hajoitin poikien leikkimokin..ja pani miettimaan asioita eri kantilta.miten tuli mieleen asioita liki
20 v.takaa,kun pojat oli pienia,ja kanssani sita mokkia innolla rakensivat.nyt ovat pois kotoa,kuka kouluissaan,kuka naimisissa[ yksi]. lomillaan tulevat kotiin.yksi on yli 3000km paassa koulussa.
toinen'vain'1300km [edmonton].
niin tuli mieleen Raamatusta saarnaajan kirjan kohta,3s luku--kaikella on maaraaika ja aikansa on
joka asialla taivaan alla..aika on syntya ja aika on kuolla.aika on istuttaa ja aika repia istutus.
aika on surmata ja aika on parantaa...aika on purkaa ja aika on rakentaa..jne..tuosta on tehty laulukin engl.sen nimi on turn..turn..[the byrds]
miten totta nuo sanat ovatkaan,jokaisen kohdalla,hyvaksymme nuo asiat tai emme.taalla puhutaan ns.empty nest syndroomasta.minulle lasten 'pesasta' lahto ei ole syndrooman aihe,vaan paremminkin luonnollinen vaihe elamassa.
haikeutta se tietysti luo,kun naita lapsuus asioita 'tuhoaa' niinkuin minakin tanaan. hymahdin
kun loysin viestini seinan sisalta,jossa luki-taman mokin rakensi pappa[nimi] 1989 poikien avustamana.nain ne 'vuodenajat' vaihtuvat elamassamme.
20 v.takaa,kun pojat oli pienia,ja kanssani sita mokkia innolla rakensivat.nyt ovat pois kotoa,kuka kouluissaan,kuka naimisissa[ yksi]. lomillaan tulevat kotiin.yksi on yli 3000km paassa koulussa.
toinen'vain'1300km [edmonton].
niin tuli mieleen Raamatusta saarnaajan kirjan kohta,3s luku--kaikella on maaraaika ja aikansa on
joka asialla taivaan alla..aika on syntya ja aika on kuolla.aika on istuttaa ja aika repia istutus.
aika on surmata ja aika on parantaa...aika on purkaa ja aika on rakentaa..jne..tuosta on tehty laulukin engl.sen nimi on turn..turn..[the byrds]
miten totta nuo sanat ovatkaan,jokaisen kohdalla,hyvaksymme nuo asiat tai emme.taalla puhutaan ns.empty nest syndroomasta.minulle lasten 'pesasta' lahto ei ole syndrooman aihe,vaan paremminkin luonnollinen vaihe elamassa.
haikeutta se tietysti luo,kun naita lapsuus asioita 'tuhoaa' niinkuin minakin tanaan. hymahdin
kun loysin viestini seinan sisalta,jossa luki-taman mokin rakensi pappa[nimi] 1989 poikien avustamana.nain ne 'vuodenajat' vaihtuvat elamassamme.
Vastaukset 7
Vanhimmat
eikös ne lapesnlapsesi, olevat tai kenties vasta tulevat, olisi vielä tarvinneet leikkimökkeröistä, vai oisiko mökki ollut liian suuren peruskorjauksen tarpeessa..?..:)
Kyllähän niitä nostalgisia hethiä joskus tulee, silloin kun löytyy lasten euvolakortti tai kulahtanut nalleriepu, minusta on niin hauska kertoa nyt lapsenlapsilleni, kuinka isi tai äiti on leikkinyt tällä kun hän oli minun ja meidän lapsi - ja voi sitä ihmetyksen- ja epäuskoisuuden ilmettä mikä heidän kasvoilleen ilmaantuu..ja sitten vihdoin se ymmärtämisen hymy...:))
neuvolakortti..ännällä..ei vielä ole eu vola korttia..:)
ja seuraavaa sukupolvea ei viela ole.ja meidan noin 5vuotis suunnitelmiin kuuluu muutto mannermaalle kalliovuorten taakse.jonnekkin eramaahan,[olen metsalainen],joka on olosuhteiden pakosta joutunut asumaan kaupungissa.tosin tama nanaimo ei ole iso noin hameenlinnan kokoinen.ja asumme taallakin vahan laidoilla..hyvat sunnuntait itellesikin..
ps.montako lastenlasta sinulla on..?
muutaman tunnin päästä kuusi kipaletta, viimeisin on antanut jo hieman ymmärtää haluavansa tulla mualimmaan..tässä jännitetään..
On se niin jotenkin niin sydämeenkäypää, kun nuorin pahnanpohjimmainen lellivauva ja tyttär saa esikoisensa, haluaisin olla nyt pitelemässä häntä kädestä ja lievittämässä hänen kipujaan, mutta jokaisen äidiksi tulevan ja haluavan on ne kestettävä - onneksi isä on siellä vierellä...
tuosta mieleen,kun meidän äiti ei koskaan halunnut tietää,kun oli sairaalaan lähdetty...hänelle sai soittaa vasta ku vauva oli jo syntynyt.Hän kun pelkäsi niin valtavasti meidän tyttöjen puolesta...
Äiti oli aina niin onnellinen kun se synnytys oli ohitse ja kaikki oli mennyt hyvin..:)
sen huolen ymmärtää...kyselin kuulumisia, ja ei mitään ole tapahtunut vielä, poltotkin ovat hävinneet.:(
ulkoiset merkit katoavatkin. Onnea uudelle elämänvaiheellesi.
Noita viestejä vanhoilta ajoilta on aina mukava löytää. Muistot heräävät hetkeksi elämään. Sinäkin sait varmaan loihdituksi mieleesi hauskoja hetkiä yhteisestä puuhailustanne.
Minä löysin viime viikolla yllättäen 70-luvulta vanhan Pukevan kuitin vaippakankaiden ostosta. Pieni vanha paperilappu, joka oli vahingossa unohtunut kirjan väliin. Se herätti monenlaisia mukavia muistoja. Kuinka nopeasti aika kulkee ja elämä muuttuu.