Kuuro, mykkä, sokea?

Utelias Uuno

Kertokaapa vammaiset mitä mieltä olette sanoista kuuro, mykkä ja sokea verrattuna sanoihin kuulovammainen, puhevammainen ja näkövammainen?

Omasta mielestäni nuo ensin mainitut, lyhyet sanat ovat parempia, koska ne ovat lyhyitä, perinteisiä suomalaisia sanoja.

12

6578

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • puhua asioiden oikeilla nimillä kuuro, mykkä ja sokea ovat hyviä nimityksiä. Koska moni näistä vioista nauttiva/kärsivä ei edes pidä itseään vammaisena.
      Jollain cp:llä voi olla puhe, kuulo ja näkövamma, mutta ei välttämättä ole kuuro, mykkä eikä sokeakaan.

      • sanapoliisi

        Niin ei varmaan joku cp-vammainenkaan pidä itseään hirveän vammaisena mitä sillä sanalla itse kukin nyt käsittääkään. Ja tuntuu että elämää hankaloittaa paljon enemmän täydellinen kuurous tai sokeus kuin vaikkapa lievähkö cp-vamma. Jos pitäis valita niin itselleni ottaisin mieluummin lievän (?) cp-vamman kuin kuurouden tai sokeuden. Noin tärkeiden aistien menettäminen tuntuu varmaan vaikealta.
        Niin ja käsittääkseni sanat kuuro ja sokea tarkoittavat täydellistä aistien toimimattomuutta, joten näitä sanoja ei voi käyttää heistä joilla osittainen kuulon tai näön menetys. Ja heitä lienee suurin osa kuulo- ja näkövammaisiin kuuluvista? Onko vammainen sanasta tullut niin hyljeksittävä ettei sitä haluta itseen liittää?
        Sosiaalilainsäädännössä on 80-luvulta asti puhuttu termillä vammaisuus/vammainen ja nyt kun kehitysvammalakia ja vammaispalvelulakia ollaan yhdistämässä niin päästään kaikki samaan iloiseen joukkoon vammoista/haitoista riippumatta ;)
        Ja siinä vaiheessa kun etuuksia on hakemassa jokainen eri tavalla elämässä kolhiintunut on kyllä nöyrästi "vammainen" :)
        Voihan siellä "siviilielämässä" sitten vetää hajurakoa siihen naapurin tosi vammaiseen tyyppiin, tyyliin ; "en minä kuulu tuohon porukkaan..."


    • Kaikki näkövammaiset eivät ole sokeita eivätkä kaikki kuulovammaiset kuuroja. Tämän vuoksi perinteisistä sanoista ei ole syytä kokonaan luopua. Pienenä minua ärsytti, kun jotkut tädit kielsivät käyttämästä sanaa mykkä - joka muuten merkitsee Nykysuomen sanakirjan mukaan nimenomaan puhekyvytöntä, ei puhevammaista. Sanat kuulo- ja näkövammainen tosin sopivat hyvin virallisiin yhteyksiin, jos ei tarkoiteta täydellistä aistin puutetta.

    • Utelias Uuno

      Koska olen vanhan kielen kannattaja ja kammoksun virastolatteuksia kysyn lisää. Nämä kysymykset kumpuavat saamistani vastauksista. Kiitos niistä!

      Jos sokea näkee hieman, eikö hän ole 'puolisokea'. Samoin voidaan käyttää sanaa 'puolikuuro'. Nyt käytetään pitkiä sanakoukeroista 'osittain näkövammainen' tai 'kuulorajoitteinen'.

      Lyhyen ja ytimekkään 'rampa'-sanan tilalla käytetään mielestäni kauhean teennäistä 'liikuntarajoitteinen'-sanaa.

      Mielestäni vammaiset turhaan alistuvat byrokraattien heille kehittelemiin paperinmakuisiin paapottelunimiin.

      Tsemppiä!

      • Jade

        Mielestäni nuo mainitsemasi nimitykset eivät ole mitään "paperinmakuisia paapottelunimiä". Jos vammaisuuteni pitää jotenkin ilmaista, olen paljon mieluummin liikuntarajoitteinen kuin "rampa", joka on ilmaisuna mielestäni tyly ja kova, lähes haukkumasanaan verrattava. "Liikuntarajoitteinen" kuvaa mielestäni paremmin todellisuutta: liikuntarajoitteisella liikkumiskyky on rajoittunut, mutta ei kokonaan poissa. "Rampa" ei ole terminä yhtä läpinäkyvä.
        Termit "kuuro" ja "sokea" tarkoittavat mielestäni täysin kuulo-tai näkökykynsä menettänyttä henkilöä. Jos menetys on osittainen, puhutaan kuulo- tai näkövammaisesta. "Puolikuuro" ja "puolisokea" ne vasta outoja sanoja ovatkin: eihän kuulosta tai näöstä aina menetetä "puolikasta", vaan tarkemmin määrittelemätön osa.


      • Utelias uuno
        Jade kirjoitti:

        Mielestäni nuo mainitsemasi nimitykset eivät ole mitään "paperinmakuisia paapottelunimiä". Jos vammaisuuteni pitää jotenkin ilmaista, olen paljon mieluummin liikuntarajoitteinen kuin "rampa", joka on ilmaisuna mielestäni tyly ja kova, lähes haukkumasanaan verrattava. "Liikuntarajoitteinen" kuvaa mielestäni paremmin todellisuutta: liikuntarajoitteisella liikkumiskyky on rajoittunut, mutta ei kokonaan poissa. "Rampa" ei ole terminä yhtä läpinäkyvä.
        Termit "kuuro" ja "sokea" tarkoittavat mielestäni täysin kuulo-tai näkökykynsä menettänyttä henkilöä. Jos menetys on osittainen, puhutaan kuulo- tai näkövammaisesta. "Puolikuuro" ja "puolisokea" ne vasta outoja sanoja ovatkin: eihän kuulosta tai näöstä aina menetetä "puolikasta", vaan tarkemmin määrittelemätön osa.

        Sanoisin, että ehkä, siis ehkä, sinä ja moni muut pitävät rampa-nimikettä tylynä ja kovana juuri siksi, että viranomaiset ja "sosiaalitädit" ovat poistaneet sen käytöstä ja toimistoissaan kehittäneet sille arkitodellisuudesta vieraannuttavampia ja etäisempiä vaihtoehtoja: "liikuntarajoitteinen", "kulkemisesteinen" tai "liikkumiskyvyltään jälkeenjäänyt".

        Näissä sanoissa on huomattava, että ne ovat pitkiä, vaikeasti ymmärrettäviä ja yliselittäviä. Silti nekin ovat vajaita, eli eivät ne selitä kunkin henkilön tai ryhmän vamman laatua, sillä jokainen "liikuntarajoitteinen" on eri tavalla liikuntarajoitteinen. ("Alaraajoiltaan osittain liikehtimiskyvytön")

        Rampa on lyhyt, vanha, hyvä ja alunperin neutraali suomalainen sana. Sitä ei ole virastoissa kehitelty herättämään tunnetiloja tai poistamaan entisiä.

        Samalla mekanismilla voidaan ryhtyä aliarvioimaan vaikka sanaa "nälkäinen". Nälkiä on eriasteisia ja niinpä nimiäkin: "sokeripuutoksellinen", "suolarajoitteinen", "vajaaenerginen".

        Ja samalla tavalla nälkäinen-sanaa voidaan alkaa pitää tylynä ja kovana, sillä eiväthän nälkäiset ole mitään "Afrikan nälkäänäkeviä tai himoissaan ruoan perään ryntääviä bulimikkoja".

        Tämä oli siis vain minun näkökulmani näihin pitkiin uudissanoihin, jotka valitettevasti yleistyvät ja mielestäni aliarvioivat vammaisia.

        Hyvää jatkoa! "Ei nimi miestä (naista) pahenna."


      • Utelias uuno kirjoitti:

        Sanoisin, että ehkä, siis ehkä, sinä ja moni muut pitävät rampa-nimikettä tylynä ja kovana juuri siksi, että viranomaiset ja "sosiaalitädit" ovat poistaneet sen käytöstä ja toimistoissaan kehittäneet sille arkitodellisuudesta vieraannuttavampia ja etäisempiä vaihtoehtoja: "liikuntarajoitteinen", "kulkemisesteinen" tai "liikkumiskyvyltään jälkeenjäänyt".

        Näissä sanoissa on huomattava, että ne ovat pitkiä, vaikeasti ymmärrettäviä ja yliselittäviä. Silti nekin ovat vajaita, eli eivät ne selitä kunkin henkilön tai ryhmän vamman laatua, sillä jokainen "liikuntarajoitteinen" on eri tavalla liikuntarajoitteinen. ("Alaraajoiltaan osittain liikehtimiskyvytön")

        Rampa on lyhyt, vanha, hyvä ja alunperin neutraali suomalainen sana. Sitä ei ole virastoissa kehitelty herättämään tunnetiloja tai poistamaan entisiä.

        Samalla mekanismilla voidaan ryhtyä aliarvioimaan vaikka sanaa "nälkäinen". Nälkiä on eriasteisia ja niinpä nimiäkin: "sokeripuutoksellinen", "suolarajoitteinen", "vajaaenerginen".

        Ja samalla tavalla nälkäinen-sanaa voidaan alkaa pitää tylynä ja kovana, sillä eiväthän nälkäiset ole mitään "Afrikan nälkäänäkeviä tai himoissaan ruoan perään ryntääviä bulimikkoja".

        Tämä oli siis vain minun näkökulmani näihin pitkiin uudissanoihin, jotka valitettevasti yleistyvät ja mielestäni aliarvioivat vammaisia.

        Hyvää jatkoa! "Ei nimi miestä (naista) pahenna."

        Sanaa "rampa" ei mielestäni tule käyttää, sillä nykyään sitä käytetään esimerkiksi vanhoista ajoista kertovissa kirjoissa ja elokuvissa, joissa vammaisia tällä tavoin nimittävät ihmiset joko säälivät tai inhoavat heitä. Samaan kategoriaan kuuluvat sanat "rujo" ja "muotopuoli", eikä ainakaan viimeksi mainittua sanaa käytetä koskaan arkikelessä. En vastusta "rampaa" ja "rujoa" sosiaalitätien vuoksi vaan siksi, että nämä sanat kuulostavat henkilökohtaisilta loukkauksilta. Puollan termiä liikuntarajoitteinen, jonka olen itse omaksunut kielenkäyttööni. Minun ei ainakaan ole koskaan tarvinnut selittää, mitä sillä tarkoitan. Olen kieli-ihminen, ja mielestäni kielen tulee seurata aikaansa. Sitä paitsi "rampa" merkitsee henkilöä, joka ei voi lainkaan kävellä, vaikka sitä joskus käytetään lievemminkin vammaisista - juuri mainitsemallani arvottavalla tavalla.


      • Mona
        Suomi-tyttö kirjoitti:

        Sanaa "rampa" ei mielestäni tule käyttää, sillä nykyään sitä käytetään esimerkiksi vanhoista ajoista kertovissa kirjoissa ja elokuvissa, joissa vammaisia tällä tavoin nimittävät ihmiset joko säälivät tai inhoavat heitä. Samaan kategoriaan kuuluvat sanat "rujo" ja "muotopuoli", eikä ainakaan viimeksi mainittua sanaa käytetä koskaan arkikelessä. En vastusta "rampaa" ja "rujoa" sosiaalitätien vuoksi vaan siksi, että nämä sanat kuulostavat henkilökohtaisilta loukkauksilta. Puollan termiä liikuntarajoitteinen, jonka olen itse omaksunut kielenkäyttööni. Minun ei ainakaan ole koskaan tarvinnut selittää, mitä sillä tarkoitan. Olen kieli-ihminen, ja mielestäni kielen tulee seurata aikaansa. Sitä paitsi "rampa" merkitsee henkilöä, joka ei voi lainkaan kävellä, vaikka sitä joskus käytetään lievemminkin vammaisista - juuri mainitsemallani arvottavalla tavalla.

        Minun mielestäni "rampa" on todella paha haukkumasana,minusta se on tasan yhtä neutraali kuin jos ylipainoista sanottaisiin plösöksi.
        Minä en pidä sanasta "vammainen"myöskään,lapsethan käyttävät sitä ilmaisemaan että joku tai jokin on outo,rikkinäinen tai tyhmä yms.
        Varmaan jokainen on kuullut:"Hei ootsä vähä vammanen!?"
        Suosisin sanoja:"liikuntaesteinen","liikuntarajoitteinen","pyörätuolin käyttäjä","liikuntavammainen".


      • Mona kirjoitti:

        Minun mielestäni "rampa" on todella paha haukkumasana,minusta se on tasan yhtä neutraali kuin jos ylipainoista sanottaisiin plösöksi.
        Minä en pidä sanasta "vammainen"myöskään,lapsethan käyttävät sitä ilmaisemaan että joku tai jokin on outo,rikkinäinen tai tyhmä yms.
        Varmaan jokainen on kuullut:"Hei ootsä vähä vammanen!?"
        Suosisin sanoja:"liikuntaesteinen","liikuntarajoitteinen","pyörätuolin käyttäjä","liikuntavammainen".

        Eiköhän noiden sanojen sisältö käy ilmi äänensävystä?

        "Kuuroa pitää sanoa kuulovammaiseksi sokeaa näkövammaiseksi mustalaista romaniksi jne"

        Millaista sanaa suosittelisit käytettäväksi puolitoistakätisestä ihmisestä - tarttumarajoitteinen?

        Työtön on sitten työrajoitteinen?


      • älä sano vammaiseksi
        marella kirjoitti:

        Eiköhän noiden sanojen sisältö käy ilmi äänensävystä?

        "Kuuroa pitää sanoa kuulovammaiseksi sokeaa näkövammaiseksi mustalaista romaniksi jne"

        Millaista sanaa suosittelisit käytettäväksi puolitoistakätisestä ihmisestä - tarttumarajoitteinen?

        Työtön on sitten työrajoitteinen?

        Älä sano mua vammaseks... Itelläni on korvat kuurot ja e pysty puhumaa, mut jos jokusnoo vammaiseks, nii kylä mä sen tappelus voitan, :)


    • Näkkäri NKL

      Terve! Itse olen näkövammainen. Heikkonäköinen, jos tarkkoja ollaan. Minusta voi ihan hyvin käyttää sokea -sanaa..

      Ja sitten nämä kuuro, ja mykkä sanat... Vaikken näitä edellä mainittuja ominaisuuksia omaakaan, toteaisin että mielestäni kuuro -sana olisi periaatteessa yleisluontoinen ja kuvaa molempia ominaisuuksia )huomioi kuurojen käyttämä viittomakieli). Mykkä sanalle olisi minusta parempi vastine seuraava sana: puhevikainen (tällä tarkoitan yleisluontoisesti ihmisiä joilla jonkinasteinen puheentuottamisvaikeus, tai kyvyttömyys tuottaa puhetta siten, kuin "normaalit" ihmiset sen käsittävät).

      Siinä mielipiteeni pähkinänkuoressa

    • 12

      Olen itse lievästi näkövammainen. Eli, jos minua sanoisi sokeaksi, loukkaantuisin :D Itseni tapauksessa haluaisin, että vammaani sanottaisiin nimellä heikkonäköisyys.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Eutanasia - miksi eläimelle sallitaan armokuolema, mutta ihmiselle ei?

      Olen pitkään ihmetellyt yhtä asiaa Suomessa. Kun koira kärsii parantumattomasta sairaudesta ja kovista kivuista, eläinlä
      Arvot ja etiikka
      38
      11709
    2. Sanna Marin vetänyt leukoja 11 kertaa

      Tästähän oli joskus polemiikkia, kun muistaakseni lupasi kymmenen tai jotain vedellä. No nyt niin on, ainakin omien san
      Maailman menoa
      33
      4649
    3. Sosiaalidemokratia romahtanut kautta maailman

      nuoret eivät enää kannata järjetöntä aatetta, joten demarien täytyy hakea kannattajia mamuista. Ruotsin sos.demit jo kie
      Maailman menoa
      251
      2817
    4. Miksi Seta ja Sofia Virta ei vaadi muslimeita kunnioittamaan priden-arvoja?

      Kuten tiedetään niin islam ei hyväksy sitä mitä pride edustaa. Seta-pomo Mikkonen nosti hirveän äläkän kun yksi tepsin
      Maailman menoa
      144
      2584
    5. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäkö. Asiattomatkin kommentit saa laittaa. -🏚️
      Ikävä
      107
      1643
    6. Farmi Suomi: Kokeeko Frederik, 81, saman kohtalon kuin ikämies Danny?

      Danny, musiikkineuvos Ilkka Lipsanen, nähtiin mukana Farmi Suomi -realityssä v. 2024. Danny teki yllätysratkaisun ja tuo
      Tv-sarjat
      14
      1041
    7. 40 vuotta töitä paiskinut ja 3 vuotta työttömänä mamuna Suomessa, sama eläke

      Jokin mättää. Eläkettä ei pidä maksaa lainkaan mamuille jos työhistoriaa ei ole vähintään 10 vuotta takana.
      Maailman menoa
      207
      832
    8. Et olisi niin epävarma,

      olisit varmempi, ihastuisin suhun enemmän...
      Ikävä
      82
      830
    9. En luota sinuun

      en edelleenkään yhtään tiedä oletko lintu vai kala vai kalavale. Ja ilmeisesti haluat pitää sen niin, syitä voi vain arv
      Ikävä
      60
      728
    10. Puualan yrittäjä

      Kuka mahtaa olla? Eikö tuhkaa saa levittää metsään?
      Kauhava
      10
      718
    Aihe