Hei!
Aloitin tässä syksyllä hokutoryu jujutsun. Laji tuntuu mielenkiintoiselta ja treeneissäkin olen käynyt aina (2krt/vk), paitsi kahdesti, kun olen ollut kipeä.
Vajaan kuukauden kuluttua on tiedossa vyökoe ja nyt on alkanut hiukan jännittämään. Suurinpiirtein muut liikkeet ja harjoitteet sujuvat ihan kivasti, mutta ukemeissa on ongelmaa; sekä mae- että ushiro-ukemia tehdessä minua alkaa pyörryttämään ja tasapainoaisti menee.
Ushiro-ukemi onnistuu muuten, mutta en kykene nousemaan ylös suoraan liikkeestä, huimauksen takia. Mae-ukemi taas "painuu kasaan" ja kellahdan usein kyljelleni. Onko vinkkejä harrastajilta, miten saisin korjattua tätä ongelmaa?
Aloitin tässä syksyllä hokutoryu jujutsun. Laji tuntuu mielenkiintoiselta ja treeneissäkin olen käynyt aina (2krt/vk), paitsi kahdesti, kun olen ollut kipeä.
Vajaan kuukauden kuluttua on tiedossa vyökoe ja nyt on alkanut hiukan jännittämään. Suurinpiirtein muut liikkeet ja harjoitteet sujuvat ihan kivasti, mutta ukemeissa on ongelmaa; sekä mae- että ushiro-ukemia tehdessä minua alkaa pyörryttämään ja tasapainoaisti menee.
Ushiro-ukemi onnistuu muuten, mutta en kykene nousemaan ylös suoraan liikkeestä, huimauksen takia. Mae-ukemi taas "painuu kasaan" ja kellahdan usein kyljelleni. Onko vinkkejä harrastajilta, miten saisin korjattua tätä ongelmaa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kiva, että pistit viestin japanilaiset lajit osioon, mutta hokutoryu jujutsu ei ole japanilainen laji vaan suomalainen. Mutta annan anteeksi nyt tämän kerran.
Ukemikeskustelu käytiin vähän aikaa sitten, mutten löydä sitä nyt.
Kuitenkin itselläni ja suurimmalla osalla muita keneltä olen kysynyt tuo huimaus on lähtenyt itsestään pois, kun ukemeita vain on harjoitellut tarpeeksi ja niihin on tottunut. Se että ne huimaa alussa on TÄYSIN normaalia. Vaikka niihin olisikin jo tottunut niin joskus huimaus voi tulla jo siitäkin jos on juuri ollut flunssassa.
Kuitenkin huimaukseen vaikuttaa sellaiset asiat kuin jännitys, joka menee ohi siis kun tekee niitä niin paljon ettei enää jännitä. Hengitys, sama juttu. Aloittelijat helposti pidättävät hengitystä koska jännittää.
Yksi keino on myös se, että ottaa edestä jonkun kiintopisteen, jota katsot. Lähdet tekemään ukemia ja haet katseesi siihen samaan pisteeseen heti kuin mahdollista. Se että antaa katseen tavallaan pyöriä ukemin mukana tekee sen että alkaa myös huimata enemmän.
Tuo edellisen vastaajan viimeinen kikka on se mitä olen itse käyttänyt. Ja hyvin toimii. Eli pidetään ne silmät kurissa niin koko homma menee paremmin putkeen.
Se että ukemi 'painuu kasaan' johtuu varmaankin siitä että vauhti loppuu kesken. Mitä enemmän vauhtia, sitä paremmin sieltä pääsee ylös. Tämä ongelma tulee kaikein herkimmin juuri taaksepäin tehtävässä ukemissa. On jokseenkin vaikeaa heittäytyä taakse- kuin eteenpäin, eli luottamuksen puutetta myös. Ja se korjaantuu kokemuksen myötä.
Kiitos hyvistä vinkeistä! Täytyykin kokeilla niitä käytännössä heti tänään!
Sen verran täytyy vielä tarkentaa, että taaksepäin ukemi sujuu muuten hyvin, paitsi että siinä alkaa huimata niin etten pääse ylös. Kuitenkin asentoni taitaa olla kunnossa, joten voisiko myös tähän ukemiin soveltaa tuota kiintopisteajattelua?
Eteenpäin ukemissa asentoni "painuu kasaan", toisin sanoen käsivarsi pettää alta, vauhti loppuu kesken ja useimmiten kaadun kyljelleni. Onko tähän ongelmaan lisävinkkejä?
Ja joo, tiesin kyllä, että hokutoryu on suomalainen suuntaus, mutta koska tämän otsikon alla oli jo muutakin jujutsua enkä löytänyt sopivampaa, kirjoitin tänne. :-)
Hmm-- edelliset ohjeet ovat hyviä, tässä vielä muutamia lisää:
* Mae ukemissa (vaikka nyt oikean olkapään yli, oikea jalka edessä) tue vasemmalla kädellä tatamista ja tuo oikea käsi tatamiin ALAkautta niin, että pikkusormen puoleinen osa käsivarresta (te katana) muodostaa pyörän kehän maata vasten.
*Älä "lösähdä", vaan jatka nostamalla takapuoli lähes suoraan pään yli, niin että maan linja siirtyy kaarevasta kädestä oikeaan olkapäähän ja oikeasta olkapäästä vasemman pakaran tienoille.
*Säilytä koko ukemin ajan joustavuus ja kimmoisuus, älä pelkää vauhtia, se todellakin (aluksi) helpottaa ukemin suoritusta.
*Kallista päätä tarpeeksi sivuun jotta se ei koske tatamiin ja säilytä mahdollisimman pitkään edellisen kirjoittajan mainitsema kiintopiste.
Teemu
Eilisissä treeneissä sujui mae-ukemi ensimmäistä kertaa aivan oikein ja vauhdilla, pääsin ylös ja puolustusasentoon ilman ongelmia! *hyppii riemusta* Ilmeisesti koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen, sillä tällä kertaa ukemi tuntui helpolta ja jotenkin luontevalta. Kiitokset vastanneille!
Pakko tulla hehkuttamaan, että vyökoe meni läpi ja nyt voin aloittaa harjoittelun oikein todenteolla keltaisen vyön merkeissä! Ukemit muuten sujuivat paineen alla vyökokeessa paremmin kuin koskaan!
Muuten, Hokutoryun tyylisuunnan sivuilla kerrotaan, että noin 40 % harrastajista on naisia. Tämä ei kyllä meidän kurssilla pidä paikkaansa, vaan meitä naisia on paljon vähemmän. Mitenkäs muualla, toteutuuko jakauma?
Onneksi olkoon! Nyt pääset reenailemaan hiukan uusia ukemeita ja tottakai niitä vanhoja tuttujakin pitää harjoitella seuraavaa koetta varten.
Meidän seurassa ei todellakaan toteudu tuo "40% naisia" juttu. Mutta meillä onkin pieni seura. Ainakin juuri järjestetyllä Turun leirillä oli naisia paljon, joten eiköhän tuo pidä suurinpiirtein paikkansa.
Ei varmasti ole neljääkymmentä prosenttia harrastajista naisia. Neljä prosenttia lienee huomattavasti parempi arvio. Ehkä joskus Helsingin Ju-Jutsuklubilla on tullut paljon naisia peruskurssille ja suhdeluku on vähän aikaa ollut tuo ja jäänyt sitten kummittelemaan nettiin.
Kuopiossa olen ainoa vakituisesti treeneissä köyvä keltaisen vyön tyttö. Toinenkin samaa sukupuolta edustava henkilö silloin tällöin tatamilla näkyilee. Poikia/miehiä keltaisen vyön treeneissä käy n. 20.
Koko seurassakaan ei taida turhan montaa naista olla, mitä nyt olen nähnyt mm. kesän yhteistreeneissä ynnä muissa hässäköissä. AndyS:n mainitsema 4% on parempi luku.
Kuinka nopeasti keltaisten vöiden treeneissä tippuu kärryiltä?
Nyt on ollut lähes kahden kuukauden tauko treeneissä erilaisten sairasteluiden ym. takia ja mietityttää, kannattaisiko käydä hakemassa peruskunto takaisin jonkin toisen lajin peruskurssilta.
Oma olo on kyllä sellainen, etten usko pysyväni muiden mukana kunnon enkä tekniikoidenkaan puolesta.
Uusia keltaisia vöitä tulee aina parin kuukauden välein mukaan, joten siinä mielessä parin kuukauden peruskurssi muuta lajia ei ehkä olisi pahitteeksi. Sitten voisi ehkä paremmin keskittyä siihen tekniikkapuoleen.
Onko neuvoja?
Itse ainakin pidin noin puolen vuoden tauon kung fusta ja yllätyin positiivisesti sillä kuntoni ei ollut laskenut paljon ollenkaan. Suosittlen menemään suoraan vain mukaan treeneihin.