Näin siinä kävi valtionyhtiö Neste pantiin lihoiksi. Myytiin eri alueet Borealis, Chemicals etc. Myytiin tankkerit, jotka vuokrattiin takaisin. 2000 henkeä sai kenkää. Kaikkein pahin töppäys Lilliputilta on myydä tuottavat öljykentät.
Kaikki tämä vain että saisi kunnon optiot ITSELLEEN...
Minulle kaikki heti, MINULLE.....
Mitähän Uolevi Raade olisi tähän sanonut ????
Fortum sai myymällä Nestettä
Raade Uolevi kirjoitti 09:44
vastaa
"Öljy on 20.vuosisadan mustan maaginen avainsana: ne, jotka ovat hallinneet strategisesti kuumaa öljyä, sen tuotantoa ja jakelua, ovat hallinneet maailmaa", kirjoittaa Markku Kuisma teoksessaan Kylmä sota, kuuma öljy.
Oma öljy-yhtiö ja -jalostamo
Ajatus omasta öljynjalostamosta heräsi Suomessa sotien aikana. Kansallinen öljy-yhtiö Neste Oy perustettiin vuonna 1948. Aluksi länsiyhtiöt toimittivat valtaosan Suomeen tuotavasta öljystä, mutta pian suhde alkoi kääntyä itäöljyn hyväksi. Washingtonista ja Lontoosta lähetettiin syrjäiseen Suomeen varoituksia punaöljyn turmiollisesta vaikutuksesta.
1950-luvulla öljyn maailmanmarkkinoita hallitsivat lännen öljyjätit, jotka pitivät eduistaan kiinni pienilläkin markkina-alueilla. Toisaalta Suomeen vaikutti niin ikään suuri ja voimakas Neuvostoliiton kansallinen öljyntuottaja Sojuznefeexport. Nesteen jalostamohankkeen edetessä jouduttiinkin sekä yhtiössä että Suomen valtiovallan huipulla vakavasti pohtimaan, keneltä ostaa teknologia jalostamon rakentamiseen ja raaka-öljy jalostamossa jalostettavaksi. Huippumoderni Naantalin jalostamo vihittiin lopulta käyttöön amerikkalais-teknologian voimin vuonna 1958. Öljyostojen suhteen Nesteen toimitusjohtaja Uolevi Raade hahmotteli fifty-fifty –linjaa idän ja lännen välille.
Suuntana itä
1960-luvun Suomessa elettiin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen aikaa. Rakennustyöhön tarvittiin lisää öljyä ja lisäöljyn jalostamiseen lisäkapasiteettia kotimaassa. Porvoon Sköldjvikin jalostamo valmistui tätä tarkoitusta varten vuonna 1966, ja sen myötä Nesteestä kasvoi Pohjoismaiden suurin öljynjalostaja.
Samalla Nesteen öljyostojen kääntyi voimakkaasti idän suuntaan, mikä peilasi varsin suoraan Suomen idänpolitiikkaa. Paitsi poliittisen lähentymisen, niin myös öljyviennin kannalta Suomi oli Neuvostoliiton silmissä tärkeä maa: Suomen itäöljyn tarve kattoi noin kymmenesosan Neuvostoliiton koko öljynviennistä.
Öljypolitiikan suomettuminen?
Presidentti Kekkonen oli primus motor Naantalin jalostamohankkeen toteuttamisessa ja aina siitä lähin yhtiö oli monessa mielessä "presidentin yhtiö". Kekkonen puuttui Nesteen toimintaan jatkuvasti, mutta toisaalta tällä oli asioiden järjestymisen kannalta usein ratkaiseva merkitys.
Oliko öljypolitiikka siis suomettunutta? Näinkin voi sanoa, mutta Nesteen kannalta se oli hyvä asia. Yhtiö ei olisi pärjännyt kovilla länsimarkkinoilla lännen öljyjättejä vastaan. Lähihistoriakin osoittaa, että Neste oli bilateraaliseen kauppaan rakentunut yhtiö. Yhtiön toiminnan taloudellinen kannattavuus oli riippuvaista itäöljystä ja niistä privilegioista, joita tähän idänkauppaan liittyi. Kun Neuvostoliitto hajosi, joutui myös Neste ajan myötä vaikeuksiin.
Kaikki tämä vain että saisi kunnon optiot ITSELLEEN...
Minulle kaikki heti, MINULLE.....
Mitähän Uolevi Raade olisi tähän sanonut ????
Fortum sai myymällä Nestettä
Raade Uolevi kirjoitti 09:44
vastaa
"Öljy on 20.vuosisadan mustan maaginen avainsana: ne, jotka ovat hallinneet strategisesti kuumaa öljyä, sen tuotantoa ja jakelua, ovat hallinneet maailmaa", kirjoittaa Markku Kuisma teoksessaan Kylmä sota, kuuma öljy.
Oma öljy-yhtiö ja -jalostamo
Ajatus omasta öljynjalostamosta heräsi Suomessa sotien aikana. Kansallinen öljy-yhtiö Neste Oy perustettiin vuonna 1948. Aluksi länsiyhtiöt toimittivat valtaosan Suomeen tuotavasta öljystä, mutta pian suhde alkoi kääntyä itäöljyn hyväksi. Washingtonista ja Lontoosta lähetettiin syrjäiseen Suomeen varoituksia punaöljyn turmiollisesta vaikutuksesta.
1950-luvulla öljyn maailmanmarkkinoita hallitsivat lännen öljyjätit, jotka pitivät eduistaan kiinni pienilläkin markkina-alueilla. Toisaalta Suomeen vaikutti niin ikään suuri ja voimakas Neuvostoliiton kansallinen öljyntuottaja Sojuznefeexport. Nesteen jalostamohankkeen edetessä jouduttiinkin sekä yhtiössä että Suomen valtiovallan huipulla vakavasti pohtimaan, keneltä ostaa teknologia jalostamon rakentamiseen ja raaka-öljy jalostamossa jalostettavaksi. Huippumoderni Naantalin jalostamo vihittiin lopulta käyttöön amerikkalais-teknologian voimin vuonna 1958. Öljyostojen suhteen Nesteen toimitusjohtaja Uolevi Raade hahmotteli fifty-fifty –linjaa idän ja lännen välille.
Suuntana itä
1960-luvun Suomessa elettiin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen aikaa. Rakennustyöhön tarvittiin lisää öljyä ja lisäöljyn jalostamiseen lisäkapasiteettia kotimaassa. Porvoon Sköldjvikin jalostamo valmistui tätä tarkoitusta varten vuonna 1966, ja sen myötä Nesteestä kasvoi Pohjoismaiden suurin öljynjalostaja.
Samalla Nesteen öljyostojen kääntyi voimakkaasti idän suuntaan, mikä peilasi varsin suoraan Suomen idänpolitiikkaa. Paitsi poliittisen lähentymisen, niin myös öljyviennin kannalta Suomi oli Neuvostoliiton silmissä tärkeä maa: Suomen itäöljyn tarve kattoi noin kymmenesosan Neuvostoliiton koko öljynviennistä.
Öljypolitiikan suomettuminen?
Presidentti Kekkonen oli primus motor Naantalin jalostamohankkeen toteuttamisessa ja aina siitä lähin yhtiö oli monessa mielessä "presidentin yhtiö". Kekkonen puuttui Nesteen toimintaan jatkuvasti, mutta toisaalta tällä oli asioiden järjestymisen kannalta usein ratkaiseva merkitys.
Oliko öljypolitiikka siis suomettunutta? Näinkin voi sanoa, mutta Nesteen kannalta se oli hyvä asia. Yhtiö ei olisi pärjännyt kovilla länsimarkkinoilla lännen öljyjättejä vastaan. Lähihistoriakin osoittaa, että Neste oli bilateraaliseen kauppaan rakentunut yhtiö. Yhtiön toiminnan taloudellinen kannattavuus oli riippuvaista itäöljystä ja niistä privilegioista, joita tähän idänkauppaan liittyi. Kun Neuvostoliitto hajosi, joutui myös Neste ajan myötä vaikeuksiin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eikös kansan pitäisi saada hyöty omista yhtiöistään,eikä jo muutenkin rikkaiden johtajien? Mitä kaikkea niilläkin miljoonilla saataisiin aikaan kansan hyväksi! Terveyspalveluihin,kouluihin,työllisyyteen jne. Lista on todella pitkä!! Mutta,tätähän se on suomen demokratia ja kansa nielee kaiken mitä herrat tekee!!
Lopetetaan jo Fortumista puhuminen. Annettu mikä annettu, joku pamppu sai ehkä ansiotonta hyötyä, mutta mitäpä sitä kadehtimaan.
Mutta vastaavasti: tätä taustaa vasten muistamme myös olla tinkimättä omista eduistamme. Muistetaan tämä seuraavalla palkkaneuvottelukierroksilla kannattaako meidän tinkiä omista palkankorotusvaatimuksistamme!
Antaa muiden saada rahallinen hyötynsä. Vaaditaan sitä itsekin!
joka jätkälle. Ei meistä kukaan sen huonompaa työtä tee kuin tuo änkyttäjä.
Neste on rohmunnut öljyn hinnannousun varjolla kaksinkertaisen hinnan öljystä. Vuonna 2003 sai yhdellä dieselöljyn hinnalla ylikolme litraa polttoöljyä. Nyt saa vain alle 1,5 litraa. Verot eivät ole nousseet ja tavara on aivan samaa kuin dieselöljy. Ryhtykäämme öljylakkoon !!!!Joulukuussa 2006 kun tulee pakkaset kaikki öljylämmittäjät alkavat käyttää sähköä. Maanantaina kello 7.00 öljy seis, ja sähkövastus päälle. Jos on sähkölämmitteinen kiuas , myös se päälle. Tulee sähköpiikki jolloin koko eteläsuomen sähköverkko kaatuu. Jos joka kolmas tulee mukaan on lisätehon tarve 1.5 gigawattia, eli enemmän kuin kokosuomen nykyinen ydinvoimakapasiteetti. Seuraus--öljyn hintaa on pakko laskea--tai suyomi pysähtyy totaalisesti.