Olen tässä veneilyvuosien ja näiden keskustelujen seuraamisen myötä pohtinut veneilijoiden satamakäyttäytymistä.
Oletko veneilijänä tyyppiä joka hakeutuu satamiin joissa on muita ihmisiä?
Entä miten näihin muihin ihmisiin suhtaudutaan? Eli valitaanko satama sen mukaan että sinne hakeutuu tietynlaisia ihmisiä? Tai et missään tapauksessa hakeudu satamaan jossa käy tietynlaisia ihmisiä? Vai ovatko veneilijät sinulle "tittelit pois" porukkaa kuten mm. hirviporukoiden sosiaalisista suhteista sanotaan? Voiko herra ja narri viettää samassa satamassa aikaa ja jutella mukavia yhteisen saunan lauteilla?
Vai kuulutko sarjaan "veneilen jotta saan olla yksin hiljaisuudenkanssa" eli hakeudutko mieluiten luonnonsatamiin joihin ei toivottavasti kukaan muu satu tulemaan samaan aikaan ja jos tulee niin tervehtimisen sijaan irrotat köytesi ja jatkat matkaa?
Näitä tässä pohdiskelen tulevaa kautta odotellessani ja kuulisin mielelläni ihan ilman provoiluja mielipiteitä siiä miten koette veneilyn sosiaalisen puolen. Itse tunnustaudun veneilijäksi joka nauttii uusien ja erilaisten ihmisten tapaamisesta sekä venerannan tasa-arvoisesta "tittelit pois" meiningistä.
Oletko veneilijänä tyyppiä joka hakeutuu satamiin joissa on muita ihmisiä?
Entä miten näihin muihin ihmisiin suhtaudutaan? Eli valitaanko satama sen mukaan että sinne hakeutuu tietynlaisia ihmisiä? Tai et missään tapauksessa hakeudu satamaan jossa käy tietynlaisia ihmisiä? Vai ovatko veneilijät sinulle "tittelit pois" porukkaa kuten mm. hirviporukoiden sosiaalisista suhteista sanotaan? Voiko herra ja narri viettää samassa satamassa aikaa ja jutella mukavia yhteisen saunan lauteilla?
Vai kuulutko sarjaan "veneilen jotta saan olla yksin hiljaisuudenkanssa" eli hakeudutko mieluiten luonnonsatamiin joihin ei toivottavasti kukaan muu satu tulemaan samaan aikaan ja jos tulee niin tervehtimisen sijaan irrotat köytesi ja jatkat matkaa?
Näitä tässä pohdiskelen tulevaa kautta odotellessani ja kuulisin mielelläni ihan ilman provoiluja mielipiteitä siiä miten koette veneilyn sosiaalisen puolen. Itse tunnustaudun veneilijäksi joka nauttii uusien ja erilaisten ihmisten tapaamisesta sekä venerannan tasa-arvoisesta "tittelit pois" meiningistä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Hakeudun luonnonsatamiin, mutta ei se minua haittaa jos sinne joku muu sattuu tulemaan.
Satamissa saa vaan kuulla muiden nalkutusta ja arvostelua...
Olen ollut erittäin tyytyväinen valintaani enkä aio vaihtaa toimintatapaani :) Eikä tarvi maksaa ylihitaisia satamamaksuja.
Tunnustaudun veneilijäksi joka nauttii uusien ja erilaisten ihmisten tapaamisesta sekä venesataman vapaasta ilmapiiristä.
Välillä mieluusti hakeudun rauhaan ja saatan viettää vaikka ankkurissa yön, välillä taasen on kiva katsella ja kuunnella ölinää ja möhötystä.
Tilanteen ja mielialan mukaan siis. Pöhöttyneet pulitkin on ihan kivoja ihmisiä, sopivina annoksina.
Hiljaisuuden kanssa voi olla vähän niin ja näin kun minä karahdan rantaan.
Joten mieluisin paikka on luonnonsatama johon muut ei eksy.
Ei, en minä varsinaisesti pidä "örveltämisestä" itse suoritettuna, tai toisten suoritusten katsomisesta, mutta TV:n katselu tai musiikin kuuntelu voi häiritä toista venekuntaa varsinkin yöllä. Varsinkin jos pitää kiinnittyä ihan vieri viereen.
En ole mikään ihmisvihaaja, mutta kun työssään tapaa runsaasti ihmisiä ja pitää olla sosiaalinen, niin vapaa-aikana luonnonsataman hiljasuus on musiikkia korville. Harvoin, mutta jokus on kiva karkeloida kerhosaaressa muiden kanssa. Möhöt ei kiinnosta.
Minä käyn enimmäkseen sellaisissa satamissa, missä on kauniita naisia. On kiva kun satamaravintolasta saa mukaansa oikeen makeen gimman. Mikäs sen romanttisempaa kuin leppeässä kesäillassa pistää melaa mekkoon ja kuunnella tytön kiimasta vikinää alla ...taikka päällä.
Joskus on kyllä sattunut niinkin, että olen joutunut vikisyttämään rouva ihmistäkin, mutta kivaa sekin on ollut.
ja toivon että nimimerkki valintasi oli lipsahdus
Mulle veneily on sosiaalista elämää. Joskin välttelen laitureita, joissa turistit viettää aikaansa ;)
Oletko veneilijänä tyyppiä joka hakeutuu satamiin joissa on muita ihmisiä?
-- Välillä halusta, välillä 'pakosta'.
Entä miten näihin muihin ihmisiin suhtaudutaan?
-- Suhtaudutaan ystävällisesti, jos toisen osapuolen käytös ei ole poikkeavan epäsopivaa.
Eli valitaanko satama sen mukaan että sinne hakeutuu tietynlaisia ihmisiä? Tai et missään tapauksessa hakeudu satamaan jossa käy tietynlaisia ihmisiä?
-- Olen nuorempana käynyt Sipoon Kaunissaaressa.
Nyt en luule sinne enää meneväni (jutut)...
Eli kyllä sataman väellä on tietty merkitys,
myös mahdollisella isäntäväellä.
Vai ovatko veneilijät sinulle "tittelit pois" porukkaa kuten mm. hirviporukoiden sosiaalisista suhteista sanotaan? Voiko herra ja narri viettää samassa satamassa aikaa ja jutella mukavia yhteisen saunan lauteilla?
-- Näin pyrin itse toimimaan.
Vai kuulutko sarjaan "veneilen jotta saan olla yksin hiljaisuudenkanssa" eli hakeudutko mieluiten luonnonsatamiin joihin ei toivottavasti kukaan muu satu tulemaan samaan aikaan ja jos tulee niin tervehtimisen sijaan irrotat köytesi ja jatkat matkaa?
-- Luonnonsatamat ovat niitä 'oikeita' paratiiseja ja mahtuu sinne muitakin, jos
vain eletään siivosti.
Näitä tässä pohdiskelen tulevaa kautta odotellessani ja kuulisin mielelläni ihan ilman provoiluja mielipiteitä siiä miten koette veneilyn sosiaalisen puolen. Itse tunnustaudun veneilijäksi joka nauttii uusien ja erilaisten ihmisten tapaamisesta sekä venerannan tasa-arvoisesta "tittelit pois" meiningistä.
Jo satamaan ajaessa huomaat (olevinaan)herrojen ja narrien eron, riippuu siitä millä veneellä tulet.
Meitä ihmisiä kyllä on moneen junaan sanotaan,
toiset haluavat olla rauhassa ja toiset taas ovat liiankin innokkaita jutusteluun.
Totuus on että jos ihminen on mijonääri tai hänellä on todella paljon mammonaa, niin yleensä hän on mukava ja lupsakka sosiaalinen ihminen. MUTTA, jos joku pikku nilfiski saa hankittua itelleen vähän paremman veneen, niin omasta mielestään hän on jo niin suuri herra että oksat pois.
Itse suosimme luonnonsatamia, mutta kyllä käydään myös paljon vierasvenesatamissa.
Sanoisin, että aika hyvin kiteytetty.
Joillakin vaan se pissa nousee jotenkin liian ylös.
Kirjoititpa, veli hyvä, täyttä totta. Veneilin
perheeni kanssa 30 vuotta Suomenlahdella todella
laajasti. N 200-300 h/vuosi. Keskittyen luonnon
satamiin,mutta paljon käytiin vierasvene-, pavelu
ym satamissa. Pääosin mukavaa väkeä,mutta isoon porukkaan mahtuu kaikenlaista.Varsinkin viime vuo
sina lisääntyivät nuo ns. jupit ja julkut.Hyi
Saatana, mitä porukkaa! Kauttaaltaan typeriä ää-
liöitä. Ja entäs papan paatilla reissaavat?
No heitkin on meidän siedettävä, muttei tarvitse
aina hyväsyä. Veneily on hieno harrastus, suo-
rastaan jalo.Pitäkää se sellaisena!
Sano ent. Kippari
Onneksi veneilijät eivät ole karavaanareita.
Kyllä tuo matkaveneily muistuttaa karavaanarin hommia todella paljon. Varsinkin moottoriveneily yövyttävässä veneessä on puhdasta karavaanarihommaa.
Pörinää päivät ja illat juopottelua grillin äärellä.
kirjoituksesi oli ihan täyttä potaskaa. Jos sun mielestä pari- kolme lasia viiniä veneen terassilla tai grillipaikalla on juopottelua, niin huh huh. Varmaan se ehkä ulkopuolisen silmiin näyttää siltä mutta totuus on toinen. Me ollaan veneilty kymmenen vuotta isolla matkaveneellä ja kertaakaan emme ole nähneet liian juopuneita matkaveneilijöitä, tietysti on poikkeuksia ja he ovat sitten asia erikseen. Kyllä pulpettiveneilijät jotka kulkevat mökiltä hakemaan lisää kaljaa ovat monasti ihan kaatokännissä ja heidän veneensä yleensä kulkee moottorilla, heh. Muutenkin matkaveneily on ihan eri juttu kuin matkustaa asuntovaunulla karavaanari-alueella ja ryypätä porukalla. Meidän erittäin hyviä ystäviä on karavaanareita ja he ovat kuulema huomanneet suuren eron, kun ovat olleet meidän mukana. Yleensä matkaveneilijät ovat perheellisiä ja heillä on lapset mukana. Karavaanareilla ei ole muuta tekemistä kuin pyypätä siellä mettässä missä kokoontuvat.
???
veneily on aivan ihanaa puuhaa ja parasta siinä on kun ei kuljeta laumoissa
tapaa useasti kivoja ihmisiä satamissa ja porukat vaihtuu päivittäin
meidän perhe on aivan ihastunut veneilyyn
odotamme innolla ensikesää
Itselleni on tullut hankittua kokemusta sekä karavaanari touhuista että matkaveneilystä. Uskaltaisin väittää vastaan tuossa että ovat erilaisia. Oma kokemukseni on hyvinkin samanlainen molemmissa. Asuntovaunulla maailmalla liikkuneena olemme samalla tavalla kokeneet uusia paikkoja ja tutustuneet mielenkiintoisiin ihmisiin.
Kuulemma siinäkin porukassa samalla tavalla kun veneilijöissäkin eri tavalla alkoholia käyttäviä yksilöitä ja yhteenliittymiä.
Muuten meillä karavaanitouhuun liittyi oleellisesti lapset ja lasten kaverit.
Nyt kun lapset ovat maailmalla on matkamoottoriveneily se meidän kahden aikuisen juttu ja joskus on mukava myö olla vain siellä tutussa saaressa ja ottaa nollaus kurssi.
jos on ennenkin nollannut ittensä. Mitäpä sitä tapojaan muuttamaan.
joo, kyllä se niin on että kukin taaplaa tavallaan, pääasia että meillä kaikilla on kiva ja aurinkoinen kesä. Jatketaan vaan veneilyä ja asuntovaunuilua. Ja annetaan kaikkien elää omaa elämää. Toiset juo vähemmän, toiset enemmän ja toiset eivät ollenkaan, se on jokaisen oma asia.
Mutta muistakaa pysyä pinnalla!
paha setä käyttää alkoholia. Kukaan muu veneilijä ei KOSKAAN. Kerron sinusta vielä äidillesi.
usein olen huomannut että purjehtijat eivät auta moottoriveneilijää rantautumaan, eivätkä tervehdi heitä merellä ja satamissa.
Usein olen huomannut, että on todella vaikea nähdä moottoriveneen sisälle ja huomata moikkaako siellä joku. Varsinkin sisäohjaamo on avotilassa istuvalle usein härän peitossa. Siksi onkin varminta moikata kaikkia, jotka ohittavat riittävän kaukaa. Jos tuut liian lähelle, en tervehdi (vinkki).
Satamissa en moikkaa muutenkaan kaikkia vastaatulijoita, en ole mikään "tervehdyskone". Poislukien tietysti pienet satamat ja esim. luonnonsatamat, mutta ryhdy nyt vaikka Hangossa tervehtimään jokaista vastaantulijaa heinäkuussa. Jos viereen tulee moottorivene, tervehdin tietysti. Moottoriveneilijät eivät vain aina vastaa tervehdykseen, ei kyllä aina kaikki purjehtijatkaan.
Jos on normaali kesäkeli ja veneessä 2 aikuista eikä kyseessä mikään "Silja" ja tilanne päällisin puolin hallinnassa, on mielestäni naivia lähteä ottamaan vain köydestä kiinni. Ainakaan itse en tällaitsta kaipaa, siitä on usein vain haittaa, koska olemme vaimoni kanssa rantautuneen niin monta kertaa, että tiedämme jo mitä teemme eikä turhaa sanojenvaihtoa tuossa tilanteessa tarvita, molemmat tietää mitä tekee. Se, että ei aina säntää heti apuun, ei tarkoita sitä, etteikö tilannetta tarkkailtaisi ja tarvittaessa oltaisi valmiita avustamaan.
Vastauksesta. Se oli hyvä ja selventävä.
"Sorry" ei ollut tarkoitus yleistää, koska et ole niitä purjehtijoita joista kirjoitin.
En minäkään moikkaile isoissa satamissa kuin naapurivenettä ja en aja liian läheltä purjehtijaa jo turvallisuus syistä. En myöskään tarvitse apua rantautuessa. Kuitenkin useilla purjehtijoilla on vähän outoa käytöstä.
Mitähän se outo käyttäytyminen on?
Oletko huomannut,ettei viikonloppuisin tule montakaan kommentia keskustelupalstalle,mutta kun arki koitaa,niin työpaikkojen koneet suoltaa mielipiteitä ja,ehkä jopa työporukan keskuudessa"väritettyjä"juttuja kommentoitavaksi ja keskustelun aiheeksi.Ja silti mehän olemme melkein kilpailukykyisin maa.
HYVÄ JUTTU KUN 24-KESKUSTELUSSA RIITTÄÄ LUKIJOITA JA MIELIPITEIDEN KIRJOITTAJIA. KYLLÄ VENEILY ON USEIN (KAHVIPÖYTÄ) KESKUSTELUJEN IN. MUKAVA KUN MIELIPITEET TULEE TÄNNE LAAJEMMALTI LUETTAVAKSI.
Töissä minäkin kirjoitan ja firman koneella tietty.
tietoliikenneyhteys sinulla on veneessä? Itselläni on vain GPRS ja en kyllä viitsi sellaisella yhteydellä paljon kävistä täällä Suomi24:ssa. Ja muutenkin siellä veneellä tai mökillä on niin paljon tekemistä erityisesti ulkona, että pitäisi ihan ottaa asiakseen tämä keskustelupalstalla käynti. Työpaikalla kun on yhtys koko ajan tässä edessä, voi tällää käväistä ajan salliessa. Eikä kyllä muutenkaan viikonloppuisin paljon ehdi tietokoneen ääressä istuskella.
Mielestäni se on aika vakio aika, minkä töissä "luuhaillaan".
Ennen luettiin töissä sanomalehtiä tai juoruttiin, nyt seurataan nettiä.
Alunperin aloitin purjehduksen urheilun ja luonnossa olemisen vuoksi, ja luonnosatamissa viihdyn edelleen. Toisinaan käytännön syistä (kaupassa käynti, gastit..) tulee oltua satamissa, ja mikäs siinä. Arvostan rauhallista ja ystävällistä ilmapiiriä joten itsekin pyrin luomaan sellaista omalla toimintatavalla.
mä olen kyl itse enemmänkin sitä sorttia, joka tykkäisi olla rannoilla missä on muitakin vaan nää ihmiset kenen kanssa mä yleensä veneilen, on todellisia yksinäisiä susia ja yleensä ei oikein pääse jutteleen mitenkään uusien ihmisten kanssa.
vaan osaan mä kyl arvostaa ihan semmosen pienen luonnonsaarenkin hiljaisuutta ja tähtitaivaan kattelua yksinään, ei siinä ole pakko olla ketään seurana, yksinkin nyt pärjää. veneilyn siis ei "tarvitse" olla niin kovin sosiaalista. siis mun mielestä, huom.