Kuunteliko kukaan muu Sävelradiota pari tuntia sitten?
Siellä kerrottiin jarrutustestistä, en kuullut, mikä taho oli testaamassa. Mielenkiintoisia asioita sieltä kuitenkin kuului.
Kokeiltiin siis sekä ABS:llä, että ilman olevilla autoilla, renkaita oli myös kokeiltu sekä nastoilla, että kitkoilla. Oli kokeiltu nimenomaan liukkaalla jäällä.
Paniikkijarrustus kitkoilla ABS:n turvin antoi kaikkein huonoimman tuloksen. ABS-jarruin ja nastoin varustetulla autolla, jonka kuljettaja ei päästänyt heti ABS:iä peliin päästiin parhaaseen tulokseen.
Mutta sitten kuuluikin vallan mielenkiintoista. Se huonoin tulos kun oli nopeudesta 80km/h pysähdyksiin yli 400 metriä.
Tämän olen muuten tiennyt ja siksi olen puolustellen puhunut niistä viime maaliskuun kolarisumista. Vahinko kun en kuullut ihan alkua, että voisin kertoa tosiaan testin tekijän.
Tämä testi muuten vain varmistaa käsitystäni, etteivät edes nämä "parhaat" joka tilanteessa autonsa hallitsevat kirjoittajat olisi selvinneet tilanteesta naarmuitta.
Siellä kerrottiin jarrutustestistä, en kuullut, mikä taho oli testaamassa. Mielenkiintoisia asioita sieltä kuitenkin kuului.
Kokeiltiin siis sekä ABS:llä, että ilman olevilla autoilla, renkaita oli myös kokeiltu sekä nastoilla, että kitkoilla. Oli kokeiltu nimenomaan liukkaalla jäällä.
Paniikkijarrustus kitkoilla ABS:n turvin antoi kaikkein huonoimman tuloksen. ABS-jarruin ja nastoin varustetulla autolla, jonka kuljettaja ei päästänyt heti ABS:iä peliin päästiin parhaaseen tulokseen.
Mutta sitten kuuluikin vallan mielenkiintoista. Se huonoin tulos kun oli nopeudesta 80km/h pysähdyksiin yli 400 metriä.
Tämän olen muuten tiennyt ja siksi olen puolustellen puhunut niistä viime maaliskuun kolarisumista. Vahinko kun en kuullut ihan alkua, että voisin kertoa tosiaan testin tekijän.
Tämä testi muuten vain varmistaa käsitystäni, etteivät edes nämä "parhaat" joka tilanteessa autonsa hallitsevat kirjoittajat olisi selvinneet tilanteesta naarmuitta.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Parhaan hidastuvuuden saavuttaa 83% luistolla, mutta kukapa meistä sen saavuttaa ainakaan hätätilanteessa. Testistä on lyhennelmä HS.n liikennesivulla
Vähän vaikea vertailla, kun et kerro mikä oli paras tulos 80km/h nopeudesta pysähdyksiin?
"...viime maaliskuun kolarisumista.
Tämä testi muuten vain varmistaa käsitystäni, etteivät edes nämä "parhaat" joka tilanteessa autonsa hallitsevat kirjoittajat olisi selvinneet tilanteesta naarmuitta."
Olen aika varma, että olisin selvinnyt tilanteesta naarmuitta, mitä tulee edessäni olevaan tilanteseen. On nimittäin kokemusta tilanteesta, josta en selvinnyt naarmuitta. Kokemus opettaa.
Sille ei sitten voi mitään, jos takanani ajava "nukkuu" ajaessaan, kuten kuluneena kesänä sain havaita ja poliisitkin sattuivat tilanteen näkemään.
kun en kuullut juttua alusta asti.
Muuten niinhän siellä silloin kävikin, että vaikka osa porukkaa saikin parkkeerattua penkereille ym. niin perään tultiin, että rytinä vaan kävi.
Minä tietty tuon kuullessani aprikoin heti, että 400 metrin välit, siis Hämeenlinnan ja Helsingin välille mahtuisi niillä väleillä 250 autoa kaistallensa. Kyllä siinä osan porukkaa pitäisi tosi aikaisin lähteä, että ehtisi töihin kahdeksaan mennessä. Pitäisi olla käytössä "kestovuoronumerot" moottoritielle.
Miksi pitäisi olla tuo 400 metrin etäisyys autojen välillä? Tuo koe, jonka järjestelyistä ei Hesarissakaan kovin tarkasti puhuttu, tarkoittaa siis, että kitkoilla ja jäisellä pinnalla tuo pysähtymiseen tarvittava etäisyys olisi tuo 400 m. Mutta eihän se edellä oleva autokaan seinään pysähdy. Etäisyyttä tarvitsee olla vain sen verran, että reaktioajan viive huomioituu. Lisäksi olen huomannut, että ne joilla on sitä pelisilmää, katsovat paljon edelläajavasta eteenpäin, joten itsellenikin on tullut tilanteita, joissa olen reagoinut jo nopeammin kuin edelläajava autoilija. Siksi esittämäsi ajatus on vain 'ajatusleikkiä'...ei kovin rakentavaa, mutta provosoivaa kylläkin.
Kokeessa käytetyt renkaat olivat Nokian Hakkapeliitta 4 -nastarenkaat ja Continental ContiVikingContact 3-kitkarenkaat.
Lisäksi siinä painotettiin, että kyseessä oli kokenut kuljettaja joka tiesi varautua jarrutukseen.
Ei tietenkään se noin mene kuin kirjoitin :)
Todellisuudessa kuitenkin silloin viime maaliskuussa ei näkemiseen auttanut edes kokeneisuus.....siis kun sitä näkyvyyttä ei yhtäkkiä kertakaikkiaaan ollut. Silloin on todella vaikea seurata tapahtumia ennakkoon.
Jos tosiaan KAIKKI (kuten etenkin pohjoisemmassa Suomessa asuvat asian ilmaisevat) olisivat ajaneet vaikkapa 80km/h nopeudella, olisi kuolonuhreja ja vaikeasti loukkaantuneita ollut taatusti enemmän.
Oikeasti, ystäväni soitti sieltä silloin. Hän oli miehensä kanssa tulossa pohjoista kohti, kertoi, että he etenevät 40km/h ja sen puhelun aikana vasta saapuivat kolarisuman kohdalle.
Kyllä minäkin seuraan tapahtumia edelläni ja olen aika useinkin huomannut reagoineeni johonkin aiemmin kuin edelläni ajaneet. Silti minulla ei ole kanttia sanoa, että kyllä minä osaan ja minä en kolaroi....kun kaikki asiat menevät pieleen niin mistäpä minä sen tiedän. Toivon tietenkin, ettei niin kävisi.
On ollut vuosien saatossa monta tapahtumaa, joista olen jotenkin selvinnyt....vaistomaisesti vaan toiminut oikein. Tilanteet ovat tulleet niin nopeasti eteen, ettei niistä ole paljon analyysiä ehtinyt vääntää.
Minä en noista äkkijarrutuksista älyä mittää.
Olin kerran kyllä liukkaan kelin kurssilla ja totesin sen jälkeen, ettei minusta ole taitoluistelijaksi autolla.
Ohjaaja sanoi, minkä jo itsekkin tiesin, että paras tapa välttyä paniikkijarrutuksilta on vain pitää liukkaalla vauhti tarpeeksi hiljaisella, niin ei tarvitse äkkijarrutella.
Ne viime maaliskuun kolarisumat johtui vain siitä, ettei pidetty tarpeeksi välimatkaa ja vauhtia oli jokaisella puolet liikaa.
Ja kyllähän se tiedetään, ettei siellä helsingin moottoriteillä ikäpäivänä ajeta hiljempaa, ei , vaikka tie olis kuinka liukas tai keli millainen hyvänsä.
Ei välimatka tavitse olla 400 metriä, jos vauhtia pudotetaan. Mitä enemmän vauhtia pudotetaan, sitä lyhyempi kärsii olla välimatka edellä ajavaan.
Mutta kun silloin ajettiin sataa ja ylikin ja välimatkaa ei ollut paljoa, ei tarvitse ihmetellä, että romurallia tuli.
Taitava kuski selviytyy tilanteesta johon hyvä kuski ei edes joudu.
Minun pihatieni jäätyi viime joulun alla yhtenä yönä aivan peiliksi. Lähdin aamulla uneliaan rutiinilla työmatkalle, mutta jo viiden metrin jälkeen olin muuttunut pelkäksi matkustajaksi. Jyrkkä alamäki suksena ja parinkymmenen metrin päässä kylki edellä tieltä. Ladan oikea kuve ruttuun ja vakuutustarkastuksen kautta pajalle ja maalaamoon.
Jotenkin vastaavasti sen täytyi tapahtua sitten maaliskuussakin - isommalla porukalla vain ja kovemmissa nopeuksissa. Ajellaan niin kuin aina ennenkin mutta hetkessä kaikki on toisin.
Onneksi olkoon niille jotka ovat ajelleet ziljoona kilometriä ilman haavereita! Taidolla on epäilemättä osuutta, mutta tuuriakin on tarvittu.
Kirjoitit
On ollut vuosien saatossa monta tapahtumaa, joista olen jotenkin selvinnyt....vaistomaisesti vaan toiminut oikein. Tilanteet ovat tulleet niin nopeasti eteen, ettei niistä ole paljon analyysiä ehtinyt vääntää.
Silloin kun tilanne tulee, sinullekin on kehittynyt refleksejä, joidne avulla olet selviytynyt. Analyysin paikka on vasta jälkeenpäin, ja niin olen itse aina tehnyt, eli miksi jouduin kyseeseen tilanteeseen, menettelinkö oikein vai olisiko ollut joku toinen tapa vielä parempi. Ja miettiä ihan tarkasti, miten menettelisi, jos tilanne tulisi vielä uudestaan joskus eteen. Silloin se on valmiiksi ohjelmoitu tuonne ydinjatkeeseen, eikä tarvitse miettiä enää uudestaan.
Pari kertaa kun pysähtyminen on näyttänyt menevän pitkäksi, olen hakenut pitävämpää pohjaa kumien alle penkasta, ja tuuria on ollut, sitä on löytynyt.
Tein n. vuosi sitten "jarruttomaksi" väitetyllä vanhalla autolla jarrutuksen 120 -> 0. Kirjoitin aiheesta tännekin ja provosoin hiukan väittäen jälkien pituudeksi kuvassa n. 20 m, heh.
Aihe aiheutti hirveän "älämölön" palstalla ja lopulta ylläpito poisti jo seuraavalle, tai sitä seuraavalle sivulle vierähtäneen viestini.
Kuva löytyy vielä tuolta: http://groups.msn.com/Runttaajankuvagalleria/aihekuvia.msnw?action=ShowPhoto&PhotoID=45
Nyt voin jo kertoa, että noiden jälkien todellinen pituus on 48 m, ja ne todella mitattiin.
Hölmöjä oli hauska kiusata silloin, koska minua feikattiin paljon, enää ei onnistu. :-)
Kertoisitko minulle mikä auto pysähtyy 120-0 km/h jarrutuksesta pyörät lukossa 48 metrin matkalla? Vai oliko tuo 48m vain se osuus, jossa pyörät olivat lukossa? Nykyautothan pysähtyvät 100-0 noin 35-40m. Täten 120-0 ilman ABS:ää 48 metrin matkalla lukkojarrutuksella taitaa olla haaveunta.
Kun renkaat lukitaan, niin mitä merkitystä autolla? No, ilmanvastus ehkä. Tuossa oli loivaa nousua, kun jarrutus tehtiin. Kumit puri asfalttiin hyvin, kaikki neljä rengasta kuluivat vaihtokuntoon, mutta onhan tuo päällystekin hiukan karkeaa. Sekin on kyllä totta, että tarkkaa lukkiutumishetken nopeutta on vaikea sanoa, 120 kuitenkin silloin kun jarrutus alkoi ja heti kovalla poljinvoimalla ja tarkoituksena lukkojarrutus.
varmaan tiedät että ilman ABS:ia auto yleensä pysähtyy nopeammin, ne on lähinnä sen takia että jarrutettaessa säilyy ohjattavuus.
Ei ole totta, että kuivalla asfalttipinnalla lukkojarrutus olisi ABS-jarrutusta nopeampi tapa pysäyttää auto.
Jos olet yhtään fysiikkaa lukenut niin varmaan ymmärrät asian. Kun jarrutat pyörät lukossa niin kitkavoima on pienempi kuin lukkiutumattomassa jarrutuksessa, koska liikekitkakerroin on lepokitkakerrointa pienempi. ABS-jarrutuksessa (lepokitkaa käytettäessä) kitkavoima on suurempi.
Eikös se ABS järjestelmä vapauta jarruja lukkiutumisen jälkeen, eli jarrutus tapahtuu jaksottain...
Mutta tästä huolimatta ABS-jarruilla saavutetaan useimmissa olosuhteissa lukkojarrutusta huomattavasti lyhyempi jarrutusmatka. Poikkeuksia on todella vähän, esimerkiksi peilijää nastoilla.
...ABS voittaa jarrutusmatkassa kaikissa olosuhteissa vain silloin kun ABS on "pätevämpi" kuin jarruttaja. Olen sen monta kertaa todennut. Hidastuvuus loppuu siihen kuin painaa hiukan liikaa, sen jälkeen vaikkaa seisoisi hampaat irvessä siinä polkimella, hidastuvuus on mitä on.
Ja lukkojarrutus voittaa ABS:t aina, kun tie on pehmeä. Esim. soralla tai lumihangessa.
Lukkojarrutuksessa auto menee kuin kelkka, sitä en kiistä, mutta lumihangessa tai soralla matkaero on melkoinen, koska ABS yrittää saada renkaat pyörimään ja lukossa ne uppoavat tiehen, joka lisää merkttävästi jarrutusvastusta.
Tarjoaisin yhdeksi selitykseksi ABS:n puolesta sen seikan, että jarrutustehoa voidaan ohjata takapyörille (aluksi)enemmän kun riskinä ei ole takapyörien lukkiutuminen ennen etupyöriä.
ABS:ttomassa autossa pitää etupyörien lukkiutua ensin, ettei auto pyörähdä.
Sitten tulee se ero liikekitkan ja lepokitkan välillä...
Onneksi abs:tkin kehittyvät. Esim mersun ensimmäisissä versioissa ohjattiin molempia takajarruja heikommin pitävän puolen mukaan. Syynä oli, että lukkutumattomat jarrut eivät ole täysin lukkitumattomat ja tuolla estettiin, ettei molemmat takapyörät ole yhtäaikaa lukkituneena, jolloin sivuluisu sen takia olisi mahdollinen.
Nykyään kaikkia pyöriä ohjataan erikseen ja lisäksi mukana on vielä hätäjarrutehostin, jolla abs:ien haittoja on voitu minimoida. Mutta vieläkin on eroja eri automerkkien ja -mallien välillä...
Sehän on selvää, että jarrutusmatkat pitenee, kun kitka vähenee. Eli jos tie on liukas tai renkaat huonot, niin jarrutusmatka pitenee. Jarrutuskokeessa saadut tulokset ovat varmasti aitoja ja tulokset ja päätelmätkin ovat oikeita.
Esittäisin kuitenkin kritiikkiä jarrutustapoihin. Jos abs-jarrullista jarrutetaan kuten lukkiutuvajarrullista, niin tulokset saattavat näyttää abs:n kannalta jopa heikoilta.
Tämän vuoksi kokeet pitäisikin tahdä niin, että myös abs-jarrullista jarrutetaan tavalla, jolla jarrutusmatka on lyhin. Jo pienellä ratin edestakaisella liikutelulla saadaan jarrutusmatkaa lyhennettyä selvästi. Tämä toimii tietysti lukkiutuvillakin jarruilla, kunhan pyörät ei ole lukkiutuneena. Tällä tavalla saadaan jarrutusmatka "syherölle", eikä autoa silti tarvitse ajaa edes kaistan leveydeltä. Ja jos tilaa on reilusti, niin tilanne vain paranee.
Joku sanoo, että jos sivusuunnassa tilaa on vain auton leveyden verran, niin eihän se käy. Harvassa taitaa olla lukkiutuvilla jarruilla varustetut autotkaan, jotka lukkojarrutuksessa pysyisivät täysin suorassa, varsinkaan kun täysin kallistuksettomia kohtia on teillämme melko harvassa.
Se, että auto lähtee lukkojarrutuksessa vinoon ei riipu autosta eikä juuri tien kaltevuudestakaan. Se johtuu pääasiassa siitä, että auton oikean ja vasemman puolen pyörillä on erlainen pito johtuen tienpinnan eroavaisuuksista (eri kitkakerroin).
Tilanteet, joissa lukkojarrutus on parempi tapa, ovat todella näitä poikkeuksia, kuten lumi tai pehmeä sora, johon pyörät uppoavat lisäten hidastuvuutta. Niille, jotka pitävät lukkojarrutusta parempana, voitaneen todeta, että asfaltilla ABS-jarrutus voittaa aina lukkojarrutuksen jarrutusmatkan lyhyydessä.
Jos taitava kuljettaja yrittää ABS-jarruttomalla autolla ns. "ihannejarrutusta", auton hidastuvuus ei kuitenkaan koskaan ylitä ABS-jarrutuksen hidastuvuutta. Tällainen jarrutus, jossa yritetään juuri ja juuri estää pyörien lukkiutuminen, on mahdottomuus (pinnan eroavaisuudet, ei jarruvoiman jakoa samassa suhteessa) ja kannattamatonta yrittää hätätilanteessa, koska jarrutuksesta tulee useimmiten tehoton. Parasta on vain painaa poljin pohjaan, ja sen tekemisen tulokset ovat useimmissa olosuhteissa parhaat ABS-jarruilla.
Ei pelkästään vinoon. Voihan se auto mennä likimain suoraankin, mutta aina se kulkeutuu kaltevuuden suuntaan, jos pito on suunnilleen samanlainen molemmilla puolilla. Ja edelleen on autoja, joissa takajarrut lukkiutuvat liian aikaisin, jolloin myös yleensä auto lähtee sivuluisuun. Onneksi tuollaiset autot alkavat olla harvinaisuuksia liikenteessä.
"Tilanteet, joissa lukkojarrutus on parempi tapa, ovat todella näitä poikkeuksia, kuten lumi tai pehmeä sora,"
Pitää periaatteessa paikkansa. Mutta abs:n kohtisuoraa jarrutusmatkaa voidaan myös lyhentää tuolla loivaa siniaaltoa muistuttavalla ajolinjalla. Luultavasti nopeudet ovatkin umpihangessa tai irtosoralla kuitenkin niin pienet, ettei tuolla käytännössä ole kovinkaan suurta merkitystä. Eli vaikka parhaan valitsisi, niin kaikkea ei voi saada.