Aloitan tässä aivan uuden keskustelun, vaikka tuossa vanhassa on vielä tilaa. Haluan omistaa tämän tälle surulliselle, ihmisten tiedostamattomalle asialle.
Minun mielestä kaikista asioista joita Porissa on vuosisatojen saatteessa tapahtunut on 1852 Porin palon synnyttämä Kuoppakaupunki, jossa nykyään on Päärnäisten kaupunginosa (6.osa)
Tässä asiassa on niin kauheita puolia, joita vielä tänäkin päivänä saa pelätä olessaan "Kuukkarissa" taikka Vanhalla hautausmaalla.
Tässä muutama sana: http://www.pelastustieto.com/2002/pt502-3.html
Kertokaa jos olette kuulleet tarinoita, taikka muita kertomuksia Kuoppakaupungista
Minun mielestä kaikista asioista joita Porissa on vuosisatojen saatteessa tapahtunut on 1852 Porin palon synnyttämä Kuoppakaupunki, jossa nykyään on Päärnäisten kaupunginosa (6.osa)
Tässä asiassa on niin kauheita puolia, joita vielä tänäkin päivänä saa pelätä olessaan "Kuukkarissa" taikka Vanhalla hautausmaalla.
Tässä muutama sana: http://www.pelastustieto.com/2002/pt502-3.html
Kertokaa jos olette kuulleet tarinoita, taikka muita kertomuksia Kuoppakaupungista
Vastaukset 16
Vanhimmat
käydään porilaisten.com sivuilla...
http://www.porilaiset.com/foorumi/forum-42.html
Itseäni kiinnostaa kovastikin Porin historia kun en sitä paljoakaan tunne muualta tulleena.
Näyttää kyllä siltä, että täällä ei saa mitääs kunnollista ja asiallista keskustelua ko. aiheesta.
Minun kanssani saa kyllä kunnon keskustelun Porista. Itse tiedän lähes kaiken (?) 1800-1900luvun alun Porista.
Koitettais nyt saada jotain aikaan.
Jos kerran tiedät kaiken, kertoisitko kuka oli herra Svensberg. Oli vaikuttaja 1800-luvulta tietääkseni, mutta onko mitään muuta tietoa. Hänen mukaansa on nimitetty katu: Svensberginkatu (sijaitsee lähellä kuukkaria)
Kalevan puistokadun jatkoksi itäpäässä sijoittuvan kadun nimeksi tuli Svensberginkatu, tämä tapahtui 23.2.1926
Gustaf Svensberg (1816-1897) oli porilainen kauppias ja merkittävä lahjoittaja, jonka lahjoituksin turvin perustettiin myös VI osassa sijaitseva Svensbergin ukkokoti.
Olen myös kuullut tämän nimen yhdistyvän Juseliukseen jotenkin. Nyt en muista että miten. Otan selvää ja koitan jo huomiseksi saada enemmän tietoa.
Milloin Reposaareen on rakennettu ne juoksuhaudat ja bunkkerit? Ja oliko niillä jokin todella tärkeä tarkoitus, sillä luulisi että ne olisi rakennettu jonnekin aivan muualle kuin poriin.
Reposaaren rannikkopatteri rakennettiin sataman ja kaupungin puolustamiseksi 1935.
Patteri laajennettiin linnakkeeksi vuonna 1939. Linnake on entisöity 1990-luvulla.
Linnakepuistossa on siis 60 vuoden takaiset tykkiasemat, korsut, tornit ja bunkkerit.
Miksi luulis että ne olis rakennettu jonnekin muualle?
No, hyvä tiettä että täältä löytyy joku jolta kysellä historiaa.
=D
Kuoppatori toiselta nimeltään mullitori sijaitsee kuukkarissa. Onko tällä paikalla pidetty myyntikojuja vai onko se aina ollut tämmöinen lasten leikkipaikka.
Onko Lesko oikea nimi?! Jos on onko sillä nimipäivää?
Eikse tuu tuost Eskosta ku on sellanen hemmo ku Esko Järnefelt. You Know?
Mullitorista tuli vuonna 1954 Kuoppatori.
Silloin muuttui paljon muutakin esim.
Pohjoispitkäkadusta tuli Tuomarinkatu
Eteläpitkäkadusta tuli Neuvosmiehenkatu
Järnefeltinkadusta tuli Esivallankatu
Ekinkadusta tuli Laamanninkatu
Anderssoninkadusta tuli Raatimiehenkatu
Kalevanpuistokadusta tuli Kalevanpuisto
Rakentajankadusta ja Ruutukuopankadusta tuli Rauhanpuisto ja
Läntinenkatu muuttui Käpylänkaduksi
Mullitori on entinen eläinten kauppatori. Aikoinaan se oli laaja kenttä, joka ulottui rautatielle asti. Sen olivat venäläiset valinneet koulutus- ja harjoituskentäkseen vuosisadan alussa.
Kuoppakaupungin aikaista tarkkaa tietoa ei ole saatavissa ja varmaan jää arvailujen varaan paljonkin. Uskon kuitenkin että tämä alue on ollut "asuttamattomana" ja jonkun näköinen keskus. Mutta niinkuin sanoin, jää arvailujen varaan... jos ei satu sitten joltakin asianosaiselta kuulemaan. Heitä tavoittaa paremmin Vanhalta hautausmaalta.
=) Leikki leikkinä.
En oo kyllä Eskosta koskaan kuullut.=)
Voin hieman valaista.
Jean Sibeliuksen ensimmäinen "taiteilijayhteisö" oli Helsingin Musiikkiopiston oppilaista ja opettajista koostunut pieni ryhmä, joka kokoontui pianonsoiton opettajan Ferruccio Busonin ympärille.
Ferrucio Busonin sanoin: "Me, 'oppilas' Sibelius, Järnefeltin veljekset, Adolf Paul ja minä muodostimme kerrassaan innoittavan pöytäkunnan. Newfoundlandilaiseni Leskon mukaan sanoimme itseämme Leskoviiteiksi"
Sekä myös toinen seikka on tässä asiassa. Nämä kyseiset Järnefeltin veljekset, eli Armas ja Eero (sisaruksiin kuului myös kirjailija Arvid, sekä Aino joka myöhemmin tunnettiin Aino Sibeliuksena)
ovat esi-isiäni.
Eli ei ole oikea nimi Lesko, eikä (vielä) Järnefelt tai Jernefelt...mutta kun saan kirjan julkaistua, niin nimenä lukee ehdottomasti Lesko Järnefelt.
Huomasitteko myös Porisa olleen Järnefeltinkadun joka nykyään on Esivallankatu.
heh..no siis EEROAhan tietty tarkoitin..mut toisaalta kaikkia Eerojahan kutsutaan koti- ja kaveripiireissä ESKOIKSI.
Että näin se menee.
=O
ja juoksuhaudat, korsut ym. on rakennettu Hacklinin yksityisin varoin. Niiden tarkoituksena oli puolustaa satamaa.
Taidettiin rakentaa vasta sodan jälkeen...?
Juurihan niin kerroinkin, että ne on rakennettu sataman puolustusta varten!
Ainakin kirjoissa mitä minä olen lukenut niin on sanottu nuo vuosiluvut jotka laitoin!