Kaksi köliä purkkarissa

Sepä se taitaa olla suurin syy. On muuten Saimaallakin ihan kova sana.

kertoisittekos kirjoitti:

Sepä se taitaa olla suurin syy. On muuten Saimaallakin ihan kova sana.

Jos porukalla saisi selvitettyä kaksoiskölin edut ja haitat.ei enempää tallakertaa.

Kaksin kirjoitti:

Jos porukalla saisi selvitettyä kaksoiskölin edut ja haitat.ei enempää tallakertaa.

Kaksoisköli-idea taitaa olla lähtöisin Englannista, tai sitten Pohjois-Ranskasta, jossa vuorovesi on melkoinen. Pienissä noin 20-25 jalkaisissa purkkareissa oli kaksi vierekkäistä köliä, jolloin vuoroveden laskiessa vene jäi pystyyn niiden , ja peräsimen varaan.
Ehkä mielenkiintoisin sovellus oli Suomalainen Swing, jota tehtiin jossain Tammisaaren lähistöllä. Swingissä oli kaksoisnostoköli, jossa kölejä yhdisti eräänlainen kantosiipi. Idea oli hyvä, koska siinä yhdistyi matala syväys, nostoköli, joka ei vienyt juurikaan sisätilaa, koska kölilaatikot olivat siten, että väliin jäi hyvä kulkutila keulaan. Lisäksi tuli vielä nopeuden lisääntyessä noste, jonka periaatteessa pitäisi vähentää rungon kitkaa. Suunnittelu ei kuitenkaan tainnut olla riittävää, eikä veneestä tullut läpimurtoa. Nykyaikaisella CAD-suunnittelulla tilanne saattaisi olla aivan toinen.
Joissain Etapeissa on muistaakseni perättäiset kölit, joiden hyöty taitaa olla marginaalinen. Lisäksi muutamiin erikoisraasereihin on lisätty painokölin lisäksi nostoköli maston etupuolelle tasoittamaan ylisuuren jennyn painetta (Mini Trans-At ?).

Tuolla niitä olen nähnyt paljon Englannin etelärannikolla, missä vuorovesi kuivattaa osan satamista. Tuntuvat jopa olevan aika vakaita kun uskaltavat jättää pelkän ankkurin varaan odottamaan veden loppumista.

Artsi kirjoitti:

Kaksoisköli-idea taitaa olla lähtöisin Englannista, tai sitten Pohjois-Ranskasta, jossa vuorovesi on melkoinen. Pienissä noin 20-25 jalkaisissa purkkareissa oli kaksi vierekkäistä köliä, jolloin vuoroveden laskiessa vene jäi pystyyn niiden , ja peräsimen varaan.
Ehkä mielenkiintoisin sovellus oli Suomalainen Swing, jota tehtiin jossain Tammisaaren lähistöllä. Swingissä oli kaksoisnostoköli, jossa kölejä yhdisti eräänlainen kantosiipi. Idea oli hyvä, koska siinä yhdistyi matala syväys, nostoköli, joka ei vienyt juurikaan sisätilaa, koska kölilaatikot olivat siten, että väliin jäi hyvä kulkutila keulaan. Lisäksi tuli vielä nopeuden lisääntyessä noste, jonka periaatteessa pitäisi vähentää rungon kitkaa. Suunnittelu ei kuitenkaan tainnut olla riittävää, eikä veneestä tullut läpimurtoa. Nykyaikaisella CAD-suunnittelulla tilanne saattaisi olla aivan toinen.
Joissain Etapeissa on muistaakseni perättäiset kölit, joiden hyöty taitaa olla marginaalinen. Lisäksi muutamiin erikoisraasereihin on lisätty painokölin lisäksi nostoköli maston etupuolelle tasoittamaan ylisuuren jennyn painetta (Mini Trans-At ?).

Noissa raasereissa evä varsinaisen kölin edessä johtuu usein siitä, että varsinainen köli on ns. kääntököli, jolloin kölin ollessa käännettynä sivulle (jopa 30%) tarvitaan ylimääräinen evä estämään liiallista sortoa.

tesjoki kirjoitti:

Noissa raasereissa evä varsinaisen kölin edessä johtuu usein siitä, että varsinainen köli on ns. kääntököli, jolloin kölin ollessa käännettynä sivulle (jopa 30%) tarvitaan ylimääräinen evä estämään liiallista sortoa.

Tässä linkki kääntökö/tuplaevä kuvaan. Näyttäisi pääköli kääntyvän jopa 55 % kyseisessä veneessä puoleensa.

http://www.fast-sail.com/datos/data/caractin.htm

tesjoki kirjoitti:

Tässä linkki kääntökö/tuplaevä kuvaan. Näyttäisi pääköli kääntyvän jopa 55 % kyseisessä veneessä puoleensa.

http://www.fast-sail.com/datos/data/caractin.htm

Joo.. oieassa olet. Jos "normaali" köli on tuossa asennossa, ei siitä juuri sen normaaliin tehtävään ole. Tulee mieleen, ettei profiili saa olla kovin tehokaskaan, koska purjehdusasennossa se toimii samalla kantosiipenä ja pyrkii nostamaa tuulen puolen kylkeä ylöspäin, vai mitä?

Artsi kirjoitti:

Joo.. oieassa olet. Jos "normaali" köli on tuossa asennossa, ei siitä juuri sen normaaliin tehtävään ole. Tulee mieleen, ettei profiili saa olla kovin tehokaskaan, koska purjehdusasennossa se toimii samalla kantosiipenä ja pyrkii nostamaa tuulen puolen kylkeä ylöspäin, vai mitä?

Periaatteessa kyllä, mutta idea onkin viedä painoa ulos, jolloin tuloksena on dramaattinen oikaiseva vaikutus verrattuna siihen, että köliä ei käännettäisi. Nykyaikaiset evät ovat tuollaisia kapeita ja syviä, en usko että kääntökölin evää muotoillaan radikaalisti erilaiseksi vrt. ei kääntököli vastaavassa veneessä. Kölinhän täytyy toimia jossain kelissä aivan keskellä, jolloin etuevää voidaan nostaa märkäpinnan pienentämiseksi. Kääntököli voidaan myös oikein kevyellä kelillä kääntää suojan puolelle, tällöin taas vene kallistuu, märkäpinta pienenee ja purjeisiin tulee enemmin muotoa.

Etueviä voi olla myös tuplamäärä, jolloin tuulepuoleinen on aina nostettuna, mutta suojanpuoleinen on alhaalla, siis kääntökölin ollessa tuulenpuolella.

tesjoki kirjoitti:

Periaatteessa kyllä, mutta idea onkin viedä painoa ulos, jolloin tuloksena on dramaattinen oikaiseva vaikutus verrattuna siihen, että köliä ei käännettäisi. Nykyaikaiset evät ovat tuollaisia kapeita ja syviä, en usko että kääntökölin evää muotoillaan radikaalisti erilaiseksi vrt. ei kääntököli vastaavassa veneessä. Kölinhän täytyy toimia jossain kelissä aivan keskellä, jolloin etuevää voidaan nostaa märkäpinnan pienentämiseksi. Kääntököli voidaan myös oikein kevyellä kelillä kääntää suojan puolelle, tällöin taas vene kallistuu, märkäpinta pienenee ja purjeisiin tulee enemmin muotoa.

Etueviä voi olla myös tuplamäärä, jolloin tuulepuoleinen on aina nostettuna, mutta suojanpuoleinen on alhaalla, siis kääntökölin ollessa tuulenpuolella.

Kun asiaa hieman funtsailin, tulin siihen tulokseen, ettei kantosiipiefektiä tietenkään voi syntyä, koska virtaus periaattessa on sama molemmin puolin. Päinvastainen vaikutussaataisiin helposti aikaan rakentamalla saranointi siten, että köli on asteen- pari takaviistossa. Tällöinhän köli sivuasennossa asettiusi siten, että se pyrkisi vetämään alaspäin.