Taas yksi henkilökohtaisen tulevaisuuden pohdiskelua koskeva postaus, mutta kun tarvii hieman osviittaa. Koittakaa kestää :)
Olen 19v tamperelainen miehenalku, tekn. yliopistossa sisällä. Nyt on kuitenkin niin, että laskeminen ja yleensä kaikki matematiikkaan liittyvä kiinnostaa koko ajan vaan vähemmän, muutenkaan kova tekniikan ala ei kuulosta enää niin houkuttelevalta, päinvastoin. Kiikarissa onkin Tampereen yliopisto, jossa suurin mielenkiinnon kohde on englannin kieli. Enemmän olen käännöstieteeseen päin ollut kallellaan, mutta ei filologiakaan poissuljettu ole.
Hieman vain mietityttää, että kuinka hyvin englannin kieli "pitäisi" olla hallussa jo ennen opiskelun aloittamista. Kielipää on ollut aina hyvä, ja kieliopit ja rakenteet ovat iskostuneet helposti (liekö ok matikkapäänkin vuoksi). Laudatur napsahti yo-mittelöistä, mutta jotenkin silti on epävarma olo; entä jos minulla ei olekaan oikeasti valmiuksia opiskella englantia yliopistossa. Kokemuksia/fiiliksiä tuota koskien? Onko tämä ihan turhaa pelkoa?
Työllistyminen on käsittääkseni ainakin käännöspuolella melko hyvällä mallilla. Toinen huolenaihe on toisen vahvan kielen puuttuminen: en voi sanoa osaavani kuin englantia suomen lisäksi. Ruotsista jonkinlaiset perustaidot, mutta aika heikolla pohjalla on, en käsitä miten onnistuin saamaan magnan ruotsista. Onko järkeä lähteä opiskelemaan pelkkää englantia ilman toista, tukevaa kieltä?
Sitten enemmän otsikkoon viitaten. Kuinka paljon lukio-opiskelu vaikuttaa yliopistoon pääsyyn / siellä opiskeluun? Jos ei ole lukiossa perehtynyt esim. historiaan tai yhteiskuntaoppiin, onko viisasta lähteä opiskelemaan yliopistoon historiaa tai valtiotieteitä?
Voi hesus mitä ajatusvirtaa tuli taas kerran, toivottavasti tuosta saa jonkinlaisen kuvan kuitenkin.
Olen 19v tamperelainen miehenalku, tekn. yliopistossa sisällä. Nyt on kuitenkin niin, että laskeminen ja yleensä kaikki matematiikkaan liittyvä kiinnostaa koko ajan vaan vähemmän, muutenkaan kova tekniikan ala ei kuulosta enää niin houkuttelevalta, päinvastoin. Kiikarissa onkin Tampereen yliopisto, jossa suurin mielenkiinnon kohde on englannin kieli. Enemmän olen käännöstieteeseen päin ollut kallellaan, mutta ei filologiakaan poissuljettu ole.
Hieman vain mietityttää, että kuinka hyvin englannin kieli "pitäisi" olla hallussa jo ennen opiskelun aloittamista. Kielipää on ollut aina hyvä, ja kieliopit ja rakenteet ovat iskostuneet helposti (liekö ok matikkapäänkin vuoksi). Laudatur napsahti yo-mittelöistä, mutta jotenkin silti on epävarma olo; entä jos minulla ei olekaan oikeasti valmiuksia opiskella englantia yliopistossa. Kokemuksia/fiiliksiä tuota koskien? Onko tämä ihan turhaa pelkoa?
Työllistyminen on käsittääkseni ainakin käännöspuolella melko hyvällä mallilla. Toinen huolenaihe on toisen vahvan kielen puuttuminen: en voi sanoa osaavani kuin englantia suomen lisäksi. Ruotsista jonkinlaiset perustaidot, mutta aika heikolla pohjalla on, en käsitä miten onnistuin saamaan magnan ruotsista. Onko järkeä lähteä opiskelemaan pelkkää englantia ilman toista, tukevaa kieltä?
Sitten enemmän otsikkoon viitaten. Kuinka paljon lukio-opiskelu vaikuttaa yliopistoon pääsyyn / siellä opiskeluun? Jos ei ole lukiossa perehtynyt esim. historiaan tai yhteiskuntaoppiin, onko viisasta lähteä opiskelemaan yliopistoon historiaa tai valtiotieteitä?
Voi hesus mitä ajatusvirtaa tuli taas kerran, toivottavasti tuosta saa jonkinlaisen kuvan kuitenkin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Unohtui vielä kysyä itse englannin opiskelusta. Millaista englannin filologian tai englannin käännöstieteen opiskelu käytännössä on? Mitä luennot käsittelevät ja mistä tutkinto koostuu?
Pääasiallinen ero filologian ja käännöstieteen välillä on se, että filologia painottaa kielihistoriaa ja kielitieteen osa-alueita (esim. sosiolingvistiikka on nykyisin kovin suosittua) sekä myös melkoisesti kirjallisuustieteeseen painottuvia asioita, kuten kirjallisuus- ja kulttuurihistoriaa, kulttuuriteoriaa, kirjallisuuden lajiteoriaa, kerronnan teoriaa jne. Käännöstieteessä ollaan mielestäni astetta pragmaattisemmin painottuneita ja iso osa opinnoista on sitä itseään, siis kääntämistä. Taustalla on sitten tietenkin käännöstiedettä, joka on osaltaan toki lähellä kielentutkimusta ja myös kirjallisuustieteellisiä ongelmia. Eräs tärkeä ja paljon pohdintaa herättänyt filosofisesti painottunut kysymys on mm. käännöksen onnistumisen mahdollisuus noin ylipäänsä sekä käännetyn tekstin suhde originaaliin.
Ja niin, käytännös siis filologian opinnot koostuvat luennoista ja seminaarityyppisistä pienryhmäkursseista. Käännöstieteessä aika sama periaate, käännösharjoitukset tehdään pienryhmissä ja sitten luennot normaaliin yliopistolliseen tapaan hieman isommilla porukoilla. Tai oikeastaan ero on siinä, että yleensä pienryhmiin otetaan aina vain rajattu ja tietyssä opintojen vaiheessa oleva ryhmä opiskelijoita. Filologian opinnoissa iso osa kursseista suoritetaan esseitä/pienimuotoisia tutkielmia (esim. kirjallisuuden analyyseja yms.) kirjoittamalla ja muiden töitä opponoimalla. Käännöstieteessä tehdään eritasoisia/aiheisia käännösharjoitelmia ja arvioidaan muiden tekemiä töitä.
Itse olen opiskellut Vaasassa, ja olen painottanut opintoni kirjallisuustieteeseen ja käännöstieteessä/kääntämisessä suorittanut vain muutaman kurssin, joten aivan perusteelliset eivät minun tietoni kääntämisestä ole. Tampereella saattaa tietenkin olla sitten jotain "omalaatuisuuksiaan" suhteessa Vaasaan.
Mielestäni sinun pitäisi toteuttaa unelmasi, eikä miettiä muuta. Jos valitset jonkin toissijaisen aineen, tulet vain katumaan myöhemmin kun et lähtenyt lukemaan sitä mikä olisi kiinnostanut enemmän! Ja jos sinulla on Laudatur englannista, sinulla tuskin tulee olemaan ongelmaa opiskelujen kanssa. Sitä paitsi opiskelemaanhan sinne ollaan menossa. Ei se tarkoita sitä, että kaikki täytyisi olla jo täydellisesti hallinnassa.
Eikä mielestäni lukio-opinnot niin hirveästi rajoita sitä, mitä kannattaa lähteä lukemaan. Tietysti lukion historian opinnoista on huomattavasti hyötyä, jos aikoo historiaa lukemaan. Mutta kuinka monella on hirveästi tietoa oikeustieteestä oikikseen pyrkiessään? Meidän lukiossa lakitietoa oli ainakin vain yksi kuppanen kurssi.
Sitä vaan, että mieti mitä todella haluat. Lainaa kirjastosta vaikka vanhoja pääsykoekirjoja tai muuten alaan liittyvää aineistoa ja mieti kiinnostaako tämä sinua.
Joo tulipahan taas... Itse asiassa oli hyvä, että kirjotin tämän, koska itsekin olen miettinyt saman tyylisiä kysymyksiä kuin sinä ja näin tuli sitten vastattua samalla itselleni :)
Mutta oikeasti alasta tietävä vastatkoon kysymykseesi paremmin!!
Itsellä lukion päästötodistuksen ka 6,6 ja ylioppilastodistuksen yleisarvosana B.
Skarppasin myöhemmissä opinnoissa ja valmistuin erinomaisin arvosanoin.
Tärkeintä kai on, että tekee sitä mistä todella tykkää. Lahjakkuus/äly on vain pieni osa menestystä. Enimmäkseen siihen tarvitaan kuitenkin sellaisia asioita sinnikkyyttä, perslihaksia ja rehellistä työtä. Sanokoon muut mitä sanoo.
haluat, ja hyödynnä sitä mitä jo osaat. Lue alasi englanninkielistä kirjallisuutta, tenti kaikki mahdollinen englanniksi ennen kuin vaihdat ja painota itsellesi uusien termien oppimista jonkun matikan kustannuksella ennen kuin aloitat kääntämisen opiskelun. Kas teknisen alan kääntöhommia löytyy ainakin keikkaluontoisesti helpommin kuin juuri mitään muuta...tylsää mutta senhän sä jo tiedät..;)Ota tästä vaari, kaveri on taloustietelijä/kääntäjä (molemmat kesken:) ja kääntäänyt jotain ihmeen tietokoneen käyttöohjeita.Ja on aivan pihalla....:)
Sulla kun on tuota ammattisanastoa varmasti jo hallussa niin tuo erikoistuminen tekniikkaan on hyvä juttu! Eihän siinä enää tarvi laskeskellakaan...
Lisäksi ap voisi tietysti opettajan pätevyyttä harkita siinä sivussa, se ainakin on sellaista mitä lukiossa ei ole voinut jäädä väliin kun se perustuu vain elämänkokemukselle ja yliopistoteorioille. Sitten voisi hakeutua Tekuun enkunopeksi (tuntiopettajilla hyvät palkat, työllistymisestä en tiedä!) :)
Jos kääntäjäksi haluaa, kannattaa ehdottomasti opiskella vähintään kahta kieltä, toista pääaineena, toista laajana sivaineena. Jos toinen kielistä on englanti, kannattaa toiseksi lukea mieluiten suhteellisen harvinainen kieli.
Kääntäjällä on oltava myös _erinomainen_ äidinkielen taito. Lisäksi kääntäjällä on oltava hyvä yleissivistys ja mielellään jonkin alan erityisosaamista.
Kääntäjien työtilanne _ei_ välttämättä ole hyvä. Työtilanne on kaiken aikaa muuttumassa: niin yritykset kuin kunnatkin ulkoistavat käännöspalvelujaan sitä mukaa kuin nyt työssä olevat kääntäjät lopettavat. Tästä syystä kääntäjäksi aikovan on oltava yrittäjähenkinen ja kestettävä sitä epävarmuutta, mitä yrittäjyys tai monelle toimeksiantajalle työn tekeminen tuo. Varsinkin alkuaikana kääntäjä joutuu markkinoimaan työtään hyvinkin paljon kunnes jonkinlainen vakinainen asiakaskunta on saavutettu.
Opiskelen itse ekaa vuotta treen oy:ssa erästä kieltä. Jos filologiaopinnot Sinua kiinnostavat, ja opettajan työ, niin yleensä englannin opettajat ovat vain englannin opettajia, kun taas muiden kielten opettajilla on yleensä opetettavaan kaksi eri kieltä. En sit tiedä, mitä engl. filologian opiskelijoilla on sivuaineenaan, varmaan yleistä kielitiedettä/kirjallisuustiedettä/fonetiikkaa yms ja tietty opettajan pedagagiset, jos opeksi aikoo.
Varmaan sun kielitaitosi on erittäin hyvä, ja hienosti pärjäät. Yliopistossa on opintojen alkuvaiheessa hyvin eri tasoisia opiskelijoita, mutta viim. muutaman vuoden opiskelun jälkeen ovat kaikkki suurin piirtein samalla tasolla keskenään.
Kannattaa kysellä toisten kokemuksia ja ideoita, mutta lopulliset päätökset kannattaa tehdä sen mukaan, mitä itse pitää kiinnostavana. Kuuntele siis sydämesi ääntä. :)