Hei!
Onko jollakin henkilökohtaista kokemusta raskaudesta ja psyykelääkityksestä? Nyt en kaipaa mitään moraalisaarnoja, "vain Panadol-ihmisiltä".
Onko joku joutunut käyttämään raskausaikana psyykelääkitystä, oliko myöhemmin havaittavissa vauvassa mitään tms?
Minulla on sitten sen verran raskas ja kivinen tie takanaa että mitään päähän lyöjien kommentteja en tarvitse, vaan tietoa kokemusta omaavilta, kiitos!
Onko jollakin henkilökohtaista kokemusta raskaudesta ja psyykelääkityksestä? Nyt en kaipaa mitään moraalisaarnoja, "vain Panadol-ihmisiltä".
Onko joku joutunut käyttämään raskausaikana psyykelääkitystä, oliko myöhemmin havaittavissa vauvassa mitään tms?
Minulla on sitten sen verran raskas ja kivinen tie takanaa että mitään päähän lyöjien kommentteja en tarvitse, vaan tietoa kokemusta omaavilta, kiitos!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minulla itselläni ei ole tuollaisesta kokemusta, mutta olen sitä mieltä että kannattaa mieluummin kysyä ehdottomasti lääkäriltä neuvoa kuin täältä... On kuitenkin se verran vakavampi asia kyseessä...
Yhdyn edelliseen, eli lääkärin pakeille ensi sijaisesti. Psyykenlääkkeet on kuitenkin niin laajakäsite, että yksi kantaista vastausta on vaikea antaa. On eroa eri lääkkeissä kuitenkin, esim. ennen kaikki masennuslääkkeet yms. pidettiin ehdottoman haitallisina asioina raskausaikana, tänä päivänä äidin tilaa pidetään ensisijaisen tärkeänä, sillä paha masennus voi olla paljon pahempi lapselle kun lääkkeet.
Psyykenlääkkeiksi lasketaan myös rauhoittavat ja unilääkkeet joita valmisteesta riippuen joko voidaan käyttää tai sitten ei odotusaikana.
Halusit varmaan ennen kaikkea kokemuksia sellaisilta odottajilta jotka ovat itse ko. lääkkeitä käyttäneet, etkä tietenkään näiden kokemusten perusteella mitään päätöksiä tee, en tarkoittanut nyt kyseenalaistaa kysymystä tai motiiviasi =) Toki vertaistuki on tarpeen ja varmasti tiesitkin että lääkäriltä ne lopulliset oikeat vastaukset saa mitä valmisteisiin tulee.
Olen TOKI asiasta lääkärini kanssa keskustellut ja saanut hänen ohjeistuksensa (ei kieltänyt raskautta), EN TÄÄLLÄ NEUVOJA KYSELE, vaan jos jollakin olisi ollut omakohtainen kokemus asiasta.
Mutta kuten sanottu ilmeisesti väärä paikka aukaista tällaisita asioista suutansa, täältä tuskin tällaisia valantavikaisia löytyy tai ymmärtämystä, luulen niin. Anteeksi keskustelun aloitus. Unohtakaa koko juttu. Hyvää jatkoa ja toivotaan että teistä kukaan ei koe lapsivuodepsykoosin kauhuja. Nimimerkillä kokemusta löytyy.
Lääkärin ohjeistus olisi siis minulle henk.koht tarkoitettu, ei yleispätevä, joten älkää siis ottako tapauksestani mallia, vaan keskustelkaa jokainen hoitavan lääkärinne kanssa. Tämä epäselvyyksien välttämiseksi vielä sanottakoon.
Hyvää syksyä ja onnellista odotusta!
on oikeus kysyä vertaistukea mietteisiinsä, niin myös sinulla. Ikävä kyllä yhtään ei heti osunut kohdalle vaan pelästyivät että aiot tukeutua näihin ohjeisiin. Ymmärsin, että halusit vaan jutella samankokeneiden kanssa. Itse olen psykiatrian puolen ammattilainen, joten en anna sinulle ohjeita mutta toivon, että joku vertainen kohdalle osuisi. Yksi vaihtoehto on kysyä asiaa www.tukiasema.netistä, siellä lähtökohta on toinen puoli kysymyksestäsi.
ap! kertoisitko mikä on lapsivuodepsykoosi, en ole koskaan kuullutkaan kyseisestä. kyllä minä tiedän naisen joka käytti odotusaikana psyykelääkkeitä. en ole mitään vikaa lapsessa huomannut, ainoastaan pienempänä lyhytmittainen. Harmi kun sinulle ei löydy vastaavaa kokenutta tältä palstalta. no toivottavasti jollain löytyisi vielä kokemusta sinunkin kanssa jakaa.
Lapsivuodepsykoosi on synnytyksen jälkeen ilmenevä vakava mielenterveyshäiriö. Psykoosihan tarkoittaa irtautumista todellisuudesta, esim. näkö- tai kuuluharhoja, harhaluuloja.
Synnytyksen jälkeen alavireisyys on normaalia, mikäli se lamauttaa toimintojasi, on kyseessä synnytyksen jälkeinen masennus. Lapsivuodepsykoosista puhutaan, kun koet harhoja, jotka ovat vaaraksi lapsellesi ja itsellesi. Se on harvinainen tila, mutta saattaa johtaa esim. lapsen surmaamiseen, siksi ei kannata pitää sisällään mahdollisia syntymän jälkeen tulevia outoja ajatuksia, vaan hakea apua.
Olen erittäin kiitollinen antamastasi linkistä, ihan muutenkin kiinnostaa lukea. Siellä oli esim tinnituksesta, joka veljelläni on pahana.
Itse koen lapsivuodepsykoosin oikeammaksi kuin diagnoosini "vakava, psykoottistasoinen masennus" jne. Akuutti vaihe alkoi 2 vkoa ennen synnytystä; pää oli kuin haminan kaupunki ja vauvan synnyttyä jouduin siirtymään psyk.osastolle 5 vkoksi. Asiaan liittyy sellaisia asioita, etten viitsi sen enempää niistä, voi pelästyttää odottavia äitejä, se ei ole tarkoitus, mutta en toivo kenellekkään vastaavaa. Mutta siitäkin voi parantua ja haluta kokemuksesta huolimatta vauvaa, niinkuin minä.
Ehkäpä löydän kysymykseni vastausta antamastasi linkistä!