Tiedustelisin kokeneilta seiloreilta Etelä-Amerikan linjan asioita.Haluaisin tietää kuinka kauan esim.
matka Teneriffalta Buenos Airesiin kesti hörylaivoilla ja Buenos Airesista Rio De Janeiroon? Tutkin vanhaa merimiespäiväkirjaa, niin koko reissu on esim. 1948 kestänyt n. 3 kk Kotkasta Buenos Airesiin ja takaisin.Herakleksen miehistöä tuskin enää löytyy vastailemaan.
ETELÄ-AMERIKAN LINJA
Höyrylaivat
73
9180
Vastaukset
- Dravertsi siks
Seilasin AL:llä 1980-luvun alkupuolella. Kun lähdettiin Hesasta, ajettiin Norjaan kuivakalaa hakemaan ja edelleen Bahiaan (Salvador tai Recife), Rioon, Santokseen ja Bonikseen (ehkä Montevideo ja Rio Grande)ja palattiin samaa reittiä takaisin poiketen Rotterdamissa, Tanskassa ja Göteborgissa niin se otti 3 kuukautta.
- sama laituri
Siinä ravetsi siksissä ne AL:n laivat Boniksessa oli. Ei oo sitä linjaa enää, ei kirkkoa eikä nuoruuttakaan. Ikävä on kova. Kuin kala kuivalla maalla. 3 kuukauden keikkojane oli.
- höyryllä
Noilla vuosikymmenillä höyrylaivoja ei sillä linjalla enää ollut, ainakaan meikäläisillä ...
- luolalennu
höyryllä kirjoitti:
Noilla vuosikymmenillä höyrylaivoja ei sillä linjalla enää ollut, ainakaan meikäläisillä ...
matka kanarian saarilta rio de janeiroon kesti muistaakseni hieman alle 3 viikoa ja riosta buenos airesiin noin 3 vrk. Seilasin vuonna 1964-65 ms Angrassa mootorimiehenä joten ajat voivat olla vähän poskellaan. Kumpa saisi elää ne parhaat puolet uudelleen. Joskus vielä unissaan seilaa.
- ms Parma
luolalennu kirjoitti:
matka kanarian saarilta rio de janeiroon kesti muistaakseni hieman alle 3 viikoa ja riosta buenos airesiin noin 3 vrk. Seilasin vuonna 1964-65 ms Angrassa mootorimiehenä joten ajat voivat olla vähän poskellaan. Kumpa saisi elää ne parhaat puolet uudelleen. Joskus vielä unissaan seilaa.
Kotkasta rioon kului aikaa noin 18 vrk olin Actiniassa 1964-1965 moottorimiehenä. Sillon kirjattin kuljetut
mailit konepaiväkirjaan muistaakseni vauhti oli noin 17 solmua - topreemi
ms Parma kirjoitti:
Kotkasta rioon kului aikaa noin 18 vrk olin Actiniassa 1964-1965 moottorimiehenä. Sillon kirjattin kuljetut
mailit konepaiväkirjaan muistaakseni vauhti oli noin 17 solmuaAymaralla 68.vuonna 18-20 vrk Kotkasta Rioon.Boniksessa retirolta bussi n.38 ventti sinkolle(25 de Mayo)
Taksilla takaisin os. Darsena E.
Jos oikein muistan. - 3 Matkaa/Vuosi
topreemi kirjoitti:
Aymaralla 68.vuonna 18-20 vrk Kotkasta Rioon.Boniksessa retirolta bussi n.38 ventti sinkolle(25 de Mayo)
Taksilla takaisin os. Darsena E.
Jos oikein muistan.Luultavasti Bore IX oli viimeisiä S/S - laivoja , kävin siinä SyysKesänä 1951 Kotkassa ( oli lähdössä etelään )
Siihenaikaan vietiin paperia . - kotkastaetelään
3 Matkaa/Vuosi kirjoitti:
Luultavasti Bore IX oli viimeisiä S/S - laivoja , kävin siinä SyysKesänä 1951 Kotkassa ( oli lähdössä etelään )
Siihenaikaan vietiin paperia .http://www.shipsnostalgia.com/gallery/data/510/medium/BORE_1X.jpg
- SiinäFaktaaOn
kotkastaetelään kirjoitti:
http://www.shipsnostalgia.com/gallery/data/510/medium/BORE_1X.jpg
Tosiaan siinä Se , SyysKesällä 1951 tuo laiva oli Kotkan " Miljoonamöljässä " lastasi paperia , kaverini ex - III kokki S/T Wiiristä oli rohkee ja menimme " pummaamaa " suokaa ( ei rahaa , ei asuntoa , ei jopia ), onko " mylly " viellä kaupunkitalolla , takakautta mentiin sisälle .
Sitten vuodenkuluttua otin pestin Bore VIII , jolla seilasin sitten 1v 8 kk ( ulkona )
Pidin päiväkirjaa päivittäin 1 v aikana , kunnes kirja loppui.( almanakka ) Joululahta Lontoon Merimieskirkosta Tampereen " Neidiltä " - tähtähtäh
SiinäFaktaaOn kirjoitti:
Tosiaan siinä Se , SyysKesällä 1951 tuo laiva oli Kotkan " Miljoonamöljässä " lastasi paperia , kaverini ex - III kokki S/T Wiiristä oli rohkee ja menimme " pummaamaa " suokaa ( ei rahaa , ei asuntoa , ei jopia ), onko " mylly " viellä kaupunkitalolla , takakautta mentiin sisälle .
Sitten vuodenkuluttua otin pestin Bore VIII , jolla seilasin sitten 1v 8 kk ( ulkona )
Pidin päiväkirjaa päivittäin 1 v aikana , kunnes kirja loppui.( almanakka ) Joululahta Lontoon Merimieskirkosta Tampereen " Neidiltä "Silverlarch 1924 1947 sold to Angfartygs A/B Bore, Abo, Finland renamed Bore VIII.
- tietojenmukaan
tähtähtäh kirjoitti:
Silverlarch 1924 1947 sold to Angfartygs A/B Bore, Abo, Finland renamed Bore VIII.
http://www.photoship.co.uk/JAlbum Ships/Old Ships Sa/slides/Silverlarch-01.html
- Even keel
topreemi kirjoitti:
Aymaralla 68.vuonna 18-20 vrk Kotkasta Rioon.Boniksessa retirolta bussi n.38 ventti sinkolle(25 de Mayo)
Taksilla takaisin os. Darsena E.
Jos oikein muistan.Aika tarkkaan muistat, olin siihen aikaan Asynjassa. Jaksamisia!
- Oiva2
3 Matkaa/Vuosi kirjoitti:
Luultavasti Bore IX oli viimeisiä S/S - laivoja , kävin siinä SyysKesänä 1951 Kotkassa ( oli lähdössä etelään )
Siihenaikaan vietiin paperia .Olin Bore IX:llä 1956-1957 Kiinan reissulla
- oliver4
ms Parma kirjoitti:
Kotkasta rioon kului aikaa noin 18 vrk olin Actiniassa 1964-1965 moottorimiehenä. Sillon kirjattin kuljetut
mailit konepaiväkirjaan muistaakseni vauhti oli noin 17 solmuaoliko veljeni Veikko tai Kalevi Hild vielä silloin Actiniassa.
- merillä ollut
ms Parma kirjoitti:
Kotkasta rioon kului aikaa noin 18 vrk olin Actiniassa 1964-1965 moottorimiehenä. Sillon kirjattin kuljetut
mailit konepaiväkirjaan muistaakseni vauhti oli noin 17 solmuaEt varmaankaan ole ollut koko reissua selvinpäin kun aika näin nopeasti on rientänyt.Mittaile etäisyyksiä ja totea,että ei onnistu.
- santos f-ever
Mikä oli "Dravertsi siks"? Kyllä "Darsena A:han" ajettiin yleensä, kaukana kaupungista, taksikyytiä.
Kerran "Darsena Norte", josta kävelymatka Retirolle (ja viinisappi portin vieressä). - merillä ollut
ms Parma kirjoitti:
Kotkasta rioon kului aikaa noin 18 vrk olin Actiniassa 1964-1965 moottorimiehenä. Sillon kirjattin kuljetut
mailit konepaiväkirjaan muistaakseni vauhti oli noin 17 solmuaKotkasta Rioon ei tuolla vauhdilla ehdi mainitsemassasi ajassa ja Actiniankin olet ilmeisesti nähnyt vain unissasi!
- Anonyymi
topreemi kirjoitti:
Aymaralla 68.vuonna 18-20 vrk Kotkasta Rioon.Boniksessa retirolta bussi n.38 ventti sinkolle(25 de Mayo)
Taksilla takaisin os. Darsena E.
Jos oikein muistan.Tutut baarit venttisinkollaå minullekin ok baarintytöt puhuivat jonkin verran suomea olipa mukavia aikoja. Sitten Vielä pireus baarin ladyt olipa kauniita. Laiva oli Actinia käytiin. Bonis Rio Montevideo. Recifee
- Tuossa Fakta.
Katsoin omaa Päiväkirjaani . L.Palmas 27. 02.-53 klo 1000
Santos 13.03 -53 klo1400
Laivana M/S Bore VIII- Tässä Fakta 2
Kerron vaan ne matkat jossa on tarkat tiedot ( kun jouduimme olemaan jopa viikon " ulkoredillä " kunnes päästiin ankkuripaikalle ja siitä sitten joskus laituriin)
Bonis 29.04.-53 0525 . . . L.Palmas 20.05.-54 1030 - Fakta 3
Tässä Fakta 2 kirjoitti:
Kerron vaan ne matkat jossa on tarkat tiedot ( kun jouduimme olemaan jopa viikon " ulkoredillä " kunnes päästiin ankkuripaikalle ja siitä sitten joskus laituriin)
Bonis 29.04.-53 0525 . . . L.Palmas 20.05.-54 1030L.Palmas 20.05.-53 1630
Cork Irlanti 27.05 -53 0500 - Fakta 4
Fakta 3 kirjoitti:
L.Palmas 20.05.-53 1630
Cork Irlanti 27.05 -53 0500Uskomatonta , että oma kirjoitus kiinostaa NOIN ( hyvä , että kysyit )
Rotterdam 13.06 -53 1915 . . . Pysähdys Kap Ferde ( ostin Marakatin ) Bonis ( yö ankkurissa ) 11.07.-53 1500 - Kenellä 1952 - 1953
Fakta 3 kirjoitti:
L.Palmas 20.05.-53 1630
Cork Irlanti 27.05 -53 0500Katso Syyskuussa 1952 Seuran päälikannessa Messipoika saa Kokilta ruokatarjottimen vietäväksi ( siinä olen )
Tosiaan kuva otettiin tuolloin , ( linjallka ) vaan milloin se Seura ilmestyi ?
En tiedä , olen kylläkin nähnyt . Tuolta reisulta tulin Suomeen Maaliskuussa 1954 - Luullakseni,
Kenellä 1952 - 1953 kirjoitti:
Katso Syyskuussa 1952 Seuran päälikannessa Messipoika saa Kokilta ruokatarjottimen vietäväksi ( siinä olen )
Tosiaan kuva otettiin tuolloin , ( linjallka ) vaan milloin se Seura ilmestyi ?
En tiedä , olen kylläkin nähnyt . Tuolta reisulta tulin Suomeen Maaliskuussa 1954Oliko Matkakirjaija " Pohjanpalo " ?
- Fakta 4
båreviii kirjoitti:
Tuossa oli 4 pyttynen moottori , mekaaninen tuulutus .
Vauhtipyörö painoi kuulemma 12 ton
Valokuviakin varmaan löytyisi .
Olihan se komee laiva . Kiitos vaan ken sen kuvan löysi
( Lämminmies )
- Vekekin
ss. Ställberg myöhemmin Verna Paulin. Lähtö Rotterdam 25.2.1960.0630, pass. Eqvator 12.3.1960.2230. Tulo Buenos Aires 23.3.1960. 2030. Siinä ei kiirettä pidetty, eikä ollut muuta ilmastointia kuin windfongari.
- mukana ollut
linkkilöitä kirjoitti:
Atlantalla 70- luvun puolivälissä Etelä- Suomesta Rioon kesti noin 14 vrk. Boniksesta Rotterdamiin noin 16 vrk. Ero johtui tietysti siitä, että ylöspäin on hitaampi kulkea.
- semmoinen matka
Päväkirjaan perustuva matka Buenos Airesiin 18 lokakuuta 1963 Kotka ulos klo17.00 19 itämeri 20 Kööpenhamina klo11.30 21 pohjanmeri 22Englannin kanaali klo07.30 23 Biskajan lahti24 atlanti 25 atlanti 26 Tenerife sisään klo16.00 ulos klo22.00 27 atlanti 28 atlanti29 atlanti 30 atlanti 3 1 atlanti ,päiväntasaajan ylitys klo23.00 Marraskuu 1atlanti 2 atlanti 3 Brasil San Salvador sisä redillä 10.00 4 San Salvador ulos13.30 5 atlanti 6 atlanti Rio de Janeiro sisään klo17.00 7Rio 8 Rio 9 Rio 10 Rio ulosklo16.00 11 Santos sisään klo7.00
12 Santos -16 Santos ulos klo18.30 17 atlanti 18 atlanti19 Buenos aires sisään klo9.30 20 Buenos aires ulos klo 18.00 21Rosario sisään klo12.30 Rosario ullosJoulukuun 3päivä klo18.00 4 Buenos Aires sisään klo10.305 5 Buenos Aires 6 Buenos Aires ulos klo16.30 -7-19 atlanti19 Las Palmas sisäänklo16.30 ulos 21.50 25 joulukuuta Rotterdam sisään klo10.35 Hamburg sisään15.00 8 Tammikuuta 15 päivä ulos klo20.00 ja 2 päivä helmikuuta Buenos Aires sisäänklo7.30Maaliskuun 5 päivä ulos17.30 29 päivä maaliskuuta Helsinki- M/S Asynja
Unohdit kuulustelut salongissa syntien takia ja ehkä kenkää.
- etelän seilor
tutustu sivulle capsandiogo.de habagin parkot tekivät samat grudit kuin al
- Hannu K
etelän seilor kirjoitti:
tutustu sivulle capsandiogo.de habagin parkot tekivät samat grudit kuin al
-50 ja -60 luvulla rakennetut AL:n laivojen nopeudet n. 16 solmua. -71 ja 72 valmistuneet Aurora ja Atlanta 19 solmua. Itse olin oppilaana ja moottorimiehenä ensin Arica:ssa ja sitten armejan jälkeen moottorimiehenä Aymarassa, jonka jälkeen hakemassa uutta M/s Auroraa Englannista, jossa pari vuotta moottorimiehenä (sitten teku ja Finnlines ja mestarin hommat). -67, jolloin olin ekoja reissuja mukana, edestakainen reissu kesti joku 2 ja ½ kk:ta. Myöhemmin Auroralla lyhin oli alle 7 viikkoa (Kotkasta suoraan Bonikseen ja suoraan Rotterdamiin, polttoainetta kai otettiin jostain, mutta muita satamia ei matkalla ollut). Muutenkin Aurora aikana satamassa olo ajat olivat huomattavasti lyhyempiä kuin aijemmin. -50 ja vielä -60 luvun alkupuolella laivat saattoivat seistä Buenos Airesissa kuukaudenkin, jopa toista. Omana aikanani pisimillään kaksi viikkoa.
- Styyrinä
Hannu K kirjoitti:
-50 ja -60 luvulla rakennetut AL:n laivojen nopeudet n. 16 solmua. -71 ja 72 valmistuneet Aurora ja Atlanta 19 solmua. Itse olin oppilaana ja moottorimiehenä ensin Arica:ssa ja sitten armejan jälkeen moottorimiehenä Aymarassa, jonka jälkeen hakemassa uutta M/s Auroraa Englannista, jossa pari vuotta moottorimiehenä (sitten teku ja Finnlines ja mestarin hommat). -67, jolloin olin ekoja reissuja mukana, edestakainen reissu kesti joku 2 ja ½ kk:ta. Myöhemmin Auroralla lyhin oli alle 7 viikkoa (Kotkasta suoraan Bonikseen ja suoraan Rotterdamiin, polttoainetta kai otettiin jostain, mutta muita satamia ei matkalla ollut). Muutenkin Aurora aikana satamassa olo ajat olivat huomattavasti lyhyempiä kuin aijemmin. -50 ja vielä -60 luvun alkupuolella laivat saattoivat seistä Buenos Airesissa kuukaudenkin, jopa toista. Omana aikanani pisimillään kaksi viikkoa.
Uusi Aurora oli hyvä laiva ja hyvä reitti. Kun sais niitä aikoja elää vielä jonkun päivän uusiksi.
- mbe320cdi
Styyrinä kirjoitti:
Uusi Aurora oli hyvä laiva ja hyvä reitti. Kun sais niitä aikoja elää vielä jonkun päivän uusiksi.
Uusi Aurora ei ollut enää laivan näköinen kun vertaa vanhoihn ALllän paatteihin
- rolling
mbe320cdi kirjoitti:
Uusi Aurora ei ollut enää laivan näköinen kun vertaa vanhoihn ALllän paatteihin
Ihan aivan laivasta kävi. Itsekin aikoinani styyrin virkaa yritin Gunnarin alaisena hoidella. Siinähän se kuitenkin mukavasti meni kun vielä sattui olemaan kiva opiskelijatyttö matkalla Bonikseen. Useampikin kuuma yö tuli vietetyksi ownerin hytissä...Gunnar vaan ei asiasta oikein tykännyt..?
Rattoisaa Joulua kaikille skönäreille! - tapeli
Hannu K kirjoitti:
-50 ja -60 luvulla rakennetut AL:n laivojen nopeudet n. 16 solmua. -71 ja 72 valmistuneet Aurora ja Atlanta 19 solmua. Itse olin oppilaana ja moottorimiehenä ensin Arica:ssa ja sitten armejan jälkeen moottorimiehenä Aymarassa, jonka jälkeen hakemassa uutta M/s Auroraa Englannista, jossa pari vuotta moottorimiehenä (sitten teku ja Finnlines ja mestarin hommat). -67, jolloin olin ekoja reissuja mukana, edestakainen reissu kesti joku 2 ja ½ kk:ta. Myöhemmin Auroralla lyhin oli alle 7 viikkoa (Kotkasta suoraan Bonikseen ja suoraan Rotterdamiin, polttoainetta kai otettiin jostain, mutta muita satamia ei matkalla ollut). Muutenkin Aurora aikana satamassa olo ajat olivat huomattavasti lyhyempiä kuin aijemmin. -50 ja vielä -60 luvun alkupuolella laivat saattoivat seistä Buenos Airesissa kuukaudenkin, jopa toista. Omana aikanani pisimillään kaksi viikkoa.
Siinäpä kunnon merimatkoja
- Styyrinä
rolling kirjoitti:
Ihan aivan laivasta kävi. Itsekin aikoinani styyrin virkaa yritin Gunnarin alaisena hoidella. Siinähän se kuitenkin mukavasti meni kun vielä sattui olemaan kiva opiskelijatyttö matkalla Bonikseen. Useampikin kuuma yö tuli vietetyksi ownerin hytissä...Gunnar vaan ei asiasta oikein tykännyt..?
Rattoisaa Joulua kaikille skönäreille!Yngve ei puuttunut ihmisten henkkoht asioihin niinkuin Gunnar pässi
- dunkkimanni
tapeli kirjoitti:
Siinäpä kunnon merimatkoja
Hyviä ja kauniita laivoja engl tehtyjä. Akselistossa oli outoa tärinää-sitä ei kai saatu koskaan oikein kunnolla poistetuksi vaikka yritettiin. Kelpasi olla finsjki sköna niissä.
- moottorimiehenä
dunkkimanni kirjoitti:
Hyviä ja kauniita laivoja engl tehtyjä. Akselistossa oli outoa tärinää-sitä ei kai saatu koskaan oikein kunnolla poistetuksi vaikka yritettiin. Kelpasi olla finsjki sköna niissä.
atlantasta saatiin tärinä loppuvaiheessa pois, se oli suunnitteluvika
- -B-
SLHY:n sivuilla on Etelä-Amerikan linjan historiasta.
http://www.slhy-laiva.net/laiva_12004-sal.php- etelän seilori
muistaako kukaan missä al kalikassa paksu bayer oli kipparina
- hjk241247
etelän seilori kirjoitti:
muistaako kukaan missä al kalikassa paksu bayer oli kipparina
Aymara
- etelän seilori
hjk241247 kirjoitti:
Aymara
kiitos tossa kävin tuossa äänimeri.fi sivuilla ja huomioin, että al jutut ja kuvat puutuivat sieltä kokonaan joten ryhdistäydytään ja laitetaan sinne tavaraa itse lähdekin kaivamaan vanhoja kuvia sinne jos löydän
- boniksen käviä
etelän seilori kirjoitti:
muistaako kukaan missä al kalikassa paksu bayer oli kipparina
joo aymarassa ainakin
- Boniksen kävijä
seilasitko m/s atalayalla 1967-1968 tai m/s aymaralla 1970.Oi tosi hienoja aikoja ja mahtavia seilaus kavereita .Jos joku vielä elossa ota yhteyttä.Olisi kiva muistella ja kenties tavata. Olen Erik Holmberg ja seilasin silloin kansioppilaana ja puolikkaana. Sähköposti osoite on [email protected]
- Maukka
Muistaako kukaan ms helios nimista alusta kotka-rio vuonna 1959 ?
- tuut tuut!
Rekka-Jorkka, 70 v, justiinsa kertoi, että kotimatka Brasilian Rio de Janeiron ja Helsingin välillä kesti kolme viikkoa, kun hän tänään, päivälleen 56 vuotta sitten palasi sieltä, asuttuaan Etelä-Amerikassa sodan päättymisestä alkaen. Laiva oli kuulemma Aurora, joka wikipedian mukaan teki viimeisen reissunsa 1985 Brasiliasta Helsinkiin.
Suomen laivahistoriallinen yhdistys tietää lisää näistä.- kikipedia
Vai oliko se se Aurora vaiko seuraava?
- Porno Pena
Onkohan täällä vielä jotain skönöjä jotka on seilanneet m/s Actinialla 25.11.1969 - 20.2.1974. Olin siinä säkäkokkina ja myöhemmin ekakokkina.
Nuo vanhat AL:n botskit olivat varsinaisia joukkojenkuljetusaluksia, kun byssäpuolellakin oli 10 kundia. Byssäsäkin oli kalipoika säkäkokki ja ekakokki.
Olin sitten myöhemmin tuossa uudessa Aurorassa stujuna 30.5.1977 - 6.11.1980. Mutta sitten mulla meni sukset ristiin tuon kipparin Gunnar Björklundin (Pässi Gunnar), niin että jouduin kutsumaan henkilöstöpäälikkö Erik Dalhbergin laivaan, ennen viimeistä matkaaani.
Eli jouduin vetämään Gunun "PUNAISELLE MATOLLE", missä opli mukana keskustelemassa Antero Imppu Unionista ja Erik Dahlberg konttorista.
Olisin lähtenyt heti pois laivasta, muta saivat puhuttua mut yhdeksi reissuksi, kun ei kukaan halunnut tulla stujuksi Pässin kanssa.
Ja sitten mulle luvatiin usi paremi laiva ja kippari.
Sitten tuli mun jälkeen perämies Autio joka joka ei hyväksynyt sitä että Pässi jatkoi tuota mellastusta vanhaan malliin, vaan ajoi asian niin, ettei yksikään liitto, mukaan lukien laivapäällystö liitto suostunut seilaamaan Pässin kanssa.
Eli hän lempattiin maihin ½ vuotta ennen eläkeikää.
Hän opli suunnitellut, että hän lähtee suurena kunkkuna eläkkeelle ja pitää suuret kalaasit Hesassa laivalla.
Meniköhän hän Vänön saaren kantamaan postia, kun kertoi kerran, että hänen faijansa onli entinen Vänön saaren postiljooni.
Tähän försti Hakalan Ripa tokaisi;" Että sä Gunu olisit tehnyt aikanasi suuren palveluksen Suomen merimiehille, jos sinäkin olist pysynyt Vänön saarella postiljoonina!
Olis muuten kiva perustaa sellainen Vanhojen AL:n skönäreiden yhdistys joka kokoontuisi säännöllisin välein muistelemaan noita vanhoja hienoja aikoja.
Ottakaa yhteyttä; [email protected]
Terveisin; Stuju Pena alias "Porno Pena"- Jerry
Joo ajatus on hyvä. Seilasin vuosina 1962-1965 m/s Asynjassa ensin moottori oppilaana ja sitten moottorimiehenä. Koko reissu Suomesta Kanariansaarten (bunkraus) kautta Brasiliaan, Uruguaihi ja Argentiinaan sekä samat paikat paluumatkalla käyden Hollantiin ja Suomeen kesti 3 kuukautta. Kanootin matkavauhti oli 16 solmua. Santoksen redillä odoteltiin 2 viikkoa kaijaan pääsyä.
Ne oli hyviä aikoja, ei voi muuta sanoa.
Terveisin Jerry. - timppa1956.
Jerry kirjoitti:
Joo ajatus on hyvä. Seilasin vuosina 1962-1965 m/s Asynjassa ensin moottori oppilaana ja sitten moottorimiehenä. Koko reissu Suomesta Kanariansaarten (bunkraus) kautta Brasiliaan, Uruguaihi ja Argentiinaan sekä samat paikat paluumatkalla käyden Hollantiin ja Suomeen kesti 3 kuukautta. Kanootin matkavauhti oli 16 solmua. Santoksen redillä odoteltiin 2 viikkoa kaijaan pääsyä.
Ne oli hyviä aikoja, ei voi muuta sanoa.
Terveisin Jerry.on tietysti,jos tykkää olla redillä.käteenveto tulii varmaan tutuks,sit huoriin ja mälli lähti heti.sit lomille ja vitun kovii poikii.muuten nuoltiin persettä minkä kerettiin.calderetassa,nan fungissa ym.olleena tiedän hommat.
- FÅA
timppa1956. kirjoitti:
on tietysti,jos tykkää olla redillä.käteenveto tulii varmaan tutuks,sit huoriin ja mälli lähti heti.sit lomille ja vitun kovii poikii.muuten nuoltiin persettä minkä kerettiin.calderetassa,nan fungissa ym.olleena tiedän hommat.
Sait "metsäsuomalainen" vissiin Effoalta lemput....
- exmotorman
Mahtaako gunnar olla vielä hengissä?,paljon tutuuja nimiä vilahteli vaikka Atlanta ja Aurora jäivätkin Effoalla näkemättä.
- anne marii
Joo kysyit Actianialla seilanneita. Mä en muista kyllä sua sä muistat kyllä mut. sä oot toisessa viestissä samalla nimellä sanonut et mun faija siiffi Rätti-Arska on suomen merenkulun kolmanneks kuuluisin siiffi . Voisiks kertoo miksi. Vuonna 2004 kun kirjoitin ekan kerran näille sivuille kukaan ei tienny Actiniasta mitään. Mä kävin faijan ja mutsin kanssa Boniksessa ja Santoksessa kesällä 70. lähdettiin Haminasta ja mä lensin Rotterdamista Suomeen kouluun 13-vuotiaana kun Hampurissa oli satamalakko. Voisiks vastata mulle ja kertoo vähän mun faijasta millainen se oli merillä Hän kuolivuonna 1976
[email protected] "Rätti-Arskan tytär Vastatkaa muutkin - vanha repari
anne marii kirjoitti:
Joo kysyit Actianialla seilanneita. Mä en muista kyllä sua sä muistat kyllä mut. sä oot toisessa viestissä samalla nimellä sanonut et mun faija siiffi Rätti-Arska on suomen merenkulun kolmanneks kuuluisin siiffi . Voisiks kertoo miksi. Vuonna 2004 kun kirjoitin ekan kerran näille sivuille kukaan ei tienny Actiniasta mitään. Mä kävin faijan ja mutsin kanssa Boniksessa ja Santoksessa kesällä 70. lähdettiin Haminasta ja mä lensin Rotterdamista Suomeen kouluun 13-vuotiaana kun Hampurissa oli satamalakko. Voisiks vastata mulle ja kertoo vähän mun faijasta millainen se oli merillä Hän kuolivuonna 1976
[email protected] "Rätti-Arskan tytär Vastatkaa muutkinOlin Actiniassa moottorimiehenä 1964 keväästä 1965 kesään.Arska oli siiffinä.
konepuolen teknniikka asiossa hyvä konepäälikkö.Mutta ommissa asioissan erittäin nuuka.Hän oli aikasemmin vallinnut laivaan tulleista räteistä päällepistettävää.siitä nimitys.Hän itse kehui kuinka nuuka hän on.Näytti minullekkin raha listaa boniksessa ja ihmmetteli kun moottorioppilas otti rahhaa ulos enemmän kuin hän. Monissa laivoissa siiffi kävi syömmassä kipparin kanssa salonkissa.Arska ei käynyt sanottiin ettei ollut edustus vaatteita.Salonkissa söivät myös matkustajat.Helsinkiin tullessa muilla mestareilla oli veekalakit ja kaluna takit .Aarskalla oli lippalakki ja villapaita.Ihan mukavia muistoja Hänestä
- mto1
Olin viime kesänä matkustajana Silja Serenadilla kaks yötä,olenko nyt merimies.
- ziguna1
Tämän päivän kriteereillä-olette nyt Merimies.
- pyykyrpä
ziguna1 kirjoitti:
Tämän päivän kriteereillä-olette nyt Merimies.
Ei , vaan virallisesti Mulkvist.
- spermatore seaman
muistaako kukaan sen nimistä moottorimiestä kun Hirvonen.Oli Atalayassa 1968 ja Sotkassa 1970.En muista etunimeä.On tai oli tosi hieno ihminen ja oli kuin isähahmo mulle 16 vuotiaalle pojalle joka lähti seilaamaan 1967.Mulla ei koskaan ole ollut isää ja hänestä tuli minulle vara-isä.Jos joku tietää hänen kohtalosta niin ottakaa yhtyttä [email protected]
- apinapuomi
yhden hirvosen muistan oli isokokoinen mies aika värikäs kundi oli muistaakseni dunkkina kun oltiin samassa botskissa ja tais olla pohjoisesta kotoisin.viimeksi taisin nähdä kundin stadin myllyssä 80-luvun alussa.
- Anonyymi
Katso merimieskuvia Atalaya, olisko Hirvonen tuossa yhdessä kuvassa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katso merimieskuvia Atalaya, olisko Hirvonen tuossa yhdessä kuvassa?
Täkillä keskimmäinen kaveri ilman paitaa on Hirvonen jos muistini vielä toimii?
- Kentin Herttua.
Menin ½-matruusiksi m/s Bore VIII 1952-vuoden alussa. Matka kesti muistaakseni 25 vrk. Rioon. Tulinme Bore VIII Bahia Blancasta, viljalastissa Ranskaan, Dunkerqueen 32 vrk., mutta meillä oli 2 pitkää konestoppia, siksi niin kauan! Vuonna 1955 olin m/s Atlantassa matruusina. Artelan Tomi oli poosuna.Puuttui vähän praktiikkaa, että sai aliperämiehen kirjan ulos, siksi oli poosuna. Tomin kanssa pleissailtiin fööripiikissä manillasta proppuja, kun ne silloin piti olla laivan puolesta satamissa, duunareille. Vuonna 1963-64 kulutin Arican täkkiä . Atlantan ja Arican matkat Kotkasta Rioon kesti n. 18 vrk. Linja oli suosittu ilmojen puolesta, ja siksi jotkut pysyivät aluksissa pitkää. Oi niitä aikoja! Säilytte muistojen vanavedessä aina!
- timmerman
Minäkin seilasin Pässin aikana Aurorassa ja jos hyvällä muistasin niin muistissa olis vikaa. Jengi oli loistoporukkaa ja linja se paras millä 36 vuoden aikana oli jobi. Hki - Bonis - Rotterdam - Hki oli 3 kuukautta.
- Santos f-ever
Olin -85 Auroran viime reissulla, Riosta ei muistaakseni lähdetty suoraan Rotikseen, olisko ollut välissä joku pikkusatama linjan kieppeillä. Vannomatta paras, mutta näin muistelen.
Joo, ja Atlantaanhan olisin halunnut, mutta aina ei saa mitä haluu.- timpermanni1
Olin Auroran päällä talvella -83 suomesta Göteborin kautta "alas" Bonis, Montevideo, Santos,ja Rio, seilattiin Rotterdamiin, jossa mestarien lakko pidätti laivaa satamassa, useita viikkoja, ennenkuin päästiin jatkamaan Suomeen. Gunnari ei enään ollut kapuna, försti ylennettiin kapuksi. Hyvä laiva Aurora oli "timppana" seilata. Mukava porukka, naisiakin ihan tarpeeksi. Kaisan "slooki" "Aurora hyvä naima-laiva"
- Kustoo
Olin Aurorassa moottorioppilaana ekan reissun loppukesästä-alkusyksystä 1977. Kun Hangosta lähdettiin ulos, ei ennen Rioa ollut yhtään satamaa välissä. Hanko-Rio Kielin kanavan kautta kesti 14 vrk. Rio/Santos - Buenos Aires -väli kesti 3 vrk. Boniksen redillä odoteltiin pari päivää. Sitten oltiin 2 viikkoa Boniksen Darsena D:ssä. Aikaa satamassa meni (onneksi) paljon, koska laiva oli täynnä paperia, jota ei voinut sateessa purkaa. Kipparina oli Björklund, konepäällikkönä Suistomaa, moottorimiehinä Heikki Eklund (nykyään asuu Tampereella) ja Rudolf Iho (normaalisti niinä aikoina konemiehenä Atlantassa - asuu nykyään Turussa, jonne jo vuosia sitten muutti Boniksen asunnostaan). Kansipuolen kokeneen AL-matruusin Pekka Punovuoren kanssa juttelin Aurorassa paljon. Tällä hetkellä Pekka on 86 v. ja asuu palvelutalossa Joutsassa.
- Häjy-poika
Kolmen merimiehen pikkuveljenä (kaikki edesmenneitä joko oman tai toisen käden kautta), muistelen kortteja, kirjeitä, matkamuistoja, tarinoita, Rotterdam, Kap Kaupunki, Saudit, Mustameri, Dubai, Kanada, Equador. Lukematon määrä valtioita. Muistoja yhteydenpidon vaikeuksista: esim. telefax : v 76. Äiti kuollut, stop. Puheissa vilisi Effoa ja monia laivojen nimiä. Gustaf Erikson Mariehamn kirjoitettiin usein osoitteeksi, jonka lisäksi sen aluksen nimi, jossa tiedettiin tai ehkä oletettiin veli-pojan seilaavan. Kun nyt löysin muutaman säilyneen kortin, joita varmaan on ollut kymmeniä, huomaan, että 13.5.1979 on oltu Kuwaitissa, 13.9.82 Las Palmas. 10.10.82 Kap Kaupunki 1.4. 82 Terveiset Boniksesta 13.1.76. Olemme nyt Marokossa, täältä appelsiinilasti Ruotsiin eikä tiedä mihin sitten. 26.3.81 on kortti Dubaista. 3.1.83 kortti Persianlahdelta. 25.5.79 on näemmä oltu Kanadassa. 15.11.76 Espanjassa 22.12.75 on oltu Rotterdamissa.
Muistaako joku seilanneensa Pihlajamäen veljesten kanssa? - Aconcaqua
Joo. Oli kovia poikia ottamaan viinaa. Meni partavedetkin.
- Täkkäri70ja80luku
Olin Atlantassa 1980-1982 ja Aurorassa 1982-1983. Paras linja mitä Effoan paatit silloin ajoi. Ja ainoat joissa korsteenissa oli AL merkki Effoan nälkärenkaidn sijaan. Tykkäsin Atlantasta enemmän koska porukka oli rennompaa kipparia myöten, Aurorassa vuorottelivat Gunnar-pässi ja maailman pihein kippari Caphornari Yngve Sunkka Sunqvist.
Varsinkin Gunnar pässi teki elämästä laivalla väliin lähes sietämätöntä. Hän oli vanhanajan "Jumala Taivaassa kippari laivassa" yksinvaltias joka käyttäytyi alaisiaan kohden kuin tyranni. Pitkä lihava mies sellainen vihreänruskehtava koppalakki päässään brykalla . Puolikkaana kun olin niin väkisinkin olin tekemisissä hänen kanssaan kun merivahtia ajoin ja Gunnar oli brykalla merimatkoilla säännöllisesti päivittäin. Itse ajoin lempivahtiani 12-4 eli koiravahtia ja vain öisin brykalla oli koiravahdissa rauhallista kun Gunnar nukkui hytissään.
Valtavasti olisi tarinoita hänestä ja reissuista mut niistä pitäis jo kirjoittaa kirja.
Se vaan vielä noista reissun kestoista että näillä uudemmilla joilka olin marssivauhti oli noin 19 solmua kun normaalit rahtilaivat pitivät noin 15 solmun nopeutta. Silti reissu kun alkoi Hesasta Jätkäsaaresta niin kesti aina noin 3 kuukautta kun oltiin takas Suomessa. Merimatka esim Hesasta Recifeen, joka oli usein eka lossaussatama Brasiliassa kesti noin 3 viikkoa. Ja Etelä-Amerikan kustilla meni noin kuukausi kun mentiin ensin alas Brasilian satamat (3-7) sitten usein Montevideo Uruguayssa ja viimeksin Bonis Argentiina ja joskus vielä Rosario jonne ajettiin jokea pitkin sisämaahan. Tämä alasmeno siis lossausta ja sit alettiin Boniksessa lastaamaan ja sit ylös taas Brasilian satamia pitkin lastausta.
Et tällaista.
Jukka - Anonyymi
MerimatkaEtelä -Amerikasta Kanariansaarille kesti alle 2 viikkoa. Suomen Etelä-Amerikan linja.
- Anonyymi
Sivulla joku esitti että joku Bore numero jotain vuonna - 51 olisi ollut viimeisiä höyrylaivoja. Olin hetken jäänmurtajalla hommissa noin 1970 ja muistan miten kävimme auttamassa Suomenlahdella jäihin juuttuneen höyrylaivan irti, oli kai Suomeen pyrkimässä ja nimekseen muistan Rigel mutta saatan nimen väärinkin muistaa.
Matkustajalaivoissa huomattavasti myöhemmin oli höyrylaiva esim. nyt Turussa hostellina toimiva ns. nollabore. Siinä oli pitkään höyrykone kunnes oliko se Kotkalainen varustamo laitatti sitten dieselit. Laivan höyrykone on Forum Marinum- museossa, ainakin oli jossain vaiheessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
20e Riskitön veto 20e talletuksella VB:lle
Pssst! Vinkki viis rotvallinreunalla eläjille. VB tarjoaa 20 euron riskittömän vedon ensitallettajille vedonlyöntiin.62473- 1161668
Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill361396Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin
Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin1631247- 1431209
- 521145
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.1171109Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...
Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi1131106- 571081
Olet tärkeä
mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.46969