Kysymystä on ehkä hieman hankala esittää, mutta olen miettinyt niitä asioita, jotka vaikuttavat kallioiden sammaloitumiseen ja umpeen kasvamiseen.
Minun aikanani monen kallion laki on kasvanut umpeen sammalta ja puiden tamia, vaikka muistan lapsuudessa niiden olleen lähes paljaita(n.20v sitten). Jääkaudesta on kulunut pyöreästi 10 000v joten siinä ajassa kaikki mahdolliset kasvupaikat luulisi jo olevan luonnon käytössä. Kuitenkin monissa paikoissa umpeen kasvamista tapahtuu koko ajan. Onko kyseessä vain se, että kasvusto on välillä kulunut hakkuiden jäljiltä pois, palanut metsäpaloissa tai kulotuksessa, vai se, että luonto on edelleen vasta kasvamassa lopulliseen mittaansa?.
Kyseessä ovat kuitenkin melko jyrkät paikat, joihin tuli ei hevin leviä, enkä usko meikäläisten sateen pystyvän aiheuttamaan eroosiota. Lisäksi kyse on niin korkeista ja karuista paikoista, ettei suuria puita näihin paikkoihin voi kasvaa.
Voisiko vastaus toisaalta löytyä ilmaston lämpenemisestä, joka saisi kasvurajan nousemaan?
Minun aikanani monen kallion laki on kasvanut umpeen sammalta ja puiden tamia, vaikka muistan lapsuudessa niiden olleen lähes paljaita(n.20v sitten). Jääkaudesta on kulunut pyöreästi 10 000v joten siinä ajassa kaikki mahdolliset kasvupaikat luulisi jo olevan luonnon käytössä. Kuitenkin monissa paikoissa umpeen kasvamista tapahtuu koko ajan. Onko kyseessä vain se, että kasvusto on välillä kulunut hakkuiden jäljiltä pois, palanut metsäpaloissa tai kulotuksessa, vai se, että luonto on edelleen vasta kasvamassa lopulliseen mittaansa?.
Kyseessä ovat kuitenkin melko jyrkät paikat, joihin tuli ei hevin leviä, enkä usko meikäläisten sateen pystyvän aiheuttamaan eroosiota. Lisäksi kyse on niin korkeista ja karuista paikoista, ettei suuria puita näihin paikkoihin voi kasvaa.
Voisiko vastaus toisaalta löytyä ilmaston lämpenemisestä, joka saisi kasvurajan nousemaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
sammloitumisesta pitää paikkansa - ainakin osittain.
Sammaleet vaativat kosteutta ja rauhaa kasvaakseen. Riittävän kosteuden ne saavat valon peittävästä kasvillisuudesta ja rauhan paahdeolojen puuttumisesta ja kulutuksen (tuuli, tuli, hakkuut, mekaaninen kulutus) puutteesta.
Toki ilmansaasteiden lannoittava vaikutuskin näkyy selvästi sammalien, jäkälien ja levien kasvussa nykyisin varsinkin etelä-Suomessa.
Kyllä se suurin syy siihen että luonto 'kasvaa umpeen' johtuu siitä että lehmiä ei enää nykyään laidunneta metsissä. Ennen lehmät temusivat kalliolla ja vesistöjen rannoilla. Siksi nämä paikat pysyivät avoimina ja siisteinä.
Hyvin huomaa sen tosiasian että nykyajan ihmiset ovat kasvamassa erilleen luonnosta sekä maataloudesta.
Ihme ideoita saatte hyvät ihmiset..?
Ilmiöhän on yleinen missä päin tahansa Suomea. Lehmiä ei missään vaiheessa ole ollut niin paljon, että ne olisivat pitäneet kallioiden laet paljaana. Vaikka ihmiset olivatkin aikoinaan asuttaneet laajempaa aluetta, ei lehmillä voida ilmiötä selittää. Käymättömiä erämaita on myöskin riittämiin. Lisäksi suuri osa näistä paljaista alueista on liian jyrkkiä lehmille. Mielestäni maatalous on vain yksi syy, ja tämäkin toimii ainoastaan vain niillä seuduilla, joissa lehmiä on laidunnettu.
En malta olla kysäisemättä, onko joku muukin lapsena laulanut vanhaa hittiä "Twilight time" eli "Kun hämärtää" näillä sanoilla:
Hevoset tanssii kalliolla kun hämärtää
Lehmätkin tanssii kalliolla kun hämärtää...
Sopi niin hyvin tähän teemaan!