http://www.rahamuseo.fi/Studia_Generalia_Suvanto.pdf
Tuolla jo näkymättömiin painuneessa viestissä oli linkki Suomen Pankin rahamuseon julkaisemaan pdf-sivustoon, jossa esitellään Suomen rahapolitiikan historiaa sotien jälkeiseltä ajalta. Palaan tähän aiheeseen siksi, koska en ehtinyt viestiä aiemmin kommentoimaan ja minua nimen omaan kehotettiin sitä lukemaan.
Syy, miksi minun käskettiin tuota sivustoa lukea, on epäilemättä se, että olen pitänyt markasta luopumista virheenä.
Noilla sivuilla käsitellään siis maamme rahapolitiikan historiaa kaikkine säännöstelytalouden aikaisine kummallisuuksineen, joten en niihin sen kummemmin puutu, koska niillä ei ole mitään tekemistä sen rahapolitiikan kanssa, joka Suomessa alkoi syksyllä 92 ja joka jatkuisi edelleen mikäli olisimme säilyttäneet itsenäisyytemme tai edes rahapoliittisen itsenäisyyden, kuten Ruotsi teki.
Niimpä hyppäänkin suoraan sivulle 36 "Kansallisen rahapolitiikan viimeiset vuodet 1"
Käsittelee siis ajanjaksoa syksystä 92 aina EMU-jäsenyyttä ennakoivaan ERM-kytkentään 96 saakka.
Ja mitä tuolloin sitten Suomen Pankin Rahamuseon sivuston mukaan tapahtui?
-Valuutan jyrkkä heikkeneminen heti kellutuspäätöksen jälkeen
-Suomen Pankki asetti inflaatiotavoitteen helmikuussa 1993
-Odotukset valuutan vahvistumisesta alkoivat ajaa korkoja alas
-Inflaatiotavoite saavutettiin ja valuuttakurssi vakaantui 1994-1995
*************************************************
Kuten huomaatte, ei lainkaan hassumpi kehitys.
Joidenkin EU ja EMU-propagandan sokaisemien kiihkoilijoiden mielestä Suomi ei olisi voinut jatkaa itsenäisellä rahalla ja rahapolitiikalla vaikka näytöt sen erinomaisuudesta syksyn 92 jälkeen ovat molemmin puolin Pohjanlahtea suorastaan häikäisevän erinomaiset.
Hauskimmat vesselit ovat jopa väittäneet, että mikäli olisimme säilyttäneet oman rahan ja rahapolitiikan, olisi meillä edelleen devalvaatiopolitiikka käytössä. Melkoisia huumorimiehiä nämä EU/europropagandistit. Mikäli meillä siis olisi edelleen oma raha ja rahapolitiikka käytössä, jatkaisimme siitä mihin omalla rahalla ja rahapolitiikalla 90luvulla jäimme ja missä samanlaisen rahapolitiikan Ruotsi on edelleen. Korkotasomme olisi samaa tasoa kuin Ruotsissa, mikä tarkoittaa esim. 0,5% alhaisempaa keskuspankin ohjauskorkoa kuin euroalueella. Voi toki olla, että itsenäisen Suomen talouskasvu olisi sen verran nykyistä kovempaa, että sitä olisi ollut tarpeen hieman korkopolitiikalla hillitä. Nythän me kuulumme OECD-maiden hitaimmin kasvavien maiden viiteryhmään (EMU-alue).
Mutta kuten hyvin tiedämme, suuri yleisö on saatu uskomaan EU:n ja rahaliiton siunauksellisuuteen, vaikka tosiasiat puhuvat muuta.
Aina kun joku erehtyy kaipailemaan markkaa takaisin, joku propagandisti vetää esiin devalvaatiot ynnä muut, vaikka hyvin tietää, että devalvaatiot siirtyivä historiaan jo paljon ennen rahaliittoon liittymistä, muista säännöstelytalouden aikaisista vippaskonsteista puhumattakaan.
Myös euron "vakaus" tuodaan joka käänteessä esiin ja unohdetaan tietenkin autuaasti se sukellus, jonka tämä brysselinrupla teki puolentoista ensimmäisen elinvuotensa aikana.
Jo aiemmin mainitsemani korot ovat niin ikään europropagandistien suupielissä jatkuvasti. Nykyistä korkotasoa verrataan epä-älyllisesti laman aikaiseen korkotasoon, vaikka oikea vertailukohde olisi tietenkin läntisen Euroopan itsenäisen rahan maat.
Kyllä joskus niin raskaasti risoo, kun kansaa sumutetaan kuin Neuvostoliitossa aikoinaan.
Tuolla jo näkymättömiin painuneessa viestissä oli linkki Suomen Pankin rahamuseon julkaisemaan pdf-sivustoon, jossa esitellään Suomen rahapolitiikan historiaa sotien jälkeiseltä ajalta. Palaan tähän aiheeseen siksi, koska en ehtinyt viestiä aiemmin kommentoimaan ja minua nimen omaan kehotettiin sitä lukemaan.
Syy, miksi minun käskettiin tuota sivustoa lukea, on epäilemättä se, että olen pitänyt markasta luopumista virheenä.
Noilla sivuilla käsitellään siis maamme rahapolitiikan historiaa kaikkine säännöstelytalouden aikaisine kummallisuuksineen, joten en niihin sen kummemmin puutu, koska niillä ei ole mitään tekemistä sen rahapolitiikan kanssa, joka Suomessa alkoi syksyllä 92 ja joka jatkuisi edelleen mikäli olisimme säilyttäneet itsenäisyytemme tai edes rahapoliittisen itsenäisyyden, kuten Ruotsi teki.
Niimpä hyppäänkin suoraan sivulle 36 "Kansallisen rahapolitiikan viimeiset vuodet 1"
Käsittelee siis ajanjaksoa syksystä 92 aina EMU-jäsenyyttä ennakoivaan ERM-kytkentään 96 saakka.
Ja mitä tuolloin sitten Suomen Pankin Rahamuseon sivuston mukaan tapahtui?
-Valuutan jyrkkä heikkeneminen heti kellutuspäätöksen jälkeen
-Suomen Pankki asetti inflaatiotavoitteen helmikuussa 1993
-Odotukset valuutan vahvistumisesta alkoivat ajaa korkoja alas
-Inflaatiotavoite saavutettiin ja valuuttakurssi vakaantui 1994-1995
*************************************************
Kuten huomaatte, ei lainkaan hassumpi kehitys.
Joidenkin EU ja EMU-propagandan sokaisemien kiihkoilijoiden mielestä Suomi ei olisi voinut jatkaa itsenäisellä rahalla ja rahapolitiikalla vaikka näytöt sen erinomaisuudesta syksyn 92 jälkeen ovat molemmin puolin Pohjanlahtea suorastaan häikäisevän erinomaiset.
Hauskimmat vesselit ovat jopa väittäneet, että mikäli olisimme säilyttäneet oman rahan ja rahapolitiikan, olisi meillä edelleen devalvaatiopolitiikka käytössä. Melkoisia huumorimiehiä nämä EU/europropagandistit. Mikäli meillä siis olisi edelleen oma raha ja rahapolitiikka käytössä, jatkaisimme siitä mihin omalla rahalla ja rahapolitiikalla 90luvulla jäimme ja missä samanlaisen rahapolitiikan Ruotsi on edelleen. Korkotasomme olisi samaa tasoa kuin Ruotsissa, mikä tarkoittaa esim. 0,5% alhaisempaa keskuspankin ohjauskorkoa kuin euroalueella. Voi toki olla, että itsenäisen Suomen talouskasvu olisi sen verran nykyistä kovempaa, että sitä olisi ollut tarpeen hieman korkopolitiikalla hillitä. Nythän me kuulumme OECD-maiden hitaimmin kasvavien maiden viiteryhmään (EMU-alue).
Mutta kuten hyvin tiedämme, suuri yleisö on saatu uskomaan EU:n ja rahaliiton siunauksellisuuteen, vaikka tosiasiat puhuvat muuta.
Aina kun joku erehtyy kaipailemaan markkaa takaisin, joku propagandisti vetää esiin devalvaatiot ynnä muut, vaikka hyvin tietää, että devalvaatiot siirtyivä historiaan jo paljon ennen rahaliittoon liittymistä, muista säännöstelytalouden aikaisista vippaskonsteista puhumattakaan.
Myös euron "vakaus" tuodaan joka käänteessä esiin ja unohdetaan tietenkin autuaasti se sukellus, jonka tämä brysselinrupla teki puolentoista ensimmäisen elinvuotensa aikana.
Jo aiemmin mainitsemani korot ovat niin ikään europropagandistien suupielissä jatkuvasti. Nykyistä korkotasoa verrataan epä-älyllisesti laman aikaiseen korkotasoon, vaikka oikea vertailukohde olisi tietenkin läntisen Euroopan itsenäisen rahan maat.
Kyllä joskus niin raskaasti risoo, kun kansaa sumutetaan kuin Neuvostoliitossa aikoinaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.