Kapitalistit on

Oletteko ajatelleet, nuo kapitalistiporvarit jotka haukkuu omia oikeuksiaan perääviä duunareita ja työttömyydessä kärvisteleviä ja pienellä eläkkeellään toimeentulemista yrittäviä ihmisiä kommareiksi, nuo kapitalismin "äänitorvet" ovat itseasiassa kommunisteja itse?

Kommunismin ja äärikapitalismin välinen ainoa ero on sekin hiuksen hieno ja se ainoa ero on siinä että kommunismin aate perustuu siihen että valtio omistaa kaiken ja valtiolle kuuluu antaa. Äärimmäisessä kapitalismissa taas lähes monopoliasemassa olevat yritykset omistaa lähes kaiken ja niille tulee syytää rahaa. Äärimmäiset kapitalistiset ajattelutavat myös tukevat sitä että suuryritykset koittavat kampittaa ja tappaa pienempiään jotta saisivat kaipaamansa täyden monopoliaseman. Sekö on sitä paljon puhuttua markkinatalouden suomaa kilpailua?

Terve markkinatalous antaa elintilaa kaikenlaisille ja kaikenkokoisille yrityksille eikä siinä isommat koita väkisin tukahduttaa pienempiään.

Terveessä markkinatalouteen pohjaavassa valtiossa ja yhteiskunnassa ei myöskään koiteta tukahduttaa duunaria, eläkeläistä tai työtöntä vaan se ottaa myös inhimilliset puolet huomioon. Kun duunarilla on hyvä olla eikä häntä uuvuteta loputtomalla taakalla ja nälkäliksalla, työn tuottavuus kasvaa. Myös työttömät, sairaat, vanhukset, opiskelijat ja vammaiset tulee ottaa huomioon eikä heitä saa jättää heitteille tai antaa nälkäkuoleman "korjata heitä pois kuleksimasta".

Moni kuvittelee että sosialismi on sama asia kuin kommunismi, niinhän ei ole. Moni myös kuvittelee että sosialidemokratia on sama kuin kommunismi, sekään ei pidä paikkaansa.

MUTTA...moni ei tule ajatelleeksi tuota karvan eroa kommunismissa ja äärikapitalismissa!! Se onkin liian kova pala nieltäväksi niille jotka näilläkin palstoilla huutaa kilvan "ay-liike pois", "työttömät lakoon", "kommunistit hiiteen" ym naurettavuuksiin meneviä lausahduksia.

Ok, kommunistit siis hiiteen, eli nyky-Suomeksi: Kapitalistit hiiteen, samaahan tuo huudahdus tarkoittaa. Huutokoon tuota mantraa siis itselleen.

Moni porvarimielinen on liian ylimielinen ja omaan napaansa tuijottava, olkoon niin. Entäpä sitten kun sairaus tai työttömyys yllättääkin heidät itsensä? Elämä on siitä ihmeellinen että niillekin se on varannut yllätyksiä joilla nyt menee hyvin ja jotka nyt on huutamassa hyvinvointiyhteiskuntaa alasajettavaksi. Onko tilanne sitten toinen kun näille porvareille ne elämän yllätykset kolahtaa omalle kohdalle? Siinäpä mietittävää.