Yritin selittää ruotsalaisille ystävällineni pakkoruotsiamme. Jokainen heistä on matkustellut ruotsinkielisillä suomalaisalueilla ja ihmetellyt surujemme kielen murteellisuutta.
Kyllä ruotsalaisia nauratti kovasti, kun kerroin meidän surujemme ruotsin kielen murteellisuudesta vastaavan samaa, kuin vaatisimme Ruotsiin meän-kielen pakkoa!
Pitävät meitä suomenkielisiä selkärangattomina nahjuksina ja tyhminä: valitettavasti ovat oikeassa!
Pitää kuitenkin erottaa koko ajan ruotsalainen ja suomenruotsalainen toisistaan (= yö-päivä).Niin kuin Pohjois-Ruotsin entinen legendaarinen maaherra totesi:" sen eron minä huomasin jo työskennelläni Tukholmassa poliisina aikanaan": se "huomaaminen" ei mitenkään mairittele surujamme.
Kyllä ruotsalaisia nauratti kovasti, kun kerroin meidän surujemme ruotsin kielen murteellisuudesta vastaavan samaa, kuin vaatisimme Ruotsiin meän-kielen pakkoa!
Pitävät meitä suomenkielisiä selkärangattomina nahjuksina ja tyhminä: valitettavasti ovat oikeassa!
Pitää kuitenkin erottaa koko ajan ruotsalainen ja suomenruotsalainen toisistaan (= yö-päivä).Niin kuin Pohjois-Ruotsin entinen legendaarinen maaherra totesi:" sen eron minä huomasin jo työskennelläni Tukholmassa poliisina aikanaan": se "huomaaminen" ei mitenkään mairittele surujamme.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pohjois-Ruotsin entinen maaherra kyllä tiesi mistä puhui, koska oli joutunut aloittamaan koulunsa samanlaisessa rikollisessa ilmapiirissä, missä suomenkieliset suomalaiset ovat tällä hetkellä Ahvenanmaalla. Vain kansainvälinen tiedotus ja IRA:n tyylinen terrorismi voivat muuttaa asian: ensimmäiseksi voisi eliminoida entisen ruotsinkielisen arkkipiispan, joka kielsi suomenkielisiä perustamasta seurakuntäaa Ahvenanmaalle. Tavattaessa tämän W:n on paikallaan sylkeä hänen päälleen "arvostuksen" merkkinä, uskontomme kieltää kuitenkin kivityksen: Toimikaa!