Kannattaisiko lämmittää pressun alla olevaa venettä talvella - sitä olen mietiskellyt. Poistaisiko se kondessiveden vai lisäisikö se sitä? Lämmittäminen olisi yksinkertaista esim. auton siätilalämmittimellä. Voisi käyttää veneen tietenkin omaa lämppäriäkin. Minulla on ainakin niin väljä pressuteline, että lämppärin kaasut kyllä kaikkoavat. Akut ovat talven veneessä ja lataan niitä 2 - 3 kertaa talvessa.
Kannattaako lämmittää talvella?
Ascor
113953
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
asut siellä veneessä, lämmitä ihmeessä,muuten tulee kylmä.muuten ei jos vaan olet ottanut homehtuvat esineet pois.tarkoitan tällä juustoja voileipiä patjoja yms.
Lämmittäminen tulee kalliiksi. Lähes samaan lopputulokseen pääsee järjestämällä kunnon tuuletuksen, jolloin kondenssivettä ei paase muodostumaan.
Jos ulkona on pakkasta ilma on kuivaa. Jos taas ulkoilma on nollantienoolla ja kosteusprosentti korkea ilman lämmittäminen korottaa kosteusprosenttia ennestään. Tietenkin veneen rakenne vaikuttaa jonkin verran. Lämmittimestä on hyötyä vaan jos se on päällä koko ajan ja lämmitettävä ilma kiertää oikein veneessä.
Tähän mennessä olen aina kuvitellut että lämmittämällä kuivataan eli kosteusprosentti laskee.Olis kiva kuulla perustelut väitteellesi?
Olen lämmittänyt kaikkia veneitäni vuodesta -84 lähtien. Vene on kylmässä hallissa kevyesti peittettynä (suurimmalta pölyltä suojattu).
Veneessä olen käyttänyt kahta auton sisätilanlämmitintä, joka on kytketty sisätiloissa 1250 W teholle ja konehuoneessa (kansi konetta) on lämmitin kytketty 750 W teholle.
Näitä ohjaa kellokytkin kolmen tunnin jaksoissa päälle-pois, joten lämmitys on 12 h vuorokaudessa päällä.
En ole koskaan viennyt patjoja pois, koska niille ei ole säilytystilaa kotona. Veneet ovat säilyneet sisältä eriomaisessa kunnossa ilman minkäälaista hometta ja veneelle on talvellakin kiva mennä, kun siellä on peruslämpö.
Lämmittävähän ihmiset mökkejäänkin vaikka eivät siellä käy.
Lämmittäminen on kallista, mutta arviokkaaan veneen ollessa kyseessä kannattavaa.
Ajatuksen kyllä ymmärrän, mutta toteutuksessa on liiottelun makua. Tuohan tekee yhteensä yli 3 kW, eli 1,5 kW jatkuvana ja puolen lämmitysaikana n. 6500 kWh. Tuolla teholla siellä pitäisi jo voida asua ympäri vuoden. Eihän mökeissäkään asumislämpöä kannata pitää, riittää, kun putket pysyvät lähempänä nurkkiakin sulina. Pienellä lämmityksellä saa veneen pysymään jatkuvasti ympäristöään lämpimämpänä, mikä jo riittää estämään veden kondensoitumisen sisällä. Se jo takaa kuivuuden, mutta siihen ei montaa sataa wattia tarvita. Jos itsellä olisi noin mahdoton määrä sähköä tuhlattavaksi, asettaisin kyllä tehon puoleen ja poistaisin sen kellokytkimen ja pitäisin lämmön mahdollisimman tasaisena. Mikään telakanpitäjä ei kylläkään suostu maksamaan sellasesta sähkölaskua, edes niistä sadoista wateista, joten oman mittarin järjestely ainakin vaatii. Hometta ei muuten omassani koskaan ole ollut ilman lämmitystäkään, hyvä tuuletus kyllä.
PS. Älä vain kerro tuosta lämmityksestä kenellekään vihertävälle, voit joutua syyllistetyksi kaikista maailman kauheuksista.
Jos vene on peitetty kosteus veneeseen ja pois siirtyy pääosin ilman myötä. Lämmitettäessä ilman kyky sitoa itseensä kosteutta lisääntyy. Samassa suhteellisessa kosteudessa lämpimässä ilmassa on enemmän vettä kuin kylmässä. Lämmitettäessä kosteutta siirtyy rakenteista mutta myös ulkopuolisesta ilmasta (suhteellinen kosteus pyrkii tasaantumaan)lämpimään ilmaan. Jos tämän lämmitetyn enemmän vettä sisältävän ilman poistumisesta ei riittävästi huolehdita, se jäätyessään luovuttaa kosteutensa (ja mahdollisesti ulkoakin tulleen kosteuden) takaisin rakenteisiin. Kosteutta voi poistaa kosteuden poistajalla. Pienen jääkaapin tapainen laite, joka kierrättää ilmaa jäähdytyselementtien läpi ja kondensoi veden astiaan. Ei voi käyttää pakkasella.
jos kuvitellaan että olet peittänyt veneesi muovilla täysin pullotiiviksi niin mitä kautta se ulkoilman kosteus tasoittuu? Jos taas siinä on reikiä josta sinun mielestä kosteutta tulee lämmittämisen johdosta sisään, niin eikö silloin pidä mennä sama määrä lämpöisempää ilmaa ulos johon on sitoutunut enemmän vettä kuin siinä sisään tulevassa kylmässä ilmassa.Eli aina jos vähänkin lämmität niin aina kuivuu.Kosteussulku taloissakin pannaan sisäpuolelle jottei kosteus painu seinän läpi ulos, jos se olisi tulossa sisäänpäin niin sulku pantaisiin ulkopuolelle.
Vankilassa kalterit laitetaan sisäpuolelle, etteivät vangit pääse ulos. Kotona kalterit laitetaan ulkopuolelle, etteivät vangit pääse sisälle.
Terve
Kosteuden kertymismekanismi lämmittämättömiin avonaisiin tiloihin on seuraava. Kun aamuyöstä lämpötila laskee. Kastepisteessä kosteus kondensoituu niityille. Täsmälleen samalla tavalla (ja samaan aikaan) kosteus kondensoituu veneen sisällä.
Eräs keino on asentaa tilaan 40W lamppu. Lampuntehosta muodostuu lämmöksi >90%. Kaikki kohteet, joihin valonsäteet osuvat, ovat ympäristöään läpimämpiä. Kondenssia ei näiden kohteiden yläpuolella tapahtu.
Kyseessä on vanha kikka, joka kokemusteniperusteella toimii.
Iduh
Itselläni on jo vuosia ollut 75W pakkasvahtipatteri talvet pilssissä luukut auki, eikä sen jälkeen ole ollut mitään kosteusongelmia talvella. Jopa patjastot olen viimeiset 5 vuotta pitänyt veneessä ilman ongelmia. Sähkölasku ei veneen kokonaiskuluihin verrattuna merkkaa mitään.