Kostonhaluinen femakko

Monet Halosta puolustavat pitävät Tarja Halosta humaanina tasa-arvon ja suvaitsevuuden edustajana. Tasa-arvolla ilmeisesti tarkoitetaan sukupuolesta riippumatonta kohtelua niin työssä kuin muussakin elämässä. Tässä kohtaa Halonen on osoittanut lähes äärifeministisen kantansa, joka suorastaan musertavasti sortaa miehiä. Lesboparien hedelmöityshoidot ovat tästä yksi esimerkki kuten myös Halosen puheet äidin ylivertaisesta tarpeellisuudesta lapsen kasvattajana.

Monet kasvatusalan asiantuntijat ovat olleet pöyristyneitä näistä kommenteista, koska niin paljon kuin "uutta ja osallistuvaa isyyttä" on korostettukin, vetää tältä nyt tasavallan feministipresidentti mattoa alta. Halonen ei siten edistä tasa-arvoa, vaan äärifeminististä revanssia, jossa oleellista on naisen etujen ajaminen ja hyvityksen saaminen menneiden sukupolvien teoista.

Suomen pankin johtajanimitykset olivat myös oma lukunsa, jossa Halonen osoitti, ettei sen kummemmin puheilla kuin teoillakaan tasa-arvosta ole väliä, kun ne menevät "oikein". Tasa-arvosta on siis turhaa höpistä, koska se ei nykyisen presidenttimme teoissa näy mitenkään. Itse asiassa hän todella on toiminut juuri päinvastoin - lisännyt sukupuoleen perustuvia nimityksiä ja syrjinyt miehiä.

Suvaitsevuus tapahtuu myös vain ja ainoastaan sanojasta käsin. Mikä edellyttää puhtaan vasemmistolaista, feminististä ja homoseksuaalista maailmankuvaa. Kaikki soraäänet tämän kuvan ulkopuolella ovat kiellettyjä, eli aito suvaitsevaisuus ei onnistu edes retoriikan tasolla.

Halosen muut toimet, kuten menneisyys ovat luku sinänsä. On aivan varmaa, että kaikki DDR-yhteydet eivät kestä päivänvaloa, kuten ei monien Halosen tekemien nimitysten perusteetkaan. SETA ym. yhteydet taasen herättävät kummastusta, mutta ovat vain suvaitsevuuden savuverho totuudelle, joka julki tullessaan tuhoaisi poliittisen uran.

Halosen ansioiksi nousevat siis todellisuudessa tasa-arvokeskustelun uskottavuuden häviäminen, miesvihan edistäminen, vähemmistöryhmien valtaannousu ja maanpuolustuksen totaalinen raiskaaminen. Yli 80% maailman miinoista on Venäjän, Kiinan, USAn ja muutaman muun maan hallussa. Tässä mielessä Halosen puheet kabinettikelpoisuudesta ilman miinoja lähentelee stalinistien retoriikkaa rauhasta.

Humanistin ja suvaitsevan hahmon takana todellisuudessa lieneekin oman homoseksuaalisuutensa takia kärsimään joutunut feministinen ja kostonhaluinen, osin katkeroitunut vallanhaluinen poliitikko, joka haluaa tehdä ristiretken tasa-arvon ja suvaitsevuuden nimissä. Tällaisen johtajanko suomalaiset haluavat?