaimo, jos sinä miehes taidat autuaaksi saattaa? Eli sinä mies, kuinkas tiedät, jos sinä taidat vaimos autuaaksi saattaa?
17. Kuitenkin niinkuin Jumala kullekin on jakanut: jokainen niin vaeltakaan, kuin Herra on hänen kutsunut: ja niin minäkin kaikissa seurakunnissa säädän.
18. Jos joku ympärileikattu on kutsuttu, älkään se esinahkaa pyytäkö: jos joku on esinahasta kutsuttu, älkään se antako itsiänsä ympärileikata.
19. Ympärileikkaus ei ole mitään, eikä esinahka mitään ole, vaan Jumalan käskyin pitämys.
20. Jokainen pysyköön siinä kutsumisessa, johonka hän kutsuttu on.
21. Jos sinä olet orjaksi kutsuttu, älä sitä murehdi: kuitenkin jos sinä taidat vapaaksi tulla, miin nautitse sitä paremmin.
22. Sillä joka orjaksi on Herrassa kutsuttu, se on Herran vapaa: niin myös joka vapaaksi on kutsuttu, hän on Kristuksen orja.
23. Te olette kalliisti ostetut! älkäät ihmisten orjat olko!
24. Itsekukin, rakkaat veljet, jossa hän kutsuttu on, olkaan siinä Jumalan tykönä.
25. Mutta neitseistä ei ole minulla Herran käskyä; kuitenkin sanon minä minun neuvoni niinkuin laupiuden saanut Herralta uskollisena ollakseni.
26. Minä luulen siis sen hyväksi, nykyisen tuskan tähden, että ihmisen on niin hyvä olla.
27. Jos sinä olet vaimoon sidottu, älä pyydä eroa; jos sinä olet vaimotoin, niin älä pyydä vaimoa.
28. Mutta jos sinä myös olet nainut, et sinä syntiä tehnyt, ja jos neitsy huoli, ei hänkään syntiä tehnyt. Kuitenkin senkaltaiset saavat vaivan ruumiisensa. Mutta minä säästäisin mielelläni teitä.
29. Mutta sen minä sanon, rakkaat veljet, aika on lyhetty. Mitä enempi? Joilla vaimot ovat, olkaan niinkuin ei heillä olisikaan,
30. Ja jotka itkevät, niinkuin ei he itkisikään: ja jotka iloitsevat, niinkuin ei iloitsisikaan: ja jotka ostavat, niinkuin ei nautitsisikaan;
31. Ja jotka tätä maailmaa viljelevät, ettei he sitä väärin käyttäisi; sillä tämän maailman meno on menevä.
32. Mutta minä tahtoisin, että te ilman murhetta olisitte: naimatoin tottelee niitä, jotka Herran ovat, kuinka hänen pitää Herralle kelpaaman.
33. Mutta joka nai, hän suree maailmallisista, kuinka hän emännällensä kelpais.
34. Nämät ovat eroitetut, vaimo ja neitsy, joka ei naitu ole, se murehtii niitä, jotka Herran ovat, että hän pyhä olis sekä ruumiilla että hengellä; mutta se, joka naitu on, murehtii maailmallisista, kuinka hänen pitää miehellensä kelpaaman.
35. Mutta senkaltaista sanon minä teidän tarpeeksenne: ei, että minä paulan teidän päällenne heittäisin, vaan että te soveliaasti ja hyvin Herrassa riippuisitte, ilman eroittamatta.
36. Mutta jos joku luulee, ettei se sovi hänen neitseellensä, sittekuin hän jo naitavissa on, eikä saa toisin olla, niin tehkään, mitä hän tahtoo, ei hän syntiä tee; sallikaan hänen huolla.
37. Mutta joka seisoo vahvana sydämessänsä ja ei ole vaadittu, vaan hänellä on oma ehtonsa ja päättää sen sydämessänsä, että hän tahtoo neitseensä pitää, se tekee hyvin.
38. Sentähden joka naittaa, se tekee hyvin; mutta joka ei naita, hän tekee paremmin.
39. Vaimo on sidottu lakiin, niinkauvan kuin hänen miehensä elää; vaan kuin hänen miehensä kuollut on, niin hän on vapaa toiselle huolemaan, kelle hän tahtoo; ainoasti että se Herrassa tapahtuu.
40. Vaan hän on autuaampi, minun luullakseni, jos hän sillänsä pysyy; sillä minä luulen, että minullakin on Jumalan Henki.
Luotatko, että Lutherin sanoma sana on yhtä varma kuin raamatun Sana?
En ymmärrä miten voi vetää sen johtopäätöksen, että Jeesuksen suuhun voidaan laittaa sanat "synnit anteeksi" tuossa tilanteessa. Toki Jeesus antaa synnit anteeksi, mutta tähän kohtaan sanat on lisätty siksi, että halutaan painottaa jotain tietyllä tavalla.
Jeesus sanoi opetuslapsilleen (eli kaikille omilleen) lupauksen syntien anteeksijulistuksesta. Muutenkin edustamme täällä Jeesusta monin tavoin Hänen morsiamenaan. Pointti on se, että Raamatun kokonaisuudessa on selkeä linja, että synnit voi saada anteeksi yksinkin suoraan Jumalalta!
"Joka syntinsä hylkää ja tunnustaa saa armon"
Tässä yksi raamatun paikka sinulle. Siinä ilmenee, että Jeesuksen puheilla voi olla monta merkitystä ja että ihmisille on annettu valta syntejä anteeksi antaa.
Matteuksen Evankeliumi 9
1. Ja hän astui haahteen, meni jälleen ylitse ja tuli omaan kaupunkiinsa.
2. Ja katso, he toivat hänen eteensä halvatun, joka makasi vuoteella. Ja kuin Jesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: poikani, ole hyvässä turvassa, syntis annetaan anteeksi sinulle.
3. Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat keskenänsä: tämä pilkkaa (Jumalaa).
4. Ja kuin Jesus näki heidän ajatuksensa, sanoi hän: miksi ajattelette pahaa sydämessänne?
5. Sillä kumpi on keviämpi sanoa: synnit annetaan anteeksi sinulle, taikka sanoa: nouse ja käy?
6. Mutta että teidän pitää tietämän Ihmisen Pojalla olevan vallan maan päällä synnit anteeksi antaa, (niin sanoi hän halvatulle:) nouse ja ota vuotees, ja mene kotias.
7. Ja hän nousi ja meni kotiansa.
8. Ja kuin kansa sen näki, ihmettelivät he ja kunnioittivat Jumalaa, joka oli ihmisille antanut senkaltaisen vallan.
Tässä väittämäsi:
"Raamatun kokonaisuudessa on selkeä linja, että synnit voi saada anteeksi yksinkin suoraan Jumalalta!"
Onko tässä kaikki paikat raamatusta jossa tämä linja näkyy?
"Joka syntinsä hylkää ja tunnustaa saa armon"
Siis itsekseen tunnustaa suoraan Jumalalle joka tietää jo etukäteen kaikki synnit? Jeesuksen mukaan tämä ei onnistu salassa. Tässä yksi esimekki:
Luuk.8:43. Ja yksi vaimo, joka oli punaista tautia kaksitoistakymmentä vuotta sairastanut, ja oli kaiken saatunsa parantajille kuluttanut, ja ei voitu keltään parannettaa;
44. Mutta kuin hän kävi takana ja rupesi hänen vaatteensa palteesen, niin kohta hänen verensä juoksu asettui.
45. Ja Jesus sanoi: kuka on se, joka minuun rupesi? Mutta kuin he kaikki kielsivät, sanoi Pietari ja ne, jotka hänen kanssansa olivat: Mestari, kansa ahdistaa ja tunkee sinua, ja sinä sanot: kuka minuun rupesi?
46. Mutta Jesus sanoi: joku minuun rupesi, sillä minä tunsin voiman minusta lähteneen ulos.
47. Mutta kuin vaimo näki, ettei se salaa ollut, tuli hän vapisten, ja maahan lankesi hänen eteensä, ja julisti kaikelle kansalle, minkä syyn tähden hän oli häneen ruvennut, ja kuinka hän niin äkisti terveeksi tuli.
48. Mutta hän sanoi hänelle: ole hyvässä turvassa, tyttäreni, sinun uskos on sinua auttanut: mene rauhaan!
Jeesus sanoi myös:
Matt.24:23. Silloin jos joku teille sanois: katso, tässä on Kristus taikka siellä! älkäät uskoko.
24. Sillä väärät Kristukset ja väärät prophetat nousevat, ja tekevät suuria ihmeitä ja merkkejä: niin että myös, jos taitais tapahtua, valitutkin eksytettäisiin.
25. Katso, minä olen teille sen ennen sanonut.
26. Jos he siis teille sanovat: katso, hän on korvessa! niin älkäät menkö ulos; katso, hän on kammiossa! älkäät uskoko.
Toisessa paikassa sanotaan, että kun rukoilet mene kammioosi ja sulje ovesi. Ymmärrän tämän paikan niin, ettei Jumalan kanssa voi suoraan sopia.Raamattu opettaa myös, että usako tulee kuulosta. Kuinka voit uskoa synnit anteeksi ilman kuulemista?
Jumala on järjestyksen Jumala.Hän on Poikansa kautta perustanut seurakunnan ja antanut siihen syntien anteeksi antamisen valla. Ei hän muuta järjestystä. Aina on tarvittu joku, joka auttaa uskomisen alkuun. Vaikka Jeesus olisi voinut antaa Paavalille suoraan synnit anteeksi, niin tarvittiin kuitenkin Ananias. Kuningas Daavid lankesi syntiin, profeetta Naatanin piti tulla nuhtelemaan häntä ja todistamaan ettei hän kuole, vaikka luki itselleen rangaistuksen. Daavid kirjoittaa psalmissa 32:
1. Davidin opetus. Autuas on se, jonka pahat teot ovat annetut anteeksi ja jonka synnit peitetyt ovat.
2. Autuas on se ihminen, jolle Herra ei soimaa vääryyttä, jonka hengessä ei vilppiä ole.
3. Sillä koska minä tahdoin sitä vaieta, musertuivat minun luuni jokapäiväisestä itkustani,
4. Sillä sinun kätes oli yöllä ja päivällä raskas minun päälläni, niin että nesteeni kuivui: niinkuin kesällä kuivuu,
Vaikka perustelit pitkästikin näkemystäsi, perustelusi meni mielestäni osittain asian vierestä.
Jeesus on siis antanut ihmisille vallan julistaa syntejä anteeksi nimessään. Se ei tarkoita, etteikö Hän ENSISIJAISESTI olisi syntien anteeksi antaja. Ajattelen enemmänkin näin, että on tärkeintä, että hylkäämme syntimme ja tunnustamme ne ja uskomme Jeesukseen. Se pelastaa!
Raamatussa on paljonkin kohtia todeten tämän ydin asian. "Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut". Ei sisältöä kannata yrittää vääristää.
Suun tunnustuksella on mielestäni myös suuri merkitys. Ennenkaikkea ajattelen sen pelastavan pahan palavilta nuolilta tässä maailmassa. Ja onhan se niin, että "joka tunnustaa Jeesuksen tässä maailmassa, sen Hänkin omiaan noutamaan tullessaan" (Lainaukset vapaita käännöksiä muistin varaisesti)
Yksikin paikka raamatussa on tärkeä, sillä raamattu ei ole ristiriidassa sisältönsä kannalta. Parasta on tuntea raamattua niin hyvin, että tunnistaa päälinjat. Siksi minun mielestäni kohtaa "Joka syntinsä hylkää ja tunnustaa saa armon" ei pidä väheksyä, "vain yhtenä kohtana", jos se ei sovi lestadiolaisen tulkinnan kaanoniin.
"Joka syntinsä hylkää ja tunnustaa saa armon"
Olen kirjoittanut jo tästä syntien tunnustamisesta. Ilman toista ihmistä ei voi pelastua Kristuksen opin mukaan.
"Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut".
Tämänkin on sanonut ihminen. Totuus on, ettei ilman uskoa voi pelastua. Raamattu sanoo, että usko tulee kuulosta.
Raamattu on Pyhän hengen kautta kirjoitettu, ja sen kautta sitä vain voidaan selittää. Kamaripalvelijakin sanoi, että kuinka minä ymmärtäisin, ellei kukaan selitä. Jos omalla järjelläsi selität raamattua, niin menet järkesi kanssa helvettiin.
Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.
Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä.
Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?" se on: tuomaan Kristusta alas,
tahi: "Kuka astuu alas syvyyteen?" se on: nostamaan Kristusta kuolleista.
Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.
Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
SILLÄ "JOKAINEN, JOKA HUUTAA AVUKSI HERRAN NIMEÄ, PELASTUU".
MUTTA KUINKA HE HUUTAVAT AVUKSENSA SITÄ, JOHON EIVÄT USKO? JA KUINKA HE VOIVAT USKOA SIIHEN, JOSTA EIVÄT OLE KUULLEET? JA KUINKA HE VOIVAT KUULLA, ELLEI OLE JULISTAJAA?
JA KUINKA KUKAAN VOI JULISTAA, ELLEI KETÄÄN LÄHETETÄ?
Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"
Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"
USKO TULEE SIIS KUULEMISESTA, MUTTA KUULEMINEN KRISTUKSEN SANAN KAUTTA.
Älähän horise, Ei jokainen joka sanoo Herra Herra pelastu.
Jokainen joka uskoo ja kastetaan Pyhän Hengen kasteella pelastuu.
Suloiset ovat niiden jalat jotka rauhaa julistavat.
Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jeesuksen sanan kautta.
On valhetta, etteikö ihminen voisi pelastua ilman toista ihmistä. Se on Jumalan teko.
>äidinkielen YO-kirjoituksissa aineen aiheesta "Onko taivas ja helvetti olemassa?"
Ohhoh, äidinkielen kirjoituksissa tuollainen otsikko?!?!? Ennen olisi abiparka jo otsikosta saanut kirkkaan i:n. Ja vielä nykyäänkin kuulostaisi kieliopillisesti oikealta "Ovatko taivas ja helvetti olemassa?"
Juu, kyllä se otsikko taisikin olla "Ovatko taivas ja helvetti olemassa?".
Kiitos asiallisista vastauksista!! :)