-
Muutama kommentti Aamulehden tämänpäiväiseen pikaratikka-artikkeliin (sivulla 12). Artikkelihan oli tehty Matti Heinivahon, Seppo Salmisen ja kahden varavaltuutetun viikonvaihteessa yleisönosastolla olleen kirjoituksen pohjalta. Yritetty selvittää asiantuntijoilta, oliko lauantaisessa yleisönosastonkirjoituksessa todellisuuspohjaa.
* PIKARATIKKAVAUNUN HINTA
"... hinta kaksivirtajärjestelmineen on 2-3 miljoonaa euroa enemmän [eli 12-13 miljoonaa euroa]"
Pikaratikkaselvityksessä oli arvioitu yhden vaunun hinnaksi 3,5 M€. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä toi 12-13 M€ on keksitty. Mm. Linzissä vaunuja oli tilattu 2,4 M€:n kappalehintaan. Tuskinpa ne nyt siellä niin kovin radikaalisti erilaisia ovat kuin minkälaisia Tampereelle on suunniteltu.
* LIITTYMÄRAMPIT
"rakennettava vähintään neljät liityntärampit."
Tämä oli esitetty pohjana ajatukselle, että kustannukset tulevat nousemaan kenties arvioitua korkeammaksi.
Olenkohan väärässä, jos väitän, että liityntäramppeja tarvittaisiin vain kaksi? En ainakaan yhtäkkiä keksinyt, mihin tavittaisiin neljää. Joka tapauksessa pikaraitiotieselvityksissä esitetyllä verkostolla ramppeja tulisi vain Kalevan Prisman eteläpuolelle, Lielahteen, Amurin kohdalle ja ratapihan ratkaisutavasta riippuen kenties myös ratapihan alueelle. Joten tuskin nämä kolme tai neljä paikkaa kustannuksia nostaisivat. Varsinkaan, kun niiden kustannusten pitäisi kai olla jo sisällytetty pikaratikan kustannusarvioihin.
* RATAHALLINTOKESKUKSEN RATOJEN KÄYTTÖLUPA
Varmasti asiasta ei olekaan vielä kirjallisesti sovittu. Tähän mennessähän on tehty vasta selvityksiä. Kirjallisten sopimusten aika lienee vasta sitten, mikäli pikaratikka päätetään rakentaa ja hankesuunnittelu on jo kohtalaisen pitkällä.
* RAKENNUSOLOSUHTEET SUOMESSA JA ITÄVALLASSA
Tähän en osaa sanoa mitään. En ole alan asiantuntija. (Kuten en kyllä ole liikennesuunnittelunkaan asiantuntija.. Olen vain kiinnostunut kaupunkiseudun tulevaisuudesta ja siltä pohjalta hankkinut tietoa asioista.)
* PIKARATIKKALAINAN KORKOMENOT
En moiti lauantain yleisönosastokirjoittajia siitä, että he ovat huolissaan pikaratikan suurista kustannuksista. Suhtaudun itsekin pikaratikkaan skeptisesti, mikäli se kustannetaan pelkästään lainarahalla.
Mielestäni olennaista pikaratikan rahoittamisessa ja ylipäätään hankepäätöstä tehtäessä on, kuinka suuri osuus rakentamisesta saataisiin katettua maan hinnalla tai jollain muulla tavalla kuin lainarahalla. Ainakin 100-200 miljoonaa olisi kohtalaisen helppoa rahoittaa maan hinnalla. Tämä rahasumma kerääntyisi tietysti parinkymmenen vuoden aikana, mutta takaisi kuitenkin mahdollisuuden korkojen maksamisen lisäksi myös lainojen lyhentämiseen.
-
Muutama kommentti Aamulehden tämänpäiväiseen pikaratikka-artikkeliin (sivulla 12). Artikkelihan oli tehty Matti Heinivahon, Seppo Salmisen ja kahden varavaltuutetun viikonvaihteessa yleisönosastolla olleen kirjoituksen pohjalta. Yritetty selvittää asiantuntijoilta, oliko lauantaisessa yleisönosastonkirjoituksessa todellisuuspohjaa.
* PIKARATIKKAVAUNUN HINTA
"... hinta kaksivirtajärjestelmineen on 2-3 miljoonaa euroa enemmän [eli 12-13 miljoonaa euroa]"
Pikaratikkaselvityksessä oli arvioitu yhden vaunun hinnaksi 3,5 M€. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä toi 12-13 M€ on keksitty. Mm. Linzissä vaunuja oli tilattu 2,4 M€:n kappalehintaan. Tuskinpa ne nyt siellä niin kovin radikaalisti erilaisia ovat kuin minkälaisia Tampereelle on suunniteltu.
* LIITTYMÄRAMPIT
"rakennettava vähintään neljät liityntärampit."
Tämä oli esitetty pohjana ajatukselle, että kustannukset tulevat nousemaan kenties arvioitua korkeammaksi.
Olenkohan väärässä, jos väitän, että liityntäramppeja tarvittaisiin vain kaksi? En ainakaan yhtäkkiä keksinyt, mihin tavittaisiin neljää. Joka tapauksessa pikaraitiotieselvityksissä esitetyllä verkostolla ramppeja tulisi vain Kalevan Prisman eteläpuolelle, Lielahteen, Amurin kohdalle ja ratapihan ratkaisutavasta riippuen kenties myös ratapihan alueelle. Joten tuskin nämä kolme tai neljä paikkaa kustannuksia nostaisivat. Varsinkaan, kun niiden kustannusten pitäisi kai olla jo sisällytetty pikaratikan kustannusarvioihin.
* RATAHALLINTOKESKUKSEN RATOJEN KÄYTTÖLUPA
Varmasti asiasta ei olekaan vielä kirjallisesti sovittu. Tähän mennessähän on tehty vasta selvityksiä. Kirjallisten sopimusten aika lienee vasta sitten, mikäli pikaratikka päätetään rakentaa ja hankesuunnittelu on jo kohtalaisen pitkällä.
* RAKENNUSOLOSUHTEET SUOMESSA JA ITÄVALLASSA
Tähän en osaa sanoa mitään. En ole alan asiantuntija. (Kuten en kyllä ole liikennesuunnittelunkaan asiantuntija.. Olen vain kiinnostunut kaupunkiseudun tulevaisuudesta ja siltä pohjalta hankkinut tietoa asioista.)
* PIKARATIKKALAINAN KORKOMENOT
En moiti lauantain yleisönosastokirjoittajia siitä, että he ovat huolissaan pikaratikan suurista kustannuksista. Suhtaudun itsekin pikaratikkaan skeptisesti, mikäli se kustannetaan pelkästään lainarahalla.
Mielestäni olennaista pikaratikan rahoittamisessa ja ylipäätään hankepäätöstä tehtäessä on, kuinka suuri osuus rakentamisesta saataisiin katettua maan hinnalla tai jollain muulla tavalla kuin lainarahalla. Ainakin 100-200 miljoonaa olisi kohtalaisen helppoa rahoittaa maan hinnalla. Tämä rahasumma kerääntyisi tietysti parinkymmenen vuoden aikana, mutta takaisi kuitenkin mahdollisuuden korkojen maksamisen lisäksi myös lainojen lyhentämiseen.
-
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luulen, etteivät vihreät edelleenkään ole osanneet laskea hankkeen kustannuksia tai ympäristövaikutuksia kokonaisuudessaan. Kuinka monta ihmistä per neliömetri vuorokaudessa pikaratikan takia käyttöön otettava maapinta-ala kuljettaa versus tiet.
Liikenne paisuu nyt nopeasti, mutta tulevaisuudessa synteettinen biobensa maksaa 4 euroa litra, autojen hypertekniset moottorit 4 kertaa enemmän kuin nykyiset ja autojen satelliittipaikannukseen perustuvat tietullit kohdistavat vihdoinkin kustannukset niiden aiheuttajille, joten odotettavissa on peräpitäjäin mökkien hintojen romahdus ja mummojen muuttovirta kaupunkiin. Olisiko sittenkin demografisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävin ratkaisu rakentaa 15-kerroksisia vanhainkoteja Kaupin metsään.
Tässä viestissähän oli monta hyvää perustetta pikaratikalle toisessa kappaleessa. Asutus tiivistyy, bensa kallistuu, tietullit pakko asentaa autoliikennettä rajoittamaan yms. :)
Pikaratikan takia käyttöönotettava tila kuljettaa enemmän väkeä tunnissa kuin vastaavankokoinen autotie. Mannerheimintiellä sen huomaa, likipitäin täydet ratikat vipattavat vauhdilla aamuruuhkan ohi, joka on täynnä 3-4 m pitkiä henkilökohtaisia kuljettimia.