Onko tällainen kenellekään tuttua?
Olen todella sosiaalinen tapaus ja ystäviä on ollut todella runsaasti (puhutaan kymmenistä).
Ongelma on kuitenkin se, että mistäköhän ihmeestä johtuu, että en osaa solmia uusia tuttavuuksia, en sitten millään. Tuntuu, että kaikki löytävät uusia ystäviä jatkuvasti, mutta itse turvaudun yhä edelleen vanhoihin tuttavuuksiin, joista tosin ihmisiä on kaikonnut parin viime vuoden aikana ties minne.
On mulla ainakin pari sellaista ystävää, keitä tule menettämään, ellei jotain todella mullistavaa tapahdu.
Minulla on todella paljon ns. morjens-tuttuja, mutta ne todelliset ystävät alkavat käydä vähiin.
Ahdistaa ja pelottaakin, koska tulen muuttamaan vuoden sisällä Helsinkiin opiskelun merkeissä, ja mitä, jos en sieltäkään onnistu ystäviä löytämään ja jään yksin.
Olen miettinyt, että yritänkö liikaa tyrkyttää itseäni ihmisille ja olenko liian hyökkäävä, mutta mielestäni en. Todellakaan en vedä mitään roolia missään tilanteessa, vaan olen mielestäni sosiaalisissa tilanteissa oma persoonallisuus joka tapauksessa. Tosin olen aina tiennyt olevani se porukan outolintu, poikkeava ja erilainen, mutta sosiaalisia tilanteita en kammoksu, vaan tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa ja minua on aina pidetty tosi puheliaana.
Mikähän mättää, kun niitä uusia ystäviä en tunnu saavan sitten millään, vaikka kuinka yritän?
Olen todella sosiaalinen tapaus ja ystäviä on ollut todella runsaasti (puhutaan kymmenistä).
Ongelma on kuitenkin se, että mistäköhän ihmeestä johtuu, että en osaa solmia uusia tuttavuuksia, en sitten millään. Tuntuu, että kaikki löytävät uusia ystäviä jatkuvasti, mutta itse turvaudun yhä edelleen vanhoihin tuttavuuksiin, joista tosin ihmisiä on kaikonnut parin viime vuoden aikana ties minne.
On mulla ainakin pari sellaista ystävää, keitä tule menettämään, ellei jotain todella mullistavaa tapahdu.
Minulla on todella paljon ns. morjens-tuttuja, mutta ne todelliset ystävät alkavat käydä vähiin.
Ahdistaa ja pelottaakin, koska tulen muuttamaan vuoden sisällä Helsinkiin opiskelun merkeissä, ja mitä, jos en sieltäkään onnistu ystäviä löytämään ja jään yksin.
Olen miettinyt, että yritänkö liikaa tyrkyttää itseäni ihmisille ja olenko liian hyökkäävä, mutta mielestäni en. Todellakaan en vedä mitään roolia missään tilanteessa, vaan olen mielestäni sosiaalisissa tilanteissa oma persoonallisuus joka tapauksessa. Tosin olen aina tiennyt olevani se porukan outolintu, poikkeava ja erilainen, mutta sosiaalisia tilanteita en kammoksu, vaan tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa ja minua on aina pidetty tosi puheliaana.
Mikähän mättää, kun niitä uusia ystäviä en tunnu saavan sitten millään, vaikka kuinka yritän?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minkä luulet itse siinä olevan ongelmana? Olet puhelias ja sosiaalinen, mutta et osaa solmia uusia tuttavuuksia? Luulisi että noillai taidoille se olisi suhteellisen helppoa.
Antaa ajan kulua, jos on edes vähänkin sosiaalinen, niin kyllä niitä ystävyyssuhteita kehittyy muutenkin kuin moikkaustasolla.