Bitumikermi perustuksessa

siellä olevan myös salaojituksen, joten auttaisiko se mahdollisesti ????????

Veden kaato pois anturan vierestä siinä on ideana. Anturaanhan jää helposti ulokkeita, joissa seisoo vesi.
Jos sokkeliin imeytyy kosteutta, pääsee se levyn rakkuloiden ansiosta haihtumaan pois.

Teillä kermi sivussa, mitä jos pohjavesi nousee? Rakenne kastuu anturan alapuolelta ja seinän sisäpuolelta, ja kuivuu höyrynsulun olessa ulkopinnassa tosi huonosti.
Kermillä yritetään suojata anturaa, mikäli patolevyn pintaan tiivistyisi vesihöyryä ja kondensoituisi vedeksi, joka valuisi alaspäin.
Harvemmin rakenne vain toimii ajatellulla tavalla ja todellinen pommi on sijoittaa patolevyn päälle lämmöneristys, jolloin lämpötila patolevyn ja seinän välissä on miltei sama kuin sisälläkin. Pisaroitumista ei tapahdu ja patolevy muuttuu tiiviiksi höyrynsuluksi ulkopintaan.
Kapillaarikatkon toimivuus on äärettömän tärkeää patolevykellareissa, koska rakenne ei anna anteeksi kosteudennousua, vaan kääntää kosteusvirran sisäänpäin.
Suosittelen kysymään patolevyn toimintaperiaatetta tuotteen myyjältä, jo ennen asentamista.

Matti kirjoitti:

Teillä kermi sivussa, mitä jos pohjavesi nousee? Rakenne kastuu anturan alapuolelta ja seinän sisäpuolelta, ja kuivuu höyrynsulun olessa ulkopinnassa tosi huonosti.
Kermillä yritetään suojata anturaa, mikäli patolevyn pintaan tiivistyisi vesihöyryä ja kondensoituisi vedeksi, joka valuisi alaspäin.
Harvemmin rakenne vain toimii ajatellulla tavalla ja todellinen pommi on sijoittaa patolevyn päälle lämmöneristys, jolloin lämpötila patolevyn ja seinän välissä on miltei sama kuin sisälläkin. Pisaroitumista ei tapahdu ja patolevy muuttuu tiiviiksi höyrynsuluksi ulkopintaan.
Kapillaarikatkon toimivuus on äärettömän tärkeää patolevykellareissa, koska rakenne ei anna anteeksi kosteudennousua, vaan kääntää kosteusvirran sisäänpäin.
Suosittelen kysymään patolevyn toimintaperiaatetta tuotteen myyjältä, jo ennen asentamista.

Lue lisää

Kuulostaa aivan Matti Alanderin jutuilta. Kas, Mattihan se onkin. Kyllästyitkö rakentaja.fi foorumeihin?


>Teillä kermi sivussa, mitä jos pohjavesi nousee? Rakenne kastuu anturan alapuolelta ja seinän sisäpuolelta, ja kuivuu höyrynsulun olessa ulkopinnassa tosi huonosti.

Tuonpa takia kermiä ei kannata nostaa turhan ylös sinne patolevyn alle.

>Kermillä yritetään suojata anturaa, mikäli patolevyn pintaan tiivistyisi vesihöyryä ja kondensoituisi vedeksi, joka valuisi alaspäin.
>Harvemmin rakenne vain toimii ajatellulla tavalla

Mistä tiedät ettei toimi?
Kellarissa sisällä on aina lämpimänpää kuin seinän ulkopuolella, diffuusio tapahtuu vääjäämättä ulospäin, patolevyn ja seinän välissä ilman suhteellinen kosteus saavuttaa 100% ja vesi kondensoituu ja valuu pois, ellei se pääse tuulettumaan/diffuusioitumaan pois ilmavälistä kohti maata patolevyn rakosista.

Remppasin anoppilan kellarin seinään patolevyn ja seinät on nyt korppukuivat.

>ja todellinen pommi on sijoittaa patolevyn päälle lämmöneristys, jolloin lämpötila patolevyn ja seinän välissä on miltei sama kuin sisälläkin.

Ei se mikään pommi ole, paljon parempi se on kuin 50-60 luvun rintamamamiessukuinen tyyli päällystää koko maanvastainen seinä bitumilla. Ja hyvin on rintsutkin selvinneet.

>Pisaroitumista ei tapahdu ja patolevy muuttuu tiiviiksi höyrynsuluksi ulkopintaan.

Patolevy ei ole kuitenkaan niin tiiivis. Ei myöskään EPS.

>kapillaarikatkon toimivuus on äärettömän tärkeää patolevykellareissa, koska rakenne ei anna anteeksi kosteudennousua, vaan kääntää kosteusvirran sisäänpäin.

Propagandaa.
Ei ole Matti kivaa että käyt foorumeilla mustamaalaamassa paskapuheilla muiden tuotteita vain myydäksesi omaasi.

>Suosittelen kysymään patolevyn toimintaperiaatetta tuotteen myyjältä, jo ennen asentamista.   

Vastaus A: Patolevy tuulettuu yläreunastaan
Vastaus B: Kosteus kondensoituu patolevyyn ja valuu alas salaojaan

Totuus 1: Patolevy on suuri edistysaskel bitumikermillä tai kuumabitumilla vuoratusta kellarin seinästä.
Totuus 2: Salaojittavat eristeet on ylihinnoiteltuja !!!

raksaaja kirjoitti:

Kuulostaa aivan Matti Alanderin jutuilta. Kas, Mattihan se onkin. Kyllästyitkö rakentaja.fi foorumeihin?


>Teillä kermi sivussa, mitä jos pohjavesi nousee? Rakenne kastuu anturan alapuolelta ja seinän sisäpuolelta, ja kuivuu höyrynsulun olessa ulkopinnassa tosi huonosti.

Tuonpa takia kermiä ei kannata nostaa turhan ylös sinne patolevyn alle.

>Kermillä yritetään suojata anturaa, mikäli patolevyn pintaan tiivistyisi vesihöyryä ja kondensoituisi vedeksi, joka valuisi alaspäin.
>Harvemmin rakenne vain toimii ajatellulla tavalla

Mistä tiedät ettei toimi?
Kellarissa sisällä on aina lämpimänpää kuin seinän ulkopuolella, diffuusio tapahtuu vääjäämättä ulospäin, patolevyn ja seinän välissä ilman suhteellinen kosteus saavuttaa 100% ja vesi kondensoituu ja valuu pois, ellei se pääse tuulettumaan/diffuusioitumaan pois ilmavälistä kohti maata patolevyn rakosista.

Remppasin anoppilan kellarin seinään patolevyn ja seinät on nyt korppukuivat.

>ja todellinen pommi on sijoittaa patolevyn päälle lämmöneristys, jolloin lämpötila patolevyn ja seinän välissä on miltei sama kuin sisälläkin.

Ei se mikään pommi ole, paljon parempi se on kuin 50-60 luvun rintamamamiessukuinen tyyli päällystää koko maanvastainen seinä bitumilla. Ja hyvin on rintsutkin selvinneet.

>Pisaroitumista ei tapahdu ja patolevy muuttuu tiiviiksi höyrynsuluksi ulkopintaan.

Patolevy ei ole kuitenkaan niin tiiivis. Ei myöskään EPS.

>kapillaarikatkon toimivuus on äärettömän tärkeää patolevykellareissa, koska rakenne ei anna anteeksi kosteudennousua, vaan kääntää kosteusvirran sisäänpäin.

Propagandaa.
Ei ole Matti kivaa että käyt foorumeilla mustamaalaamassa paskapuheilla muiden tuotteita vain myydäksesi omaasi.

>Suosittelen kysymään patolevyn toimintaperiaatetta tuotteen myyjältä, jo ennen asentamista.   

Vastaus A: Patolevy tuulettuu yläreunastaan
Vastaus B: Kosteus kondensoituu patolevyyn ja valuu alas salaojaan

Totuus 1: Patolevy on suuri edistysaskel bitumikermillä tai kuumabitumilla vuoratusta kellarin seinästä.
Totuus 2: Salaojittavat eristeet on ylihinnoiteltuja !!!

Lue lisää

vaan en juuri muusta.

Mutta rakennusmääräysten mukaan patolevyä EI SAA käyttää kohteessa jossa pohjavesi on lähellä anturaa. Sitä ei myöskään saisi käyttää rinnetalon ylärinteen puoleisessa seinässä, ks. vajovedet samasta kokoelmasta.

totuus kakkosesta kirjoitti:

vaan en juuri muusta.

Mutta rakennusmääräysten mukaan patolevyä EI SAA käyttää kohteessa jossa pohjavesi on lähellä anturaa. Sitä ei myöskään saisi käyttää rinnetalon ylärinteen puoleisessa seinässä, ks. vajovedet samasta kokoelmasta.

Lue lisää

Piti ihan kerrata kun itselläkin on rinnetaloraksa jonka kellarin lattia on 3m maanpintaa alempana.

"Sitä ei myöskään saisi käyttää rinnetalon ylärinteen puoleisessa seinässä, ks. vajovedet samasta kokoelmasta."

C2:ssa sanotaan vain että vedeneriste pitää olla.
Vedeneristeen sanotaan olevan sellainen joka estää veden painovoimaisen ja kapillaarisen siirtymisen siirtymisen seinärakenteeseen. Vedenpainetta ei tarvitse kestää. Eli patolevy oikein asennettuna ja limitettynä pitäisi olla 100% ok.


Mutta toisaalta siellä sanotaan myös että veden pääsy kantavaan rakenteeseen pitää estää. Lammi kivitalossa harkon ulkokuori ei ole kantava rakenne, näin ollen C2:n mukaan ei tarvittaisi juuri mitään....

Matti kirjoitti:

Teillä kermi sivussa, mitä jos pohjavesi nousee? Rakenne kastuu anturan alapuolelta ja seinän sisäpuolelta, ja kuivuu höyrynsulun olessa ulkopinnassa tosi huonosti.
Kermillä yritetään suojata anturaa, mikäli patolevyn pintaan tiivistyisi vesihöyryä ja kondensoituisi vedeksi, joka valuisi alaspäin.
Harvemmin rakenne vain toimii ajatellulla tavalla ja todellinen pommi on sijoittaa patolevyn päälle lämmöneristys, jolloin lämpötila patolevyn ja seinän välissä on miltei sama kuin sisälläkin. Pisaroitumista ei tapahdu ja patolevy muuttuu tiiviiksi höyrynsuluksi ulkopintaan.
Kapillaarikatkon toimivuus on äärettömän tärkeää patolevykellareissa, koska rakenne ei anna anteeksi kosteudennousua, vaan kääntää kosteusvirran sisäänpäin.
Suosittelen kysymään patolevyn toimintaperiaatetta tuotteen myyjältä, jo ennen asentamista.

Lue lisää

''Pisaroitumista ei tapahdu ja patolevy muuttuu tiiviiksi höyrynsuluksi ulkopintaan.''

Tuuletetuksi höyrynsulksi. Matti unohtaa aina jotain tärkeää. PAras olin epoksoi koko sokkelin niin ettei siihen mene sisään eikä ulos mikään. Muovista perustukset tai talot ilmaan roikkumaan.

Enpä tässä ala rehvastelemaan kuka on rakentanut ja mitä, ja kuka on duunari tai muuta, ... mutta kun noi hommat on sulla on noin hyvin hanskassa, niin kerropa vielä, tekeekö valistunut rakennuttaja betonisokkeliinkin (esim. Lammi)nykyään noin, vai onko tää nyt vain noita kevytsora hommia, joissa kosteuden kapilaarinen nousu on hiukan herkempää. En väitä etteikö tuo olisi hyvä, mutta jos joku tuollaisesta olisi 10 v. sitten puhunut, olisi kyllä naurettu päin naamaa. Niin se vain maailma kehittyy, pitänee kehittyä itsekin ;-)

Bitumi ehkä minullekin kirjoitti:

Enpä tässä ala rehvastelemaan kuka on rakentanut ja mitä, ja kuka on duunari tai muuta, ... mutta kun noi hommat on sulla on noin hyvin hanskassa, niin kerropa vielä, tekeekö valistunut rakennuttaja betonisokkeliinkin (esim. Lammi)nykyään noin, vai onko tää nyt vain noita kevytsora hommia, joissa kosteuden kapilaarinen nousu on hiukan herkempää. En väitä etteikö tuo olisi hyvä, mutta jos joku tuollaisesta olisi 10 v. sitten puhunut, olisi kyllä naurettu päin naamaa. Niin se vain maailma kehittyy, pitänee kehittyä itsekin ;-)

Lue lisää

pitää tehdä riittävä kosteuseristys ja sen riittävyyden määrittää raknnesuunnittelija eikä se riipu mitenkään valmistajan nimestä.

sanoo että kirjoitti:

pitää tehdä riittävä kosteuseristys ja sen riittävyyden määrittää raknnesuunnittelija eikä se riipu mitenkään valmistajan nimestä.

eli laasti kolmio bitumiliuos sively primeriksi kermi ja sen päälle patolevy tai pohjaveden ollessa lähellä kermillä ylös.

määritelty kirjoitti:

eli laasti kolmio bitumiliuos sively primeriksi kermi ja sen päälle patolevy tai pohjaveden ollessa lähellä kermillä ylös.

Rakennekuvissa ei tainnut olla koko kermiä... en viitsi kaivaa kuvia ja tarkistaa... Mutta muistan miettineeni että laittaakko vai eikö laittaa. Ei se kovin paljon maksanut eikä siitä ollut hirveästi vaivaakaan, joten laitoin varmuuden vuoksi. Eipä huvittasi parin satkun säätön takia kaivaa kellariperustusta auki.

ainakin se osuus jota tv:ssä näytettiin oli asennettu väärinpäin, eli kohoumat oli ulospäin..

letti kirjoitti:

ainakin se osuus jota tv:ssä näytettiin oli asennettu väärinpäin, eli kohoumat oli ulospäin..

Vahvisti vain omaa kokemustani rakentamisesta parin vuoden takaa, että vaikka antaa työn alan ammattilaisille, täytyy itse valvoa jokaista työvaihetta ja perehtyä suunnitelmiin sekä materiaalitoimittajien asennusohjeisiin. Kiire on tässä myrkkyä.

Nämä ammattilaiset ei välttämättä tee sutta tahallaan, mutta jostain syystä osa pätevistäkin kavereista ovat siten kärsimättömiä ja lyhytjännitteisiä, etteivät jaksa perehtyä kaikkiin yksityiskohtiin. Se mikä on kerran opittu vuosia sitten menee ok, mutta uuden tilanteen edessä ei pysähdytä aina fundeeraamaan.

Jopa minä huomasin sen, ja sattui vähän hymyilyttämään... Ei, todellisuudessa nauroin kuin hyeena ja ajattelin samalla että onkohan reiska vaan "mediaseksikäs" kun ei itse edes asiaan tajunnut puuttua, vaikka onkin koko kansakunnan "besser-wisser" rakennusasioissa?!

Vahingon ilo - paras ilo? kirjoitti:

Jopa minä huomasin sen, ja sattui vähän hymyilyttämään... Ei, todellisuudessa nauroin kuin hyeena ja ajattelin samalla että onkohan reiska vaan "mediaseksikäs" kun ei itse edes asiaan tajunnut puuttua, vaikka onkin koko kansakunnan "besser-wisser" rakennusasioissa?!

Lue lisää

Tulipa mieleen kun kävin yhdellä raksalla ja siellä oli laitettu kellarin seinään routa styroksi betonin ja patolevyn väliin. Täytötkin oli jo tehty. En maininnut asiasta, mutta kun menin muutaman viikoon kuluttua käymään uudestaan niin patolevy olikin siirtynyt sienän ja styroksin väliin. En kehdannut kysyä että oliko koko seinä kaivettu auki, vai oliko levyt vaihdettu vain maanpinnasta.

raksaaja-- kirjoitti:

Tulipa mieleen kun kävin yhdellä raksalla ja siellä oli laitettu kellarin seinään routa styroksi betonin ja patolevyn väliin. Täytötkin oli jo tehty. En maininnut asiasta, mutta kun menin muutaman viikoon kuluttua käymään uudestaan niin patolevy olikin siirtynyt sienän ja styroksin väliin. En kehdannut kysyä että oliko koko seinä kaivettu auki, vai oliko levyt vaihdettu vain maanpinnasta.

Lue lisää

Tuossa styroxi petonin ja batolevyn wälissä - patentissa ei liene muuta fataalia kuin se että patolevy painuu maan painuessa alaspäin & repeilee & ei ole enään tiivis.

raksaaja--sh kirjoitti:

Tuossa styroxi petonin ja batolevyn wälissä - patentissa ei liene muuta fataalia kuin se että patolevy painuu maan painuessa alaspäin & repeilee & ei ole enään tiivis.

sillä patolevyllä on ainakin teoriassa toteuttaa se funktio, jonka markkinointi on sille luonut.

Eli patolevy kylmää maata vasten tarkoittaa, että vesihöyry tiivistyy patolevyyn joka toimii pystysalaojana. Jos se laitetaan eristeen sisäpuolelle se vesihöyry mieluusti tiivistyy sinne rakenteeseen.

Jos kellarin runkomateriaali on vähänkään eristävä patolevy yleensä toimii. Jos materiaali on johde patolevy ei toimi.

Yleensä tuosta ei kuitenkaan ole ongelmia koitunut, sillä rakenne alkaa lopulta kuivua sisään päin. Betonielementit yleensä ersitetään bitumilla (ks. kerrotalot). Tai sitten tuo pato tulee eristeen ulkopuolelle. Hankalin tapaus kuivumisen kannalta on sellainen huonosti eristävä rakenne (betoni) jossa eriste on rakenteen keskellä. Näistä ei vielä ole pitkäaikaisia kokemuksia, joten kenttäkoe tuloksia saadaan odotella vielä noin 10-20 vuotta, jolloin vanhimmat tuollaiset rakenteet alkavat olla aikuis iässä.

Nykyisen näkemyksen mukaan ongemia ei pitäsi tulla jos RH on alle 80. Maalit tietty hilseilee irti tuosta, mutta sienet ja homeet eivät kasva.

noin päin kirjoitti:

sillä patolevyllä on ainakin teoriassa toteuttaa se funktio, jonka markkinointi on sille luonut.

Eli patolevy kylmää maata vasten tarkoittaa, että vesihöyry tiivistyy patolevyyn joka toimii pystysalaojana. Jos se laitetaan eristeen sisäpuolelle se vesihöyry mieluusti tiivistyy sinne rakenteeseen.

Jos kellarin runkomateriaali on vähänkään eristävä patolevy yleensä toimii. Jos materiaali on johde patolevy ei toimi.

Yleensä tuosta ei kuitenkaan ole ongelmia koitunut, sillä rakenne alkaa lopulta kuivua sisään päin. Betonielementit yleensä ersitetään bitumilla (ks. kerrotalot). Tai sitten tuo pato tulee eristeen ulkopuolelle. Hankalin tapaus kuivumisen kannalta on sellainen huonosti eristävä rakenne (betoni) jossa eriste on rakenteen keskellä. Näistä ei vielä ole pitkäaikaisia kokemuksia, joten kenttäkoe tuloksia saadaan odotella vielä noin 10-20 vuotta, jolloin vanhimmat tuollaiset rakenteet alkavat olla aikuis iässä.

Nykyisen näkemyksen mukaan ongemia ei pitäsi tulla jos RH on alle 80. Maalit tietty hilseilee irti tuosta, mutta sienet ja homeet eivät kasva.

Lue lisää

>Eli patolevy kylmää maata vasten tarkoittaa, että vesihöyry tiivistyy patolevyyn joka toimii pystysalaojana. Jos se laitetaan eristeen sisäpuolelle se vesihöyry mieluusti tiivistyy sinne rakenteeseen.

Niinhän se tekee osittain. Parempi että eriste olisi sisenpänä.

Osa vesihöyrystä siis pääsee sinne patolevyn ilmaväliin suoraan ja osa imeytyy seinään takaisin haihtuakseen hitaammin ulospäin. Mutta toki sen betonin kosteuspitoisuus kasvaa ja on rakenteesta riippuvaa onko siitä haittaa.

Jos esim seinä on Lammi EMH350:stä, tiivistyy maanalaisessa rakenteessa ulkokuoreen kosteutta. Mutta se kosteus ei pääse muualle kuin haihtumalla ulospäin koska EPS on kapillaarikatkona sisäänpäin.

>Jos kellarin runkomateriaali on vähänkään eristävä patolevy yleensä toimii. Jos materiaali on johde patolevy ei toimi.

Toimii se kuitenkin, onhan se patolevyn ilmarako ERISTE. Se ei vain toimi niin tehokkaasti kuin jos sisälläpäin on eristävyyttä.

>Yleensä tuosta ei kuitenkaan ole ongelmia koitunut, sillä rakenne alkaa lopulta kuivua sisään päin.

Ei se haittaa muutoinkaan jos rakenteet on tehty oikein.

>Betonielementit yleensä ersitetään bitumilla (ks. kerrotalot).

Kerrostalot onkin monasti vedessä.
Toisaalta... bitumieristettynähän rakenteen ei pitäisi toimi lainkaan asuinrakennuksena. Etenkin jos kapillaarikatkoissa on vikaa.

>Tai sitten tuo pato tulee eristeen ulkopuolelle. Hankalin tapaus kuivumisen kannalta on sellainen huonosti eristävä rakenne (betoni) jossa eriste on rakenteen keskellä. Näistä ei vielä ole pitkäaikaisia kokemuksia, joten kenttäkoe tuloksia saadaan odotella vielä noin 10-20 vuotta, jolloin vanhimmat tuollaiset rakenteet alkavat olla aikuis iässä.

Matti, älä viitsi. Eikö palikka myy muuten kuin muita haukkumalla.

Se kyllä tiedetään että betoni lujittuu 60 vuotta JOS se saa kylliksi kosteutta ja että harkkojen EPS ja routa EPS ei vety.

>Nykyisen näkemyksen mukaan ongemia ei pitäsi tulla jos RH on alle 80. Maalit tietty hilseilee irti tuosta, mutta sienet ja homeet eivät kasva.

Miten maalit hilseilee irti?
Mikä ne hilseilyttää irti?
Vaikka se betoni olisi ulkopinnastaan vedessä ei sisäpuolella mikään hilseile koska rakenteesa on kapillaarikatko ja lämmöneriste välissä.


Ei taida edes niissä bitumieristetyissä kerrostaloissa hilseillä maalit irti.

noin päin kirjoitti:

sillä patolevyllä on ainakin teoriassa toteuttaa se funktio, jonka markkinointi on sille luonut.

Eli patolevy kylmää maata vasten tarkoittaa, että vesihöyry tiivistyy patolevyyn joka toimii pystysalaojana. Jos se laitetaan eristeen sisäpuolelle se vesihöyry mieluusti tiivistyy sinne rakenteeseen.

Jos kellarin runkomateriaali on vähänkään eristävä patolevy yleensä toimii. Jos materiaali on johde patolevy ei toimi.

Yleensä tuosta ei kuitenkaan ole ongelmia koitunut, sillä rakenne alkaa lopulta kuivua sisään päin. Betonielementit yleensä ersitetään bitumilla (ks. kerrotalot). Tai sitten tuo pato tulee eristeen ulkopuolelle. Hankalin tapaus kuivumisen kannalta on sellainen huonosti eristävä rakenne (betoni) jossa eriste on rakenteen keskellä. Näistä ei vielä ole pitkäaikaisia kokemuksia, joten kenttäkoe tuloksia saadaan odotella vielä noin 10-20 vuotta, jolloin vanhimmat tuollaiset rakenteet alkavat olla aikuis iässä.

Nykyisen näkemyksen mukaan ongemia ei pitäsi tulla jos RH on alle 80. Maalit tietty hilseilee irti tuosta, mutta sienet ja homeet eivät kasva.

Lue lisää

"Hankalin tapaus kuivumisen kannalta on sellainen huonosti eristävä rakenne (betoni) jossa eriste on rakenteen keskellä. Näistä ei vielä ole pitkäaikaisia kokemuksia, joten kenttäkoe tuloksia saadaan odotella vielä noin 10-20 vuotta, jolloin vanhimmat tuollaiset rakenteet alkavat olla aikuis iässä."

Ajattelen asian niin, että rakenteen kosteustekniseen toimivuuteen vaikuttaa se, mikä on rakenteen kosteudenläpäisykyky. Esimerkiksi Eps:n kosteudenläpäisykyky on suurempi kuin Finnfoamin.

Joissain tapauksissa Eps:n kosteudenläpäisykyky voi olla samansuuntainen (määrällisesti) kuin betonin, tällöin rakenne on hengittävämpi.



Oletetaan esimerkki: Käytännössä voi miettiä tilannetta, jossa vaikkapa 400 cm lammiharkon päällä on bitumi, bitumi tekee ulkoseinään kosteussulun, jos ulkopinnassa on kosteussulku, ei ulkokuori pääse hengittämään. Jotta rakenne hengittäisi (edes sisäänpäin), tulisi EPS:n olla kosteudensiirtokyvyltään samankaltaista kuin betoniharkon.

Rakenteenhan on päästävä hengittämään, joten näitä tuplasulkuja on vältettävä.

Kysymys: onko keskellä oleva grafiittikyllästetty EPS kosteussulku ?

Normaalitilanteessa, jossa ei ole kosteussulkua ulko ei sisäpinnalla:

Kun lammiharkossa se on harkon keskellä, ja molemmilla puolilla betonia, täytyy rakenne olla tutkittu, koska nollapistehän elää ulkokuoren ja eristeen välissä, joten kyllä näin ajateltuna sillä täytyy olla kosteudensiirtokyky.

Kirjoittaja on oikeassa, tulokset nähdään myöhemmin.

kellarillisessa ratkaisusssa tulee tehdä, mutta matalaperustuksessa sen hyöty ei ole aivan yhtä ilmeinen

tietenkin kirjoitti:

kellarillisessa ratkaisusssa tulee tehdä, mutta matalaperustuksessa sen hyöty ei ole aivan yhtä ilmeinen

Aivan.

Oleellinen ero on se että kellarillisessa valuu kondenssivettä patolevyä myöden imeytyen anturaan ellei bitumikermiä oo. Sokkelissa ei tuota varmastikaan havaittavasti tapahdu.

Lisäksi kellarin tapauksessa on toki todennäköisempää sekin että pinnalta vajoavat vedet eksyy patolevyä vasten ja ois yrittämässä niin ikään imeytyä anturan kautta sokkeliin ja rakenteisiin jne...

raksaaja--sh kirjoitti:

Aivan.

Oleellinen ero on se että kellarillisessa valuu kondenssivettä patolevyä myöden imeytyen anturaan ellei bitumikermiä oo. Sokkelissa ei tuota varmastikaan havaittavasti tapahdu.

Lisäksi kellarin tapauksessa on toki todennäköisempää sekin että pinnalta vajoavat vedet eksyy patolevyä vasten ja ois yrittämässä niin ikään imeytyä anturan kautta sokkeliin ja rakenteisiin jne...

Lue lisää

onko kukaan ajatellut, että patolevyn nappulat ovat viistossa rivissä, ts vesipisara, joka kondensoituu siihen pintaan matkaa alaspäin vain seuraavan nappulan kohdalle, mikä on viistetty siten, että pisara valuu sokkelia vasten...
Siis nappulat pitäisi olla pystysuorassa rivissä, että pisara valuisi alas asti.

täystiiliköhän kirjoitti:

onko kukaan ajatellut, että patolevyn nappulat ovat viistossa rivissä, ts vesipisara, joka kondensoituu siihen pintaan matkaa alaspäin vain seuraavan nappulan kohdalle, mikä on viistetty siten, että pisara valuu sokkelia vasten...
Siis nappulat pitäisi olla pystysuorassa rivissä, että pisara valuisi alas asti.

Lue lisää

Enpä tiedä onko esim. system platonissa neliskanttiset nappulat pystysuorissa riveissä... taitaa olla.

Mutta jos se pyöreä nappula on kartiomainen, niinkuin se on esim katepalin patolevyssä niin se kartiomaisuus auttaa vesipisaraa lipsahtamaan ohi sen nystyrän.

(pitääpä joskus laittaa patolevyä ikkunaruutua vasten ja valuttaa vettä & tutkia)