n. 3-kymppiset äidit hoi!

mä olen 32v kolmen lapsen (poika 12,tytöt 8v ja 7kk)uusperheen äiti joka viihtyy farkuissa ja bootseissa,myöskin verkkareissa..hametta juhlissa ja helteillä..
musiikin suhteen kaikkiruokainen

Ajattelen olevani aika basic 3-kymppinen kahden lapsen äiti. Lapset 5v ja 1v. Jos jotain muista poikkeavaa pitäisi keksiä, niin mielikuvitukseni lienee normaalia korkealentoisempaa. :o)
Kotiäiti kun olen, pukeudun kotona verkkareihin tai farkkuihin.. Eipä sillä, etteikö kotiäiti muutoin voisi pukeutua, mutta nämä vaatteet nyt vaan tuntuvat mukaville ja käytännöllisille.
Musiikkia en kuuntele kuin autossa radiota, joskus radiota kotona. Tykkään kuitenkin Yöstä, kasari-musiikista, klassisesta ja myös nykyhiteistä.
Tärkeintä maailmassa on ILMAN MUUTA perhe! Koulutuksen olen hankkinut 7v sitten, mutta vakituista työpaikkaa ei ole. Lasten kanssa olen kotona viihtynyt ja heidän välissään töissä ollut. Vielä on onneksi työtä saanut vaikka kotivuosiakin on jo ehtinyt kertyä. Tämä vähän stressaa, mutta kuitenkin minulle (ja meille) on ollut itsestään selvyys, että lapsia hoidetaan mahdollisimman kauan kotona. Olen siis siitä onnellinen!
Tuo saavutus-kysymys on mielestäni hyvin henkilökohtainen. Olisihan se hienoa jos olisi se työpaikka, mutta olen ikionnellinen näistä kahdesta kullanmurusta ja siitä, että olen heidän kanssaan kotona voinut olla!

Ihan tavallinen nuori nainen. Tällä hetkellä olen kotona hoitovapaalla (poika 1v.). Töihin menen takaisin, kun täyttää 3v. Farkut ja tyköistuva t-paita yleensä, musta nahkatakki, korkea korkoiset kengät. Kotona ihan verkkarit ym. rentoa.

Musiikkimaku on laaja, mutta heavy on mun juttu. Sentenced, sonata arctica, helloween, iron maiden... ym.

Tärkeintä maailmassa on oma perhe. Kolmekymppisenä pitää olla jo aikuinen, ottaa vastuuta omista tekemisistään. Pitää tulla toimeen omillaan (joskus kyllä nähty, että lapset kuvittelee, että vanhemmat kustantaa elämisen loppuelämänsä).

Oon siis 30v pojat s. -98 ja -03 ja 3. odotan (varmaankin poikaa:) maaliskuulle -06.
Millainen olen...hmmm...
Huumorintajuinen, joustava, puhelias, itsepäinenkin, toimelias yms. punapää ja mielikuvitus on todella nopea laukkaamaan :)
Vaapaa-aika menee perheen parissa ja mies tekee säännöllisen epäsäännöllistä vuorotyötä :) tai siis :(
Eli paljon olen lasten kanssa keskenään miehen ollessa leipäpuussa.
Eli kotiäitinä tällä hetkellä ja vielä ainakin seuraavat 3vuotta tarkoitus.
Taitaa toi vapaa-aikakin kulua kotitöiden merkeissä aika pitkälle, joskus jos miehellä sattuu olemaan pitkä vapaa niin, että ekaluokkalaisen kouluaikatauluun sopii, niin käydään reissussa sukulaisissa (pisimmillään ruotsissa asuu), muuten sitten liikuntaharrastukset toistaiseksi jäissä, kun meinaa olla ennen aikaisia supistuksia...
Ennen lapsia miehen kanssa oli joka kesäinen moottoripyöräharrastus ja nytpä ne pyörätkin on myyty :( mutta vielä joskus koittaa aika (toiveajattelua :)
Niin no nyt tällä hetkellä teemme remonttia viimevuonna ostamaamme taloon.
Olen sisustus- ja lastenvaatefriikkinen ;D
Pukeudun enimmäkseen farkkuihin ja tyköistuviin paitoihin ja neuletakkiin (ainakin näin syksymmällä:) tai sit pitkähihaisiin trikoopaitoihin, inhoan hameita.
Kuuntelen suomi poppia ja kaikki muukin käy, ei kuitenkaan tällaiset raskaat musiikit eikä oopperat/jazz tms.
Tärkeintä maailmassa on oma perhe ja terveys (myös lähisukulaiset).
Omalla kohdallani saavutukset on ammatillinen koulutus ja se ikioma perhe, ihana aviomies ja lapset :)
Ammattitutkinnon olen suorittanut 18-vuotiaana ja töitä olen ehtinyt tehdä monta vuotta, myös vakituisessa olin josta sanouduin irti juuri ennen äitiyslomalle jäätyäni (-03).
Siitä asti olen ollut kotona ja saavutukseksi luen myös tämän kotiäiti roolin ja olen oikein onnellinen nyky elämäntilanteeseemme.
Päivääkään en vaihtaisi pois :D

Kerro sinäkin itsestäsi, niin nähdään oletkos niin kumajainen kuin luulet? :)

Lapset 6 ja 9v.

Eronnut 9v avoliitosta,uudessa melko tuoreessa suhteessa.

Musamaku kaikki.Oopperasta poppiin.

Ammatti sosiaalialalla,pätkätöissä,mutta koulutettu.En ole urakeskeinen.

Pukeudun rennosti farkkuun ja reisitaskuhousuun,juhlaan siivompaa.

Urheilen paljon.Koukussa tosi tv-sarjoihin=)

Tärkeintä elämässä jakaa hyvää,rakastaa ja tulla rakastetuksi,kasvaa ihmisenä-ja ylitse kaiken lapset.

3-kymppisenä mielestäni on hyvä saavutus,jos on äiti parille tenavalle ja ihmissuhteessa jossa saa kunnioitusta ja rakkautta.Plussaa on,jos on omavarainen.

Mä oon kans kokenut itseni aika lailla erilaiseksi kuin monet ikäiseni äidit, mutta ehkä loppujen lopuks oonkin aika tavallinen...on ehkä tavallista kokea olevansa erilainen ;D

Oon 31-vuotias yhden 9v pojan äiti, opiskelen kirjallisuutta yliopistossa ja oon aiemmalta ammatiltani lähihoitaja (takana pätkätyöputki koulu- ja päiväkotimaailmassa).

Vapaa-ajalla pidän yhteyttä ystäviin puhelimella, sähköpostilla, kyläilemällä. Käyn kävelylenkeillä luonnossa, ja kerran viikossa jumpassa, pojan kanssa käydään uimassa lähes viikoittain. Luen paljon myös opiskelujen ulkopuolista kirjallisuutta, ja joskus pidetään elokuva- tai tietsikkapeli-iltoja pojan kanssa.

Pukeudun yleensä farkkuihin tai mustiin housuihin (ei saa olla kapeat lahkeet!), tai hameeseen (joko lyhyt tai pitkä, mutta ei siltä väliltä) ja toppi/t-paita (joko lyhyet, 3/4, tai pitkät hihat) ja neuletakki -yhdistelmään, tai neuleeseen. Jakkuja pidän yleensä vaan juhlissa tai silloin jos pitää olla erityisen vakuuttava :) Kesällä tykkään pitää helppohoitoisia ja vilpoisia mekkoja, jos vaan sää sallii. Kengissä ehdottomasti oltava korot. Kotioloissa vanhoja "lumppuja" ja villasukat :)

Yleensä kuuntelen pääasiassa radiosta YleX:ää, joskus tenttiin lukiessa klassista, pojan kanssa yhessä dingoa ja eppuja, yksinäni joskus vaik cmxää, zen cafeta...vähemmän tulee hankittua itelle musiikkia, siks niin rajoittunut kuunteluala radion ulkopuolella. Oikeesti kaikkiruokainen musiikin suhteen (paitsi ihan rankin hevi, ja oopperasopraanot).

Tärkeintä maailmassa...aika vaikea kysymys...tärkeintä maailmassa olis oikeasti saada kaikki sodat ja vihamielisyydet loppumaan, ja ruokaa ja turvallinen aikuinen kaikille maailman lapsille. Mutta mun pienessä maailmassa tärkeintä on oma lapseni, hyvät suhteet läheisiin ihmisiin (perhe, ystävät) ja tasapainoinen olo.

Itseensä ja elämäänsä voi mielestäni olla tyytyväinen joka iässä, jos kokee elämänsä mielekkääksi ja kokee että itsellä on mahdollisuus todellisiin valintoihin elämäänsä liittyen. Mulle tärkeää on, että olen lopulta uskaltanut alkaa toteuttaa unelmiani, ja että pärjään kaksin lapsen kanssa tuntematta syyllisyyttä siitä että ollaan vaan kaksin, ja pystyn myöntämään oman epätäydellisyyteni ja pyytämään apua sitä tarvitessani, ja vastavuoroisesti itse olemaan tukena ystäville ja läheisille.

Tällaisia ajatuksia yhdeltä n. kolmikymppiseltä äidiltä.

Elikäs luulen kyllä olevani aika tavallinen ja nuorekas (no 3-kymppinen onkin nuori) Olen varsin tuore äiti, lapsi 4kk. Vielä vuosia sitten olin ihan varma, etten halua lapsia, mutta vuodet muuttivat mieleni. Voin sanoa, että oman lapsen syntymä on elämäni tähänastisin suurin saavutus.

Vapaa-ajalla lenkkeilen vauvan ja koirien kanssa ja siinä samalla poimin niin sienet kuin marjatkin. Lisäksi harrastan ratsastusta, agilitya, uintia ja kuntosalilla käymistä.

Vapaa-ajalla pukeudun rennosti ja sporttisesti. Kotona trikoot ja tyköistuva paita, muualla farkut ja farkkutakki/pitkä musta takki. Talvella sporttinen pusakka. Lenkillä ulkoilupuku, jossa saatan kyllä liikkua esim. kaupassakin. Juhlissa tyylikkäämmin mekossa tai hameessa/paitapuserossa. Joskus halutessani muuten vain tyylitellä, suorat mustat housut ja asuun sopiva pusero ja pitkä musta takki. Vaatteiden väritys on useimmiten punaista, mustaa ja sinistä. Pyrin korostamaan vartaloani, joten en peitä sitä telttoihin. Ja hyi yäk, kapeat lahkeet ja maxi-sloggit =( Tykkään meikata myös kotona.

Musiikkimakuni on aika kaikkiruokaista, useimmiten auki RadioNova. Jazz sekä raskain hevi eivät kolahda, mutta muuten kaikki käy. Yö on ikuinen suosikkini.

Minulla on AMK-tason hoitoalan koulutus, mutta en ole mikään uraihminen. Ja luulenpa olevani väärällä alalla, joten se oma ala olisi vielä löydettävä. Nautin kotona olemisesta, mutta luulen, että jos olen vuosia kotona, tulen kaipaamaan ainakin osa-aika töihin. Eli kyllä 3-kymppisellä olisi hyvä olla jokin koulutus, jotta pärjää elämässä.

31 v, poika 2 kk.
Uskossa, musiikki pääasiassa hengellistä. Kasarimusa tuo nostalgiaa...
FM, töissä Nokialla (siis supertavis!).
Vaatteet kirppiskamaa, en erotu massasta, sopivasti leveä peppukin.
Naikkarissa 5 v.

31 v. amk-inssi, jonkun verran tullut oltua ulkomailla, 3kk tyttö, naimisissa marokkolaisen miehen kanssa 3v, yhdessä n. 7v. En tupakoi, en käytä alkoholia.
Asutaan pintaremonttia kaipaavassa, mutta kuitenkin niin lämminhenkisessä kaksiossa (meidän ihana koti!), jossa viihdyn erinomaisesti. Ei pesukonetta, käytän talon ilmaista pesutupaa. Vapaa-aika kuluu kotona, hyvän ruuan laittoa ja siitä yhdessä nautiskelua ja yhdessä olemista, jotain pientä puuhastelua. Ei mitään ihmeellistä ja eksoottista. Parisuhde/perhe on tärkeä ja sille haluan aikani antaa. Toimii!
Tykkään vaatteista/pukeutumisesta, pidän aika tavallisia. Hyvin istuvat housut, hameet. Hyvät, miellyttävät materiaalit. Matalapohjaiset kengät, hyvät jalassa (ei kuitenkaan mummokenkiä!). Ei se määrä vaan laatu. Korut osa pukeutumista. värit tärkeitä.
Kuuntelen lähinnä rytmikästä arabialaista "popmusiikkia", ranskalainen on myös hyvää. Suomalaisesta musiikista en tykkää...enkä klassisesta, heavystä, tai muusta vastaavasta.
Mitä pitää olla saavutettu? Sisäinen rauha, levollinen mieli...se on tietynlainen asenne elämään. Omistamalla ei tulla tyytyväiseksi, ei tietyn tyyppisellä koulutuksella...
Näin meillä!

olen 30v yh-äiti, kohta 7 vuotias poika.

Pidän itseäni, tavallisena (yllätys yllätys)
kotosalla pukeudun t-paitaan, ja lökäpöksyihin, ihmisten ilmoilla tavallisesti farkut, trikoopaita, t-paita tms.
bootsit, lenkkarit, paksupohjaiset kengät, milloin mitäkin.
nahkatakki, verkkaritakki, toppatakki, riippuu keleistä.
Rastatukka, enkä juuri jaksa enää meikata. juhliin tms tietty kunnon sotamaalaus.. :)

kuuntelen lähinnä radio citya,
(pitkillä automatkoilla novaa, että tietää missä on mitäkin häiriöitä liikenteessä)
Poika tykkää myös rockista ja metallista, joten meillä jytää..
Autossa soi radio, tai poika laittaa ac/dc:n, metallican tms levyn soimaan.

Valmistuin kymmenisen vuotta sitten, tosin sillä alalla en työskentele. Nykyisessä työpaikassani olen vakituisena työskennellyt 4 vuotta.

En ole ajatellut mitä PITÄISI olla saavutettuna,
Minä olen ihan tyytyväinen elämääni,
päivä päivältä eteenpäin. Ei ihmeempiä suunnitelmia.
Teen paljon extempore- päätöksiä, ja voidaan yht'äkkiä lähteä vaikka toiselle puolelle suomea kyläilemään, 5 minuutin harkinnan jälkeen :)