nyt vaan rohkeasti härkää sarvista kiinni ja taisteluun masennusta vastaan. syksyisin tietenni kaamosmasennus saattaa vaivata, mutta ei pidä antaa pikku-pulmien hallita elämää. nyt vaan häntä pystyyn ja kakki ulos lenkille, sillä se masennus lähtee. kulla
masennukseen ratkaisu
tri kildrake
9753
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
älä sä kuule tuu tänne tollasta puhuu!!!! sä et näköjää ite oo kokenu mitään!!! kannattas aatella mitä suustansa sanoo!!! masennus ei tod. lähe millään tyyyliin " et lähe ulos lenkkeilee" kun ei masentunu voi huonossa tilassaan lähtee mihinkään ulos!! ei oo voimia sellaseen!!!
juttua aina tällä palstalla. ota itteäs niskasta kiinni ja lähde lenkille. Mä uskon, että lähes kaikki masentuneet tietää, mikä auttais ja että päivittäinen ulkoilu tekisi hyvää, mutta kun ongelma on juuri siinä, ettei kertakaikkiaan jaksa eikä pysty.
juokse vaan suohon lenkkines.ei kuule masis lenkillä lähre vaan jollain ihan muulla.tietenkin kävelyllä voi käydä.
sä et tiedä mitään masennuksesta,
koita ottaa asiasta selvää ennen kuin rupeat vouhottamaan
On kuule kokeiltu. Juostu pitkin mettiä, yritetty pakolla harrastaa vaikka mitä mutta kun mikään ei maistu miltään. Jos syyn tietäisi, miksi on masentunut, olisi kai helpompi hoitaa itseään korjaamalla masennuksen syyn. Olen alkanut uskoa että syy johtuu jostain viasta elimistössä. Aivoista puuttuu jokin aine. Aine, joka saa ihmisen nauramaan. Nyt kun katsoo iloisia ihmisiä, ihmettelen vain että oliko tuo nyt niin iloinen asia. Olen yrittänyt pakolla peilin edessä nauraa että jos vaikka iloinen ilme tarttuisi ja sen myötä olisi iloisempi olo... ei auta. Voiko sitten eletty elämä monine pettymyksineen olla syy? Nyt edes ne pettymykset ei tunnu miltään. Onkohan minusta tulossa psykopaatti! Ihminen ilman tunteita. En ole kenellekkään edes kateellinen, kuuluuko se myös masennukseen? Minulla ei ole edes pätevää syytä olla masentunut. Onko jollakin muulla tälläista "tautia"?
syy masentua? Mä oon sairastanut kolme vuotta vaikeaa masennusta ja mulla on kaikki ollut ok: hyvä lapsuus, työpaikka, jossa on iloinen ilmapiiri, hyvä parisuhde, terveet lapset, oma talo. No terapiassa alkoi asoita selvitä, mun persoonallisuuteen liittyviä. Oon ns. vaativa persoonallisuus ja täydellisyyteen pyrkiminen noin karkeasti sanottuna mut uuvutti.
Kyllä masentuneen ihmisen tunteet voi olla latistuneita, mikään ei tunnu miltään. Ei se sua psykopaatiksi tee!
Ja masentuneella ihmisellä katsotaan olevan puutetta tietyistä välittäjäaineista aivoissa, joihin lääkehoidon teho juuri perustuu. Mutta taustalla on yleensä myös psyykkisiä ja persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä, mikä ei tarkoita hulluutta tai psykopaattisuutta! On silti ihan tavallinen ihminen.
Ja toiset kestää masentumatta melkoisia vastoinkäymisiä ja toiset taas ei. Me ollaan kaikki yksilöitä. Mutta ei se, että kokee elämän koettelevampana kuin toinen, tee ketään huonommaksi!
tajuu, että täällä haluttaankin olla masentuneita! Turha mitään ohjeita,edes hyvää hyvyyttään on työntää, kun et kuitenkaan näitten mielestä tajuu mitään ;). Hyvä konsti on sinnitellä lintuinfluenssan tuloon ja jos siitä selviää, niin sitten voi katsoa itsensä etuoikeutetuksi. Vaikka yleensä nämä masentuneet on fyysisestikin niin huonossa kunnossa, että flunssa tekee selvää pikaisesti.
Varmaankin ihan sydämen perältä asti annettu ohje! Tuollaisen varmaan itsekkin olisin aikanaan antanut, ennenkuin pääsin perille siitä mitä on masentua. Lintuinfluenssa, siinäpä oiva luonnollinen keino päästä vetelistä masentuneista ihmisistä. Pandemian kiiriessä läpi tämän harmaan pallon, jää jäljelle vaan iloisia ja energisiä etuoikeutettuja ihmisiä.