Mielestäni Hesarin muutaman päivä sitten esittelemä 45 kunnan malli saattaisi olla lähellä toimivaa mallia.
Pienet köyhät kunnat eivät ole enää moneen vuoteen kyenneet tarjoamaan kuntalaisilleen kuin pakolliset lakisääteiset palvelut, jos niitäkään. Tosin vaikeuksia niiden tuottamisessa on ollut isommillakin kunnilla, esiin voisi nostaa Vantaan.
Samalla, kun kuntaremontti tehdään, pitää myös vähentää radikaalisti byrokraattien määrää. Tämä tulee tehdä tasapuolisesti niin, että pienten kuntien virkamiehilläkin on mahdollisuus päästä jatkamaan ammattiaan suurkunnan palveluksessa. Tarkoitan tällä lähinnä sitä, etteivät 'keskuskunnan' byrokraatit ole etusijalla suurkunnan byrokraatteja valittaessa.
Tavoitteena tulisi olla, että vähintään puolet virkamieskunnasta heivattaisiin mäelle. Nimittäin aivan turhia asioiden mutkistamiseen erikoistuneita byrokraatteja on liikaa sekä isoissa että pienissä kunnissa.
Mielestäni verotusta voisi rukata samalla. Valtio periköön kaiken veron, ja jakakoon potin asukaslukuun suhteutettuna kunnille. Tämä yksinkertaistaisi ja vähentäisi byrokratiaa. Lisäksi jos tähän lisätään tasaverotus palkansaajille, niin saadaan heivatuksi useita tuhansia verovirkailijoita tuottaviin töihin. Rasittavimmat byrokraatit ovat useimmiten töissä nimikkeellä, jossa on mukana sana 'vero'.
Säästyneet rahat voi minun puolestani käyttää vaikka sairaanhoitoon ja kulttuuripalveluihin, tai mihin tahansa muuhuun sellaiseen, joka kohottaa ihmisten elämisen laatua.
Pienet köyhät kunnat eivät ole enää moneen vuoteen kyenneet tarjoamaan kuntalaisilleen kuin pakolliset lakisääteiset palvelut, jos niitäkään. Tosin vaikeuksia niiden tuottamisessa on ollut isommillakin kunnilla, esiin voisi nostaa Vantaan.
Samalla, kun kuntaremontti tehdään, pitää myös vähentää radikaalisti byrokraattien määrää. Tämä tulee tehdä tasapuolisesti niin, että pienten kuntien virkamiehilläkin on mahdollisuus päästä jatkamaan ammattiaan suurkunnan palveluksessa. Tarkoitan tällä lähinnä sitä, etteivät 'keskuskunnan' byrokraatit ole etusijalla suurkunnan byrokraatteja valittaessa.
Tavoitteena tulisi olla, että vähintään puolet virkamieskunnasta heivattaisiin mäelle. Nimittäin aivan turhia asioiden mutkistamiseen erikoistuneita byrokraatteja on liikaa sekä isoissa että pienissä kunnissa.
Mielestäni verotusta voisi rukata samalla. Valtio periköön kaiken veron, ja jakakoon potin asukaslukuun suhteutettuna kunnille. Tämä yksinkertaistaisi ja vähentäisi byrokratiaa. Lisäksi jos tähän lisätään tasaverotus palkansaajille, niin saadaan heivatuksi useita tuhansia verovirkailijoita tuottaviin töihin. Rasittavimmat byrokraatit ovat useimmiten töissä nimikkeellä, jossa on mukana sana 'vero'.
Säästyneet rahat voi minun puolestani käyttää vaikka sairaanhoitoon ja kulttuuripalveluihin, tai mihin tahansa muuhuun sellaiseen, joka kohottaa ihmisten elämisen laatua.
Vastaukset 8
Vanhimmat
...nimimerkkisi edellyttämällä tavalla, jota kaikista aiemmista mielipiteistäsi ei ole voinut sanoa.
Hyvä! Myös puoleltani "ötyä", sillä juuri nyt lähden yöpuulle!
...ja toimivaa.
Tasaveromalli, verotusoikeus kunnilta valtiolle ja sosiaalimenojen kohdentaminen asukasmäärien suhteessa; toiminpiteet lisäisivät ajan myötä kansalaisten keskinäistä yhdenvertaisuutta asuinpaikasta riippumatta.
Kuntien määrän vähetessä virkamiesten työsuorite tehostuisi ja päällekäinen byrokratia vähenisi.
Kun byrokratian turhasta pyörityksestä vapautuvat about 50 000 päätä valjastettaisiin tuottavaan työhön, niin awot, olisimme oikealla tiellä kohti yhteiskunnan järkiperäisempää rahankäyttöä.
entisille virkamiehille? Laitetaanko heidät kehittelemään uusia kännykkämalleja?
Meillä 2/3 työllisistä toimii palvelusektorilla, jenkeissä peräti 80%. Kyse on virkamiesten kohdalla järjestelmälliseen työntekoon tottuneista henkilöistä, joiden uudelleensijoittuminen ei tule olemaan yleisesti ottaen kynnyskysymys. Lisäksi harva tulee muutoinkaan irtisanotuksi, sillä:
Suurten ikäluokkien eläköitymisen seurauksena virkamiesten massairtisanomisilta vältytään. Kun samaa tahtia tarpeettomaksi käyviä virkoja lakkautetaan, työmarkkinarakeenteemme vinoumat korjaantuvat tuottamattoman työn vähentyessä.
Kunnan koko pitäisi olla sellainen, että sen oma asukas- ja yrityspohja riittää kohtuullisella veroäyrillä tuottamaan rahat kaikkiin niihin palveluihin, jotka kunnan kuuluu asukkailleen tarjota. Toisin sanoen kuntien välisistä rahansiirroista tulisi pyrkiä eroon, vaikkei siitä ehkä koskaan kokonaan eroon päästäisikään.
Sellainen tilanne, että isojen kuntien on korotettava omaa veroäyriään ja jopa otettava lainaa siitä syystä, että kunnallis- ja yhteisöverojen tasaus vie niiden omat verotulot toimintakyvyttömän pieniin pikkukuntiin, on saatava loppumaan mahdollisimman pian.
Hesarin mallissa on vähintäänkin hyvä pohja avoimelle poliittiselle keskustelulle ja pikaisille päätöksille vielä tämän eduskunnan aikana.
Mitä verotukseen tulee, niin itse en kannata, että kaikki verotusoikeus siirrettäisi valtiolle ja kunnille jätettäisi vain rahan käytön vapaus. Se johtaisi erittäin suuriin poliittisiin riitoihin kuntien ja eduskunnan välillä. Parempi periaate on se, että kunnat pystyvät itse keräämään mahdollisimman suuren osan kaikista tarvitsemistaan rahoista, ja valtiolta tulee rahaa vain poikkeustapauksissa.
"Kunnan koko pitäisi olla sellainen, että sen oma asukas- ja yrityspohja riittää kohtuullisella veroäyrillä tuottamaan rahat kaikkiin niihin palveluihin, jotka kunnan kuuluu asukkailleen tarjota."
Tämä ei onnistu muuttotappoiseutukunnissa eikä muuttotappiomaakunnissa, missä jokaisella kunnalla on sama ongelma.
Kuntakoko pitäisi olla valtion kokoinen tai sitten Ruotsin kuningaskunnan ja Suomen tasavallan käsittävä.
Onnistuminen on tavoite, jota kohti kannattaa pyrkiä, sillä jos tyrmäämme esim. edellä esillä olleen tavoitteen kunnallisten palvelujen omarahoitukseen pyrkimisestä sillä, että "se ei onnistu kaikissa kunnissa", niin silloin luovumme etsimästä ratkaisua kenties hyvinkin oikeasta suunnasta.
Täytyy muistaa, että sopiva integraatiotaso on katsottava sen mukaan, missä on kunnan kannalta oleellisimmat menot.
Sopiva kuntakoko ei ole seurakuntakoko niin kuin nyt perintönä 1865 kunnallisasetuksesta, vaan terveyskeskustaso.