Hermoratatutkimus

Minulle on tehty hermoratatutkimus kaksi kertaa.
Päähän laitettiin kuminen myssy ja puhdistettiin niistä kohdin iho, joihin teipattiin lappusia. Lappusista lähti niitä johotoja koneeseen. Johtoja siten lähti ainakin pari joka ruumiinosasta. Kun kone laitettiin päälle, alkoi tuntua esim. jaloissa pientä tykytystä, joka siirtyi kokoajan varpaisiin päin. Vähän ajan päästä tuntemus oli jo kokonaan varpaissa ja varpaat heiluivat oikein kunnolla. Ei tuntunut kovin mukavalta, mutta ei sattunutkaan.Tutkimus taisi kestää noin tunnin. Tutkimuksen aikana piti pitää silmiä kiinni, piti olla mahdollisimman rentoutunut. Ainakaan KOKS (Kotkan keskussairaala):ssa ei ollut henkilöä, joka olisi osannut tutkia koneen tekemää käyrää. Lähettivät käyrän Helsinkiin ja tulokset tulivat parin viikon kuluttua.

Minulle on tehty OYSissa useamman kerran sekä jalkoihin että käsiin.
Sairaanhoitaja pistää lätkät iholle tietyn hermovälin kohdalle ja antaa pikku sätkyjä, mittaa hermojen pituudet ja tallentaa tiedot tietokoneelle lääkärin katsottaviksi. Tämä vaihe on suht kivuton, eikä kestä kauan.
Seuraavaksi lääkäri pistää neulan x-kertaa tutkittaviin lihaksiin ja tarkastelee lihaksen käyttäytymistä tietokoneen ruudulta. Tässä vaiheessa sairaanhoitaja kirjaa lääkärin juttuja, joista ei maallikko paljon viisastu:) Neula on pieni, eikä pisto itsessään tunnu paljon miltään, muutamat pistot menevät suitsait. Minulla kun on lihaksissa vikaa ja lääkärit tuppaavat innostumaan aiheesta, olen muutaman kerran ollut kerrassaan kypsähtää koko touhuun....

Jotain tietoja normaalitutkimuksen tuloksista voi saada heti, jos lääkäri sattuu yhteistyökykyinen. Erikoisempien esim. jitter-tutkimuksen tulokset pitää analysoida, niistä tiedon saa myöhemmin.

Koe ei ole paha, kannattaa pysyä mahdollisimman rentona ja ajatella mukavia, kyl se hyvin menee:)

minulle tehtiin tänään jalkojen jaalaselän hermoratatutkimus.oöi ilkeå tapaus.se tehdään niin että lihaksiin johdrtaan sähköä.sähköisku on kovempi alueella joilla on hyvätunto.toinen jalka on minulla jonkin verran tunnoton. sillä pyritään tutkimaan onko hermovautioita.jalat ja selkä on vieläkin kipeät sähkö impilsseista.minulla on välilevyn raåppeuma lannerangassa ja siitä johyuvaa tunnottomuutta takapuolessa ja jaloissa

olen menossa hermoratatutkimukseen.....käden. Saako siinä olla sormukset sormessa meinaan kaikki ei lähde pois?

Jos käden hermotuksia tutkitaan niin eiköhän sormukset pidä ottaa pois.

Minulle tehtiin eilen ei käynyt ollenkaan kun en jännittänyt.
Silloin tunsin pientä kipua kun neulat oli lihaksessa ja piti liikuttaa sormea, rannetta tai kättä.
Ei pidä tehdä asiasta turhan härkästä, ettei ala turhaan jännittämään. Lisäksi lääkäri ja hoitaja kertoi kokoajan mitä tekee, joten turha pelko pois.
Sormukset saa olla, mutta kello pitää ottaa pois.

onko hermpinne hermoratatutkimukseen ,olen sähkö-allergikko..

Minulle tehty hermoratatutkimus jossa testattiin kädet ja jalat. Neuloilla tökittiin lihaksia sieltä täältä. Rentona kun olin niin ei sattunut ollenkaan. Tätäkään toimenpidettä on aivan turha pelätä etukäteen. Kun pidät lihakset rentona niin tuskin edes tunnet pistoja. Vaikka jännität lihaksia (käytönnössä ei pysty olemaan rento kokoaikaa) ei sekään satu koska neulat on niin pieniä. Verikokeeseen vertaisin tämän tutkimuksen aiheuttamia kipuja, jos niitä nyt kivuiksi voi sanoa.

Kun minulle tehtiin ensimmäisen kerran jalkoihin tuo tutkimus, ei tuntunut kipua lainkaan.
Oli reilut kaksi vuotta väliä, kun tehtiin uudestaan, sattui ihan tajuttomasti, mutta oli sairauskin pahentunut, niin ei ihme, että sattui.
Toisesta kädestäkin katsottiin yhden piston verran, käsistä ei ole koskaan ennen tutkittu.
Lausunnossa kuitenkin jälkeenpäin luki, että kädet pysyneet samanlaisina. Mihin lienee olivat verranneet, kun ei ollut tosiaan aiemmin tehty.
Kenties jalkojen tutkimus on joskus vielä edessä, mutta viimeksi tuntuneen kivun takia en mielelläni menisi.

Itse ajattelen, että ne on ne neulat, mitkä sitä kipua aiheuttavat, koska osuvat hermoihin, ja totta kai se sattuu.

Olin ko. tutkimuksessa hetki sitten. Pelkäsin ennakkoon ihan hirveästi. Pelko oli ihan turha. Pistelyä tuntui, mutta se ei ollut ylivoimasta. Lääkärit olivat mukavia, samoin hoitaja, jotka tekivät toimenpiteetä jopa miellyttävän rauhallisella ja miellyttävällä asenteellaan. Minulta tutkittiin jalat, vatsan alue (yksi piikki) kädet ja kaulan alue. Aikaa meni n. kolme tuntia. Itselle oli lopuksi yllästys tuo pitkä aika. Mutta, koska lääkärit ja hoitaja olivat mukavia, niin ajankulua ei tullut ajatelleeksi tutkimuksen aikana, kun siinä sivussa juteltiin välillä kaikkia mukavia asioita.

Minulla todettiin sähköratatutkimuksella kymmenen vuotta sitten polyneuropatia, monihermosairaus.

Ei mitään pelättävää. Synnytyskivut olivat sata kertaa tuskallisemmat.