Onko kokemuksia verotarkastuksesta ? Kuinka tarkkoja ne ovat. Puuttuvatko ajallisiin tai muotoseikkoihin, jos kaikki kuitit on kirjattu ja kirjanpito muuten on selkeää ja lain mukaista.
Tuleeko heti kovat veronkorotukset vai selviääkö varoituksilla vähäisistä rikkeistä ?
Tuleeko heti kovat veronkorotukset vai selviääkö varoituksilla vähäisistä rikkeistä ?
Vastaukset 58
Vanhimmat
Tarkkoja ovat. Jokainen kuitti käydään läpi. Olennaisuuden periaate tuntuu ohjaavan tarkastajia eli eivät puutu pikkuseikkoihin (ellei niistä muodostu yhdessä suurempi kokonaisuus). Veronkorotuksia tulee, mutta voi selvitä myös huomautuksella; riippuu tietysti rikkeen vakavuudesta. Erityisesti peitelty osingonjako on erityisesti tarkkailun kohteena.
Tarkkoja olivat ainakin meillä - monta päivää kolusivat mappeja läpi ja kopiokone lauloi. Se vähän ihmetytti, että kun selvitimme tarkastajalle monta asiaa tarkastuksen kuluessa niin sitten parin kuukauden päästä tulleessa tarkastuskertomuskessa nämä samat asiat oli otettu uudelleen esille !
Toiminta on systemaattista ja perustuu verohallituksen ohjeisiin.
Joka vuosi otetaan joku ammattiryhmä tai menettely silmätikuksi, kaikkia firmoja ai verovelvollisia uhkaillaan veronkorotuksilla vaikka menettely on ollut täysin verohallituksen aiempien ohjeitten mukainen.
Tänä vuonna silmätikkuna on ainakin päivärahat, keikkamiehet saavat ison verolaskun.
Verotarkastajilla tuntuu olevan toimialapainotuksia, ainakin rakennus- ja ravintola-ala ovat olleet silmätikkuina. Juuri noilla aloilla tuntuukin olevan runsaasti väärinkäytöksiä, eli oikeat alat ovat olleet kohteina. Muille aloille iskuja ei ilmeisesti tehdä niinkään systemaattisesti, vaan enemmäkin johonkin "impulsseihin" perustuen.
Veljeni firmaan tehtiin verotarkastus viime syksynä, ja tarkastajat huomauttelivat pienistä asioista, isompia asioita ei löytynyt kun pulju on hoidettu laillisesti. Veronkorotuksia ja maksuunpanoja tehdään sitten vain isommista asioista, pikkuasiat päästetään kuulemma muutamalla ohjaavalla lauseella tarkastuskertomuksessa.
Veljenikin firmassa oli maksettu aiheettomasti verovapaita päivärahoja, mutta niitä oli niin vähän ettei niitä pantu maksuun. Lisäksi puuttui merkintöjä edustuslaskuista ja Viroon myynnistä puuttui dokumentteja siitä että tavara oli todella mennyt Viroon. Ja omistajayrittäjän oma erikoissairaanhoitovakuutus oli näemmä osakasasemaan perustuva vähennyskelvoton etuus, mutta näitä pikku juttuja ei laskutettu.
annoit siis veljesi ilmi noista rikkeistä ja verotarkastus tuli. Nimetön puhelinsoitto vai?
Puutteellisista merkinnöistä edustuslaskuissa?
Verotarkastukseen liittyy nykyään paljon enemmän kun pelkästään itse kuittien läpikäyntiin.
Verotarkastuksessa selvitetään ensinnäkin tarkastettavan maksukyky. Jos rahaa tai ulosmitattavaa omaisuutta ei ole yleensä jättävät rauhaan: sinusta kun ei saa nyhdettyä enempää irti.
Jos firmasi on hoitanut kaiken kunnolla ja rahaa löytyy etsitään seuraavaksi se syy jonka takia mätkyt isketään. Se voi olla esimerkiksi kuitit jossa kaikki on muuten kunnossa, mutta on painettu musteella, joka ei säily yli 10 v. Konstit ovat monet kun "jälkivero" iskee.
Yrittäjät ovat ilman lain suojaa yksin ja täysin verottajan armoilla.
Nimimerkin "nykyään" teksti on aivan puuta heinää - ei mitään yhtymäkohtaa todellisuuteen !
Kun valtio tarvitsee rahaa se otetaan sieltä mistä se lähtee helpoiten ja vähin äänin. Pienyrittäjät ovat helpoin kohde. Isompia on vaikea hätistellä kun he osaavat (ja on rahaa) tuon poliitikkojen ja virkamiesten suuntaan tehtävän "pr-toiminnan".
Kun yksittäiset yrittäjän putsataan kukaan ei nosta meteliä - ovat vaan tyytyväisiä kun ei osunut omalle kohdalle. Etujärjestöt ovat SDP:n miehittämät joten heiltä ei nosteta asiasta hälyä.
Kyllähän tuossa on mielestäni vinha perä siinä mielessä, että kyllä verottajakin on nykyään sen verran viksu, ettei tuhlaa aikaa, jos näkyvissä on, että mitään ei tulla saamaan.
En kuitenkaan allekirjoita näkemystä, että syitä rankaisuun ruvettaisiin etsimällä etsimään.
Kokemusta on useammista verotarkastuksista eikä kohdalleni ole osunut moista; tarkastajat ovat puuttuneet vain oleelliseen tai sitten sellaiseen, josta ei ole saatu kunnon selvitystä asianomaiselta.
Verottaja hakee tarkastuksilla rahaa - ei tarkastajia lähetetä paikalle jos fyrkkaa ei ole pankkitileillä ja toiminta pientä. Jos yrittäjällä on omaisuutta (auto tms.) niin sellaiset voi verottaja aika nopeasti realisoida.
Sama meno on sossun luukulla. Kelle luulette tiskin takana olevan tädin antavan:
a) yksinhuoltajalle, jolta on rahat irtisanomisen vuoksi loppu
b) "vakioasiakkaalle" viinalta haisevalle?agressiiviselle mieshenkilölle joka kovalla äänellä alkaa vaatimaan rahaa?
Rahat annetaan nopeasti sille miehelle, jotta häipyisi yhtä nopeasti ainakin huomiseen ja yksinhuoltajalle sanotaan kipakasti että hoitakoon asiansa paremmin ja hävetköön.
Se on sitä hyvinvointiyhteiskunnan sosialistista realismia.
Kokemusta minullakin. Kyllä verotarkastajat tulevat herkästi firmaan, jossa on tapahtunut esim. liiketoiminnan myynti. Silloinhan yleensä on riihikuivaa rahaa.
Veroriskejä sisältävä liiketoiminta kannattaakin hoitaa yhtiössä, jossa oma pääoma on pieni tai pakkasella ja muita velkoja esim. emoyhtiölle. Sitten kun veroriskit uhkaavat realisoitua maksetaan emolle velat pois ja kassa on tyhjä. Siinä verottajakin voi vähän miettiä kannattaako ottaa maksettavaksi konkurssista seuraavat kulut.
Riski tehdä voittoa? ko? kö?
Ei se nyt sentään näin yksinkertaista ole, tietyn velkojan suosiminen toisten kustannuksella ja varsinkin jos on kyseessä emoyhtiö, johtaa takuuvarmasti takaisinsaantikanteeseen. Toiseksi ei se verottaja niitä konkurssin kuluja maksa, jos tarvittavia varoja konkurssimenettelyyn ei yhtiöstä löydy, raukeaa konkka varojen puutteeseen, mutta verottajalla riittää silti paukkuja esim. em. takaisinsaantikanteen nostamiseen emoyhtiötä vastaan.
Yrittäminen sisältää riskin myös verottajan suuntaan. Lakien ja ohjeiden tulkinnanvaraisuus aiheutta tämän. Myös tulkinta saattaa muuttua yht äkkiä. Kyllähä noita tapauksia voit lukea oikeuden päätöksistä.
Velkasuhdetta ei välttämättä ole verottajan suuntaan vielä siinä vaiheessa. Ole kyllä tavallaan oikeassa. Liian myöhäinen velanmaksu emolle voi aiheuttaa takaisinsaantikanteen. Konkurssi voi raueta varojen puutteeseen elikäs siitä sitten vain jatkamaan, en kyllä välttämättä suosittele.
Veroja maksetaan silloin kuin tehdään voittoa. Ja mitä tuohon tulkinnanvaraisuuteen tulee, maailma on oikeustapauksia täynnä. Harva aloittaa sellaista yritystoimintaa tai tekee runsaasti sellaisia oikeustoimia joista ei löydy ennakkopäätöksiä.
"maailma on oikeustapauksia täynnä"
Niin, ja lisää jostain kummallisesta syystä tulee.
Kun saat nuo yo-kirjoituksesi kirjoitettua, niin tervemenoa yrittämään, siperia opettaa. Ehkä tulet huomaamaan ettei kaikkia ennakkotapauksia ole kuitenkaan vielä kirjattu. Olet autuaan tietämätön maailman karuudesta.
Emoyhtiöllä oli tietenkin tytäryhtiön lainan vakuutena yrityskiinnitys. Sitä paitsi koneet ja kaluston, sekä toimitilat olivat emon omistamia ja tytär vain vuokrasi niitä. Lisättäköön vielä, että tytär oli Suomalainen yritys ja emo Virolainen. Tyttärellä ja emolla oli myös sakkopykälä sopimusvalmistuksesta, jonka mukaan tuotannon keskeytymisestä tytär joutuu maksamaan sakkoa summan, joka vastaa tyttären osakepääomaa. Yrityskiinnitys koski myös tätä mahdollista sakkoa.
Verottaja haki tytärtä konkurssiin maksamattomien verojen vuoksi, mutta konkurssi raukesi varojen puutteeseen. Emo sai suurimman osan tyttärelle lainaamistaan rahoista takaisin ja perusti vastaavan tuotannollisen yrityksen Viroon. Myöhemmin yritykset myytiin kansainväliselle sijoittajaryhmälle ja entiset omistajat muuttivat Sveitsiin.
(kuviteltu tapaus)
Tästä puuttuu enää se, että tämä firmaketjun omistaja pisti pimeänä kaikki rahat omaan taskuunsa ja asuu nyt Monacossa. Sitä paitsi yrityskiinnityksellä saa vain puolet vakuuden arvosta, toinen puoli menee muille velkojille.
...mutta Sveitsi oli moka.
Siellä työskennelleenä voin vakuuttaa, että paikka on hillitömän kallis, ilmasto ei parhaimpia ja veroedutkin niin ja näin.
Itse harkitsisin Italiaa, jossa ei ole perintö- eikä lahjaveroa ja omaisuuden tuoton verot saa neuvoteltua 12.5 prosenttiin jos oikein muistan.
Pitäisi vielä tarkistaa myyntivoittojen verotus, mutta en jaksa.
Ja ainahan on Malta, kallis paikka mutta täynnä veropakolaisia.
Veroriskillä tarkoitetaan yleensä sitä, että joudut arvioverotuksen piiriiin. Verottaja "arvioi", että olet pimittänyt tuloja ja mätkäisee. Todistamisen taakka on sinulla eli olet lähtökohtaisesti syyllinen ennenkuin voit osoittaa olevasi syytön.
Arvioverotuksessa on yleensä kyse, että kunta/kaupunki tarvitsee rahaa lisää ja se on otettava jostain. Sitten valitaan "kohteet" joita "arvioverotetaan" kassan vajeen tai lisärahatarveen kuittaamiseksi.
Perustaisitko itse yrityksen tälläiseen kuntaan/kaupunkiin/maahan, jossa tulee "yllättäviä" veroja?
KHO antaa varmaan kuutisen sataa verotusta koskevaa päätöstä vuosittain. Lukema saattaa kuulostaa sinusta tähtitieteelliseltä, et tietysti osaa laskeakaan niin moneen, mutta kun miettii että Suomessa on 220 000 yritystä, ei lukema tunnukaan enää kovin suurelta. Ja läheskään kaikki verotusta koskevat päätökset eivät edes liity yritysverotukseen. Siinä maailman karuutta autuaan tietämättömille.
Tässä maassa säännöt muuttuvat ennalta-arvaamattomasti viiden vuoden välein.
Muuttajana voi olla eduskunta (esimerkiksi tuplaverotukseen siirtyminen tai osakaslainojen verottaminen tulona) tai verohallitus (esimerkiksi viimeisen viiden vuoden päivärahojen verottaminen jälkikäteen).
Ja seuraukset kyllä näkyvät, heinäkuun jälkeen on lempattu 6000 ukkoa pellolle ja firmat siirtävät toimintaansa ulkomaille minkä ehtivät.
Jos verotoimistosta kysyy miten verotus menee jossain asiassa, verotoimiston antama neuvo ei sido verottajaa ellei asikas maksa satoja euroja ja odota kolmea kuukautta.
Silloinkin päätös sitoo verottajaa vain kuuden kuukauden ajan.
Arvioverotus tulee tietääkseni kyseeseen kun henkilö ei pysty osoittamaan elinkustannustensa tai kalliiden hankintojensa rahoituslähdettä. Yritysmaailmassa arvioverotukseen johtaa kaiketi esim. se ettei palauta veroilmoitusta tai jättää kirjanpidon hoitamatta. Tai sitten muuten vain, esim. pankkitilitiedustelu paljastaa että tuloja on pimitetty.
Mutta mistäs minä näistä tietäisin.
Tottakai on houkuttelevaa maksaa palkkaa verottomina korvauksina, mutta kupla puhkeaa aina viimeistään verotarkastuksessa. Ellei sitten ole kyse rahallisesti niin pienistä päivärahamääristä kuin esimerkiksi veljeni yityksessä. Päivärahojen verovapaudelle on ilmeisesti olemassa omat säännöksensä, joitten noudattamatta jättäminen johtaa turhiin jälkilaskuihin. Kannattaako maksaa väärin perustein päivärahoja, kysyn vain.
Verohallitus on siitä hauska putiikki, että se voi päättää ihan mitä vaan jälkikäteen ja jopa omien ohjeittensa vastaisesti.
Mihinkään ei voi luottaa.
Vastasin kysymykseesi.
>>Tästä puuttuu enää se, että tämä firmaketjun omistaja pisti pimeänä kaikki rahat omaan taskuunsa ja asuu nyt Monacossa. Sitä paitsi yrityskiinnityksellä saa vain puolet vakuuden arvosta, toinen puoli menee muille velkojille.>>
Konkurssi raukesi, koska varoja ei ollut. Yrityskiinnityksestä ei sittenkään ollut paljonkaan hyötyä. Yritysketjussa tyttären huolena oli emon myymien SUPER HÄLPÄKÄN valmistus ja emo ainoa asiakas tyttärelle. Kriisi alkoi suuresta tilauksesta, jonka emo sai. Emo tilasi tuotteet edelleen tyttäreltään. Tytär käynnisti jättitilauksen valmistuksen, mutta rahoitus ei pelannut suunnitellusti koska tuotanto takkuili ja tulorahoitusta ei kertynyt. Keskeneräisen tuotannon ja muun vaihto-omaisuuden määrä kasvoi moninkertaiseksi normaaliin verrattuna. Em. syistä mm. verot jäivät rästiin. Verottaja haki konkurssin tyttären, jonka kassa oli lähes tyhjä. Tuotanto keskeytyi ja tavarat jäivät puolivalmiiksi, lisäksi varastoon oli tilattu alihankkijoita erikoishienomekaniikkaa, jota ei voinut käyttää muuhun kuin SUPER HÄLPÄTTIMEEN. Maksamattomat palkat maksoi palkkaturva.
Konkurssipesään jäi vaihto-omaisuus, jota ei kukaan huolinut, eikä sitä voinut myydä. Vaihto-omaisuus uhkasi joutua kaatopaikkajätteeksi. Emo osti vaihto-omaisuuden n. 5% hinnalla hankinta-arvosta. Tarjosi tyttären muutamille osaavalle työntekijälle kaksinkertaista palkkaa jos he siirtyvät 2-vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen Viroon perustettuun uuteen tuotantotehtaaseen. Tuotanto oli jo Suomessakin jaettu soluihin ja näistä muutamasta Suomessa toimineesta huipputyöntekijästä tuli uuden tehtaan solujen vanhimpia. Tuotanto lähti käyntiin ripeästi ja virolaiset olivat ahkeria. Emo teki ensimmäisenä vuotena huipputuloksen johtuen pilkkahinnalla ostetusta materiaalista ja alentuneista palkkakustannuksista.
Kerrottakoon sekin, että tuotemerkkejä ja patentteja sekä muita aineettomia oikeuksia hallinnoimaan oli jo aiemmin perustettu irlantilainen verovapaa yritys. Yritystä johdettiin Man Saarilta ja Pankki oli tietenkin Barclays Bank. Pankkiin kertyikin hyvin rahaa sinä ja seuraavina vuosina.
(keksitty tapaus, mutta voisi toteutakin)
Tuohan on mielenkiintoista. Miten päätös muuttui oikeusasteissa, kun päivärahan saajat valittivat? Tuosta täytyy löytyä hallinto-oikeuden tai KHO:n päätös. Linkitätkö tiedon lähteelle?
Nyt on verotettu komennusmiesten päivärahat viimeiseltä viideltä vuodelta, jos mies on ollut liian kauan yhdellä työmaalla.
Verottajan kanta on järjetön, päiväraha on korvaus lisääntyneistä elinkustannuksista kun joutuu asumaan vieraalla paikkakunnalla.
Mihin ne kustannukset vähenevät jos on samalla paikalla pitempään?
Kyllä ne KHO:n päätökset aikanaan tulevat, sitä ennen verottaja ulosmittaa duunarien kämpät jos ei ole käteistä.
Millaisista käytännön asioista noita maksullisia ennakkoratkaisuja oikein kysellään? Kun ottaa huomioon miten vähän KHO:n enää nykyään tarvitsee tehdä päätöksiä, on asiasta kuin asiasta tonneittain ohjausta olemassa. Eri asia on ymmärtääkö niistä itse mitään, vai pitääkö maksaa siitä että toiset kertovat asiasta.
Tiedätkö sinä, millaisista asioista maksullisia päätöksiä kysellään?
Ihmettelen itsekin, miksi niiden erityisalojen ihmisillä on enemmän elantomenoja kuin kiinteissä paikoissa työtä tekevillä. Hehän saavat automaattisesti verovapaita korvauksia ellei heille oikeasti synny johonkin pysyvää työpistettä.
Toisaalta, jos on yhdessä paikassa sen vuoden, mitä se muistaakseni vaatii että syntyy se pysyvä työpiste, menettää oikeuden verovapaisiin päivärahoihin ja ateriakorvauksiin, silloinhan on samalla viivalla muiden kanssa, kun yhdessä paikassa työskentely kestää kauan. On vaikea kuvitella sitä että miksi yli vuoden samalla työmaalla työskennelleiden pitäisi saada nauttia työmatkalaisten verovapaita korvauksia.
Jos käy kolmensadan kilometrin päässä töissä niin siitä tulee kustannuksia.
Verottajan mielestä kustannukset loppuvat kun on käynyt siellä tarpeeksi kauan?
Mistä se verohallitus palkkaa asiantuntijansa, Niuvanniemeltä ehkä?
Päiväraha on korvaus vakituisen työpisteen ulkopuolelle tehdystä työmatkasta, jos matka kestää yli 10 tuntia ja on yli 15 kilsan päässä työpaikasta tai kotoa, riippuen kummasta lähtee matkalle.
Ei päivärahaa siitä makseta että matkustaa viikoiksi töihin kauas kotoa.
Vaan kun työpaikka ei enää olekaan alituiseen vaihtuva erityinen työntekopaikka, van kiintäe työpiste (jonka lähelle ihminen ei ilmeisesti halua muuttaa) työntekijä asettuu samalle viivalle muiden työssäkäyvien kanssa.
Miksi sitten kaikki eivät saa nostaa verovapaita korvauksia riippumatta siitä kauanko työnteko yhdessä paikassa kestää? Olisi mielenkiintoista kuulla sinun kantasi siitä, kauanko pitää yhdessä paikassa olla ettei enää tule olla oikeutettu verovapaisiin korvauksiin.
Teen kirjanpitoa eräälle yritykselle, joka toimittaa paperit todella myöhässä, maksaa alv:t miten sattuu, eli korkojen kanssa. Muutoin en ole ainakaan mitään peiteltyä osingonjakoa huomannut... Mutta edeltäjäni ei mm. ollut ilmoittanut kaikkia palkkoja verottajalle ja niiden perään kyseltiin ja minä sain antaa sitten selvityksiä ja laskemia, mitä palkkoja oli ilmoittamatta. Omassa työssäni olen kyllä tehnyt virheitä ja oikonut niitä seuraavassa kuukaudessa, muutenkin olen yrittänyt tehdä parhaani :P Nyt vain harmikseni huomasin, että keväällä olin antanut virheellisen valvontailmoituksen, yrittäjä oli maksanut liki 70 euroa liikaa alv:tä... Onko syytä odottaa verotarkastajaa? Yhtiömuoto on osakeyhtiö.
No ei nyt sentään nuin pienestä verotarkastaja älähdä. Korjaa vain kaikessa rauhassa virheesi korjausilmoituksella ja homma on sillä selvä ja voit nukkua taas yösi rauhassa.
Joo, kyllä korjauksia on tehty suuntaan jos toiseen useasti; välillä jopa 15 000 euron korjauksia, mutta ei pelkästään sen takia verotarkastusta tule.
Asiakkaana on useita kuvatunlaisia yrityksiä...tuttua puuhaa.
Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille avusta. Näyttää olevan suosittu aihe.
Olin suht. kokematon kp-alalla, kun aloin yrittäjäksi. Nyt saadessani asiakkaita, joiden kirjanpitoja on muut (isotkin ketjujen toimistot)hoitaneet, huomaan tekeväni ilmeisestikin liian pikkutarkkaa työtä. Niissä ei ole päivittäisiä käteiskassoja tehty ja myyntejä kirjataan tilikauden aikana maksuperusteella. Yrittäjille ja osakkaille kirjataan surutta hotelliyöpymisiä ja ravintokuluja ilman selvityksiä. Edustuslaskuissa harvoin lukee kestityksen kohdetta. Ilmeisestikään tälläisistä puutteista ei automaattisesti sanktioita tule.
Onko perää vaitteellä, että tunnetun tilintarkastusyhtiön tarkastamia yrityksiä ei "ratsata" yhtä usein kuin muita ?
Niinkuin jo aiemmin todettiin täällä ja muualla tarkastukset ovat osa piiloverotusta.
Ohessa esimerkki:
"Suomessa verotus on vain keskimäärin 60%"
on todellisuudessa:
"Suomessa verotus on vain keskimäärin 60% + 10% mätkyt aina parin vuoden välein tai vaihtoehtoisesti 50% mätkyt 5 v välein"
Suomessa hommat hoidetaan näennäis-laillisesti.
Yrittäjät toimivat verottajan antamien ohjeiden mukaan.
Sitten verottaja muuttaa sääntöjä ja edellisten sääntöjen mukaan toimineet ovat tehneet AIVAN väärin ja joutuvat maksamaan tuplaveroja tai mätkyjä.
Sitten jos ei maksele perusteettomia päivärahoja tms. mistä kärähtää verotarkastuksessa, niin asiat menevät hyvin verotarkastuksen jälkeenkin.
Minulle kävi näin: kysyin verohallituksen neuvonnasta ohjetta tulojen merkitsemiseen. Kyseessä oli muutaman sadan euron juttu.
Sitten sain rangaistus mätkyt 4000 euroa.
Selitekseksi ei kelvannut, että olin toiminut verottajan oman neuvonnan mukaan. Sanoivat, että he ei noin neuvo. Soitin vielä samana päivänä neuvontaan uudestaan ja ohjeet olivat prikulleen samat! Soitin sitten takaisin ja kerroin, että neuvonta edelleen antaa samat ohjeet siellä sanottiin "no se on nyt niin vaan." Päätös ei muuttunut.
Silloin meni luottamus verottajan totaalisesti.
Ei kauheasti kiinnosta tälläiset mielipiteesi. Piiloverotusta tai ei. Ne on ihan eri tahot, jotka näihin asioihin voi vaikuttaa. Ei se täällä keskustelupalstalla mäkättämällä muuksi muutu.
Tosi asia kuitenkin on myös se, että suurimpaan osaan yrityksien kirjanpitoihin surutta laitetaan omistajien henkilökohtaisia kuluja. Kaikessahan se tulee vastaan. Pyydetään vaateostoksilla kuittiin kirjoitettavan "työhaalarit", oman auton uudet renkaat pyydetään kuitilla jossa on firman pakettiauton tiedot, lasten tietokone- ja kännykkäkuitit jne... Että kyllä tarkka tarkastaja aina jotain sieltä kaivelee, jos haluaa.
Mitä tuo asia oikein käytännössä koski?
Tätä ihmettelen kyllä minäkin, haiskahtaa aika pahasti keksityltä jutulta. Miten muutaman sadan euron jutusta paisuu 4000 euron mätky? Pistä laskuja näkyviin.
Kaverin yrityksen ansiotulo oli 129 000.Nyt paperissa näytti, tyyppi joutuu maksamaan 60 000 euroa veroa, vaikka verolaskurin mukaan loppuvuoden veroprosentti (perusprosentti) olisi 44.5.Voiko tämä muka olla totta jos vielä otetaan huomioon mies on jo velkaa 300 000 euroa ja tämän verottajat tietää hyvin.
Kertokaa onko totta ja jos ei ole niin mitä tehdä.
Itse arvoin aikoinaan HUONOLLA mäihällä summan olevan 7000e tai sitten ei yhtään.
Mutta 60000...
hmmm.....
Kokemusta miten kohteeksi joutuu?
Myimme yhden huoneiston juristille, joka kohta vaati sitä ja tätä ja halusi jättää kaikki maksamatta. Mikäli vaatimuksiin ei suostuta uhkasi verotarkastuksella ja viikko siitä saimme soiton, että voisimme tulla pikaisesti tarkastamaan. Miten pitäisi suhtautua.
On kokemusta ja se on helvetillistä. Kyllä pitää ihmetellä miten sitä joutuu elävältä käristetyksi vaikka kuinka tässä paska systeemissä on rehellinen. Kumpa joku ottaisi julkisesti jossain tv ohjelmassa asiat esille, vaikka joku enbuske. Se uskaltaa sanoa perseitä nuolematta asiat niin ku ne on.
Väitän ettei yksikään verotarkastaja uskalla ruutuun yhtäaikaa sellaisen yrittäjän kanssa jolle on järjestänyt veronkorotuksen
verovirkailijoiden on NIIN helppoa ottaa tukasta kiinni ketä vain yrittäjää ja alkaa kiskomaan ja syyttämään jostain laiminlyönnistä, oli syytä sitten tai ei. Todelliset verovilppimiehet juoksevat tuolla ja ajelevat pakuillaan työmaalta toiselle eivätkä taatusti ilmoittele rahavirtojaan kellekään. Niihin ei verottajan käsi yllä kun ei oikein viitsikään. Samoin muut ison luokan rahamiehet jotka ovat siirtäneet rahansa, kultansa ja sijoituksensa veroparatiiseihin, jatkavat nauraen hommiaan rakentaen peittelyjään ja juoniaan, tienaten miljoonia kuin tyhjästä vaan.
Kokemuksesta voin sanoa että verottaja kuvittelee että sinulla on rahasäkki jossain piilossa. Että kukaan ihminen ei perusta firmaa ellei hän ole koijari jolla on rahasäkki jemmassa verottajalta. Siksi yrittäjää pitää rangaista koska hänellä täytyy olla rahaa piilossa jossain.
Kokemuksesta voin sanoa, että Verottaja ei kuvittele yhtään mitään. Ottaa kiinni vain rikolliset pellet, jotka eivät tunne lakeja. Tai oikeastaan ei tässä edes lakeja tarvitse tuntuea, kun terve maalaisjärki riittää:
- Voitko teettä kotonasi keittiöremontin ja laittaa laskun firman kirjanpitoon? - Et voi.
- Voitko maksaa vaimollesi palkkaa, että omien ansiotulojesi veroprogressio pysyy alhaalla. Vaimo käy keittämässä kahvit toimistolla joka toinen päivä eli ei todellisuudessa ole töissä kyseisessä firmassa, joka maksaa hänelle koko firman toiseksi suurinta palkkaa? - Et voi.
Huomaatteko. Lakeja ei tarvitse edes tuntea, kun jo terveellä maalaisjärjellä tajuaa, mikä on laitonta ja mikä ei. Toiset ei tajua ja sitten syytellään Verottajaa, että jahtaa syyttömiä.
Kuka tässä syytön on?
en tiedä mistä kokemuksesta puhut. Tavallinen yrittäjä on Suomessa koko ajan verottajan valvonnassa ja sinne on raportoitava joka kuukausi rahaliikenne ja maksettava ALV ja ennakot sotu. Niistä olen itsekin saanut tukun selvityspyyntöjä joihin on pikaisesti vatattava rangaistusveron uhalla. Suurin osa selvityspyynnöistä on luokkaa pilkkuvirheen oikomista, loput täysin aiheettomia. Ne ovat peräisin verottajan tietokoneesta, joka automaattisesti valvoo ja alkaa luulemaan jos jokin ennakoasetus parametreissa kertoo että numerot eivät ole kohdallaan. Jotkin kehotukset ovat olleet sellaisia että oma oikeustaju on ollut kovalla koetuksella kun ilmiselvässä asiassa väitetään seikkoja toisiksi. Kaikki on kuitenkin ihan kunnossa. Kun keskustelen puhelimessa virkailijan kanssa, ilmenee että ei ole mitään syytä huoleen, että se on vaan tää meidän tietokone joka näitä tuottaa automaattisesti. Jassoo! ja sen takia pitää olla varpaillaan tai menettää yöunensa jotka ovat muutenkin vähissä. Omalla kohdallani on karmiviakin tapauksia jopa ulosottoon edenneistä tilanteista vaikka asiat on hoidettu ja verot maksettu.
Ne vie kaiken