Aluekuntaesityksen mukaan Suomeen perustettaisiin 20 aluekuntaa, jotka järjestäisivät ja rahoittaisivat alueen palvelut. Suurin osa nykykunnista jäisi niin sanotuiksi lähikunniksi, joilla ei olisi verotusoikeutta.
ALUEKUNTAMALLI VAHVISTAA DEMOKRATIAA JA PARANTAA TASA-ARVOA
Aluekuntamalli vahvistaa demokratiaa, koska se ulottaa demokratian ylikunnalliselle tasolle, missä sitä ei nyt ole.
Aluekuntamallin vastustajat väittävät sen johtavan epäselvään ja kansalaisista etäällä olevaan päätöksentekoon, mutta eikö nykyinen ylikunnallinen päätöksenteko ole juuri sitä?
Nykyään kuntien luottamusmiehet valitsevat ylikunnalliset päätöksentekijät kuten sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen valtuutetut. Aluekuntamallissa ylikunnalliset päätöksentekijät valittaisiin vaaleilla, jolloin myös aluetason päätöksistä käytäisiin poliittista keskustelua. Koska aluekuntamalli säilyttäisi myös nykyiset kunnat, merkitsisi se uusia mahdollisuuksia kehittää lähidemokratiaa.
BYROKRATIA VÄHENEE
Aluetason byrokratiaa voidaan aluekuntamallissa vähentää purkamalla nykyiset valtuustot ja korvata ne yhdessä vaaleissa valitulla aluetason valtuustolla. Aluekuntamallissa päätöksentekijät valittaisiin suorilla vaaleilla. Nykyään ylikunnalliset päätöksentekoelimet, kuten sairaanhoitopiirien ja maakuntien valtuustot, valitaan välillisesti kunnallisvaalien tuloksen perusteella, eivätkä valta ja vastuu kohtaa niin kuin toimivassa demokratiassa pitäisi. Aluekuntamalli parantaisi tilannetta huomattavasti nykyiseen verrattuna.
Demokratian ja kuntien itsehallinnon vahvistamisen lisäksi aluekuntamalli tervehdyttää elinkeinopolitiikkaa, parantaa kuntalaisten tasa-arvoa ja sen avulla pystytään jatkossakin turvaamaan hyvinvointipalvelut
TYÖSSÄKÄYNTIALUEIDEN KESKINÄINEN VEROKILPAILU POISTUU
Aluekuntamalli antaa mahdollisuuden tarkastella uudelleen suurten kasvukeskusten ja niitä ympäröivien kehyskuntien välistä suhdetta. Kehyskuntien ongelmat helpottavat, kun talous – ja työssäkäyntialueen sisäinen verokilpailu käy mahdottomaksi ja näkökulma voidaan siirtää keskinäisestä kilpailusta kokonaisuuden hallintaan.
Kun verotuspohja laajenee, laajenee myös vastuu palveluiden rahoittamisesta. Siksi aluekuntamalli parantaisi myös taloudellisesti heikompien kuntien asemaa ja sitä kautta palveluiden saatavuuden tasa-arvoa. Uudistuksella peruspalveluille saataisiin riittävän suuri alueellinen ja väestöllinen pohja, jolloin kustannusten nousua voitaisiin hillitä. Nykyään kunnallispalveluiden laatu riippuu voimakkaasti siitä, kuinka hyvinvoivassa kunnassa ihmiset sattuvat asumaan.
ALUEKUNTAMALLI VAHVISTAA DEMOKRATIAA JA PARANTAA TASA-ARVOA
Aluekuntamalli vahvistaa demokratiaa, koska se ulottaa demokratian ylikunnalliselle tasolle, missä sitä ei nyt ole.
Aluekuntamallin vastustajat väittävät sen johtavan epäselvään ja kansalaisista etäällä olevaan päätöksentekoon, mutta eikö nykyinen ylikunnallinen päätöksenteko ole juuri sitä?
Nykyään kuntien luottamusmiehet valitsevat ylikunnalliset päätöksentekijät kuten sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen valtuutetut. Aluekuntamallissa ylikunnalliset päätöksentekijät valittaisiin vaaleilla, jolloin myös aluetason päätöksistä käytäisiin poliittista keskustelua. Koska aluekuntamalli säilyttäisi myös nykyiset kunnat, merkitsisi se uusia mahdollisuuksia kehittää lähidemokratiaa.
BYROKRATIA VÄHENEE
Aluetason byrokratiaa voidaan aluekuntamallissa vähentää purkamalla nykyiset valtuustot ja korvata ne yhdessä vaaleissa valitulla aluetason valtuustolla. Aluekuntamallissa päätöksentekijät valittaisiin suorilla vaaleilla. Nykyään ylikunnalliset päätöksentekoelimet, kuten sairaanhoitopiirien ja maakuntien valtuustot, valitaan välillisesti kunnallisvaalien tuloksen perusteella, eivätkä valta ja vastuu kohtaa niin kuin toimivassa demokratiassa pitäisi. Aluekuntamalli parantaisi tilannetta huomattavasti nykyiseen verrattuna.
Demokratian ja kuntien itsehallinnon vahvistamisen lisäksi aluekuntamalli tervehdyttää elinkeinopolitiikkaa, parantaa kuntalaisten tasa-arvoa ja sen avulla pystytään jatkossakin turvaamaan hyvinvointipalvelut
TYÖSSÄKÄYNTIALUEIDEN KESKINÄINEN VEROKILPAILU POISTUU
Aluekuntamalli antaa mahdollisuuden tarkastella uudelleen suurten kasvukeskusten ja niitä ympäröivien kehyskuntien välistä suhdetta. Kehyskuntien ongelmat helpottavat, kun talous – ja työssäkäyntialueen sisäinen verokilpailu käy mahdottomaksi ja näkökulma voidaan siirtää keskinäisestä kilpailusta kokonaisuuden hallintaan.
Kun verotuspohja laajenee, laajenee myös vastuu palveluiden rahoittamisesta. Siksi aluekuntamalli parantaisi myös taloudellisesti heikompien kuntien asemaa ja sitä kautta palveluiden saatavuuden tasa-arvoa. Uudistuksella peruspalveluille saataisiin riittävän suuri alueellinen ja väestöllinen pohja, jolloin kustannusten nousua voitaisiin hillitä. Nykyään kunnallispalveluiden laatu riippuu voimakkaasti siitä, kuinka hyvinvoivassa kunnassa ihmiset sattuvat asumaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
täyttä kepulaista propagandaa. Uusi hallintoelin = suurkunta luotaisiin, mutta kaikki yli 430 kuntaa jäisivät ennalleen.
Kepulaiset yrittävät ympyrän neliöintiä, kun yrittävät epätoivoisesti markkinoida tuota 20 kunnan, käytännössä maakuntavetoista vaihtoehtoaan.
Muiden tarkoitus on vähentää byrokratiaa ja parantaa palveluja. Kepun tavoite on säilyttää nykyinen kuntabyrokratia ja vielä luoda uusi hallintotaso sen lisäksi.
Pitäisi vaivautua perustelemaan - edes.
Tutki tätä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000011230417
Osa Kepusta kannattaa alue- ja lähikuntamallia. Kansan valtaenemmistö ei sitä hyväksy. Myös Sdp, Kokoomus, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit sekä ainakin pääosa vihreistä ja perussuomalaisista tukee peruskuntamallia.
Kepu hirttäytyy Lankian johdolla tuomittuun malliin. Vain muisto jää.
perustuu, luuloonko?