Mikä lestadiolaisia ahistaa esim. helluntailaisissa?
Oon joskus kuullut, että jotkut pitävät hellareit eksyttäjähenkien vallassa elävinä.
Jos on totta, niin miten voi olla?
Pliis, vastatkaa. Tää on vaivannut vuosia...
Oon joskus kuullut, että jotkut pitävät hellareit eksyttäjähenkien vallassa elävinä.
Jos on totta, niin miten voi olla?
Pliis, vastatkaa. Tää on vaivannut vuosia...
Vastaukset 20
Vanhimmat
Helluntalaiset eivät hyväksy lapsikastetta, kun lapsi ei muka ole uskomassa. Vanhan testamentin mukaan lapsi ympäri leikattiin 8. päivänä syntymästä ja kuitenkin Daavid antaa psalmissaan hyvän todistuksen 7 päivän ikäisenä kuolleesta pojastaan, joka syntyi sen seurauksena , kun Daavid huorasi Batseban kanssa. Tämä lapsi siis Daavidin mukaan kelpasi Jumalalle, eikä meillä varmasti kenelläkään ole rahkeita ja hartioita ruveta sanomaan Daavidin todistusta vastaan ja jos on niin luulee ymmärtävänsä autuuden asiat paremmin kuin Daavid.
Tämä Daavidin jalkalapsi ei ollut ympärileikattu. Ja kuten tiedämme niin ympärileikkaus oli vanhan liiton aikana Jumalan asettama ja vastasi uuden liiton kastetta.
Vaikka itse kuulun toiseenkin seurakuntaan, tiedän, että helluntailaiset nimenomaan uskovat kaikkien vauvojen olevan taivaskelpoisia, ilman kastetta. Ei ole merkitystä, onko vauvaa hätäkastettu vai ei kuolematapauksessa.
Kasteen ajatellaan olevan merkityksellinen omana valintana seurata Herraa.
Sakraaliyhteyttä ei ole sen vuoksi. Luterilaisista asia ei ole kiinni, vaan nimenomaan hellareista itsestään.
Miksi lestadiolaiset kokevat yhteyttä yhtä lailla harhaoppisten luterilaisten kanssa, jotka uskovat kastamattomien lasten menevän helvetin tuleen? Hellarit ovat sitten täysiä paholaisen asianajajia?
Hellarit uskovat lasten olevan Jumalalle otollisia kunnes oppivat erottamaan hyvän ja pahan. Eli syntiinlankeemuksessa tulleen taipumuksen (valita synti ennemmin kuin oikea) vuoksi tulevat vastuullisiksi omista vääristä teoistaan. Jeesus sanoi ettei lapsi kanna vanhempiensa syntejä (parantaessa sokeana syntyneen miehen) ja tämä sanotaan myös VT:ssa.
Outoa, että lestadiolaiset tuomitsevat hellarit kun ne ei kasta vauvoja, mutta siunaavat luterilaisia, jotka kastaa vauvat Jumalan lapsiksi(mitä ne ei muka muuten ole).
Mielenkiintoista olisi tietää mitä mieltä olette kuolleena syntyneistä vauvoista tai keskenmenon vuoksi päättyneestä elämästä?
Kaikki kirkosta erkaantuneet toivotetaan sydämellisesti tervetulleiksi takaisin Isän kotiin. Minullakin on monta helluntailais- taustaista rakasta ystävää.
Uudenvuodenpäivän jälkeinen sunnuntai
Epistolasaarna
Ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
Niin olemme siis yhdessä hänen kanssansa haudatut *)kasteen kautta kuolemaan, ...
että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa,
niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi, sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan, tietäen, että Kristus, sitten kun hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse. Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä, mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 6:3 - 11.
9. Me sitävastoin, sanoo pyhä Paavali, saarnaamme toista oppia, ja se on niin syvällinen, että se pidättää ja hillitsee sydämenkin ja tahdon.
Mehän sanomme, että te, jotka uskotte Kristukseen, olette kastetut hänen kuolemaansa ja hänen kanssansa haudatut.
Teidän ei siis ainoastaan ole oltava kuolleina, vaan te olette todella kuolleina synnille.
Tietäähän kristitty, että hänen syntinsä ovat Kristuksen armon kautta anteeksiannetut ja häneltä niin hävitetyt, etteivät ne todellakaan saa häntä tuomita kadotukseen; ja kun hän on saanut tämän armon ja uskoo, hän myöskin saapi sellaisen sydämen, joka vihaa syntiä.
Ja vaikka hän vielä tuntee itsessään pahoja ajatuksia ja yllytystä syntiin, on kuitenkin käsillä usko ja Henki, joka muistuttaa häntä hänen kasteestaan ja sanoo:
Vaikka minä voisinkin niin tehdä ja vaikka minulla olisi siihen aikaa ja tilaisuutta, ja vaikka kukaan sitä ei huomaisi eikä voisi minua siitä nuhdella, minä kuitenkaan en tahdo sitä tehdä; minä tahdon olla Jumalalle kuuliainen ja Herralleni, Kristukselle, kunniaksi, sillä minä olen hänehen kastettu ja kristittynä jo kuollut synnille, etten enää uudelleen joutuisi synnin valtaan.
Tämä on sinun tarkasti huomattava, sillä se on aivan tarpeellinen, ei niiden tähden, jotka kuolivat vanhan testamentin aikana, eivätkä ole eläneet kasteeseen saakka; heillä oli oma kasteensa, ja he tulivat autuaiksi uskon kautta siunattuun siemeneen.
Ei myöskään lastemme tähden, jotka kuolema äidin kohdussa, ennenkuin tulevatkaan kasteeseen, jo saavuttaa, jotka Jumala epäilemättä tallella pitää, koska Hän on antanut heille ruumiin ja sielun.
Ei, vaan meidän tähtemme, ettemme me ylenkatsoisi tätä armonmerkkiä, emmekä pidättäisi itseämme eikä omiamme siitä pois.
Sillä missä tämä pyhä kasteen vesi on, siellä on myös Herramme Kristuksen veri, koska tässä vuotaa samalla vesi ja veri Hänen kyljestänsä.
Mutta mihin Hänen verensä on hyvä, on jo ennen ilmoitettu, nimittäin, että murhaenkelistä tulisimme varjelluiksi, synnistä puhdistetuiksi ja ijankaikkisesti eläviksi.
Lestadiolaiset ovat syntisiä huonoja ja heikkoja, koska eivät usko Jumalan voimaan. Siksi usko perustuu anteeksi saamiseen.
Helluntalaiset ovat hyviä, (yksi hengen hedelmä). Entisiä syntisiä, koska uskovat myös pyhään Henkeen jonka kautta Jeesus asuu heissä. Ovat vahvoja, koska Jeesus on heissä vahva.
Tämä ahistaa, toinen julistaa lihan tekoja ja toinen Jumalan tekoja.
Ei se kyllä ihan käytännössä kuitenkaan näin toimi. Lestadiolaisilla on vähemmän avioeroja ja ne myös haluavat elää niin kuin raamattu opettaa.
Olen käynyt paljon molemmissa kokouksissa, ja todelliset erot ovat niin pienet kuin kahdella eri seurakunnalla voi olla. Samaa asiaa molemmat opettaa, katsovat vain asioita eri suunnista.
Yleensä lestadiolaiset eivät edes tunne muita seurakuntia nimeltä kuin Helluntalaiset. Ja sillä nimellä pilkattiin eniten toisia uskovia. Se siinä on huvittavaa että nämä kaksi seurakuntaa ovat hyvin lähellä toisiaan.
En ole sitä mieltä, että helluntailaiset julistavat lihan tekoja! Päinvastoin! Jumala on kuitenkin vapauttanut kahleista, siitä iloisuus ja ylistyksen mieli.
On totta, että hellareilla saattaa olla tietty leima, joka ei pelkästään ole Jumalan mielen mukainen; jos jotkut heistäkin ajattelevat olevansa paljon oikeammassa muita. (Mutta en uskaltaisi kuitenkaan yleistää.)
Helluntailaiset ehkä joskus saattavat yksittäisinä tapauksina kääntyä amerikkalaiseen tapaan ajatella... Mutta menestysteologiaakaan en uskaltaisi alkaa kritisoimaan, sillä totta on, että Jumala tosiaan SIUNAA meitä RUNSAASTI!
Anyway, minusta on liian yksioikoista ajatella noin, että toinen julistaa lihan tekoja ja toinen Jumalan. Eri tavoillakin asiat ilmenevät...
Tarkoitin kyllä toisinpäin.
Jos valitamme heikkoutta ja syntisyyttä, niin silloin julistamme lihan tekoja. Syntinen ja heikko jokainen osaa olla ilman Kristustakin.
Jos taas kerromme Kristuksesta, jolla on valta ja voima vapauttaa meidät synnin tekemisestä, niin silloin julistamme Kristusta.
Lestadiolaiset ovat ihan hyviä tyyppejä, ja kyllä niistä näkyy, että ne haluavat elää Jumalan sanan mukaan.
Niillä on kuitenkin muutamia fraaseja mitkä ovat ristiriitaisia. Esim. on pakko tehdä syntiä, ettei leimautuisi omavanhurskaaksi, sillä synnittömyyshän on siellä pahin mahdollinen omavanhurskauden tuntomerkki ja itsensä tuntemattomuuden. Kuitenkin selvästi näkyy ettei ne halua tehdä tahallaan syntiä, vaan taistelevat syntiä vastaan.
Minulle ainakin pursuu korvista tämä jatkuva lihan töiden julistus. En millään jaksaisi saarnasta toiseen kuunnella miten saarnaaja on taas tehnyt syntiä, vaan sen takia ettei ole omavanhurskas. Milloin valitetaan huonoutta ja milloin epäilyksiä, kyllä synnit voi tunnustaa, mutta ei niillä tarvitse mässäillä, vain ollakseen hyvä uskovainen.
Rippi on ihan hyvä asia, mutta heikkous ja valvomattomuus ei se ole julistajan sanoma. Julistajan tulee julistaa Kristusta, voittoa lihan töistä Hengen avulla. Julistajan tulee kertoa Pyhästä Hengestä, joka antaa voiman elää oikein.
Katsokaat esim. Lestat uskovat, että pienet lapset syntyvät kaksiosaisina, sekä syntisinä, että uskovina ja pääsevät taivaaseen, jos vaikka kuolevat ennen kastetta.
Luterilaiset opettavat, että lapset syntyvät syntisinä ja epäuskoisina ja kasteessa saavat uskon ja uudestisyntymisen. Tämän logiikan mukaan kastamattomat lapset kuoleessaan menee kadotukseen.
Helluntailaiset, sanovat, että lapset ovat synnittömiä syntyessään, eivätkä usko, koska heillä ei ole ymmärrystä eikä järkeä uskoa (synergismi). Pelastuvat selalisenaan.
Lutheri opettaa näin kuolleista kastamattomista lapsista, johon voi yhtyä:
Kastamattomana kuolleet
”Mitä meidän on sanottava kastamattomana kuolleista lapsistamme, jotka jo äidin kohdussa tai synnyttyään, eivät ehdi saamaan kastetta?”
Tähän on helppo antaa vastaus sekä ennen kahdeksan päivän ikää kuolleista juutalaisten lapsista, että meidän ennen kastetta kuolleista lapsistamme. He eivät näet tee syntiä ympärileikkauksen tai kasteen liittoa vastaan. Sillä lain mukaan heidät tuli ympärileikata vasta kahdeksantena päivänä, kuinka Jumala voisi silloin tuomita ne, jotka kuolivat ennen sitä. Sen tähden meidän tulee uskoa heidän pikku sielunsa heidän taivaallisen Isänsä käteen ja tahtoon, joka on armollinen, kuten tiedämme. Tähän kuuluu myös se mitä Paavali sanoo hienolla, lempeällä tavalla niistä, ”jotka eivät ole tehneet syntiä samalla tavalla kuin Aadam” (Room.5:14), ja Jaakobista ja Eesausta hän sanoo: ”ennen kuin he olivat tehneet hyvää tai pahaa” (Room.9:11).
Tosin pikkulapset tuovat mukanaan maailman synnynnäistä perua olevan synnin, jota me sanomme perisynniksi. Mutta on kuitenkin suuri asia, etteivät he vielä ole tehneet syntiä (ympärileikkausta tai kastetta koskevaa) lakia vastaan. Sillä koska Jumala luonnoltaan on laupias ja armollinen, hän ei tuomitse heitä kadotukseen sen vuoksi, että he ovat jääneet joko vanhassaliitossa vaille ympärileikkausta tai Uudessa liitossa vaille kastetta.
Lähde: Luther St. Luisin laitos I, 1040 – Kun Lutherilta kysyttiin, pitäisikö lapsi kastaa, ennen kuin se on ehtinyt kokonaan syntyä, hän vastasi kieltävästi.
VL:sä on veren evankeliumi, jota en ole aikoinaan tavannut missään uudestikastajaliikkeissä/ratkaisukristityissä, enkä edes ns. luterilaisuudessa.
Tosiaan luin ensin tekstisi väärin...
Se tuo kunnian Jumalalle, kun keskitytään Häneen ja niinhin tekoihin joita Hän on tehnyt, jo meissäkin.
Ei ehkä kannattaisi tuijottaa niin paljon mitä emme vielä ole, kuin mitä Jumala on jo tehnyt.
MIKÄ siinä lestadiolaisten veren evankeliumissa niin erinomaista on verrattuna muihin mainitsemiisi seurakuntiin?
Jeesuksen veri on kyllä hyvin keskeisellä sijalla eri seurakunnissa joissa olen parikymmentä vuotta käynyt... mitenhän meidän kokemukset niin poikkeavat?
Elävällä uskolla ja kuolleella uskolla on suuri eoro kuollut on kuollut ja elävä on olävä...
... Jotka julistavat surutta ja katumatta eläviä kuolleiksi ja kuolleita eläviksi ihan omien himojensa ja halujensa perusteella.
On tietenkin mukava jos tulee lisääkin mielipiteitä.