Riippuvuus ja addiktio

Stupido

Mitä eroa on riippuvuudella ja addiktiolla?

29

1307

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Elmo

      Riippuvuus ja addiktio tarkoittavat samaa asiaa. Sanat ovat synonyymejä.

    • R.T

      Kumpikin sana tarkoittaa negatiivisella säväyksellä ladattuna tilannetta,jossa ihminen vain pitää paljon jostain.Esim.alkoholista(tai vaikka humala-tilasta)

      • xxs

        samat sanat positiivisella latauksella?


      • Extra Large
        xxs kirjoitti:

        samat sanat positiivisella latauksella?

        Koen, että ihminen, joka on addikti, - riippuvainen, on ikään kuin koukussa. Olkoon se aine, asia, ilmiö, ihmiset, tms.
        Siis ei pysty enää itse hallitsemaan tilannetta/asiaa, joka on muodostunut/opittu pikku hiljaa.

        Kun aletaan käyttää sanaa addikti, merkitsee se jo ihmisen kärsivän riippuvuudestaan.
        No mene ja tiedä. Ei siis pelkästään positiivista eikä pelkästään negatiivista, mutta toimintana kertoo jonkunlaisesta pakonomaisesta. Halusi tai ei?


      • R.T
        xxs kirjoitti:

        samat sanat positiivisella latauksella?

        Miksi niitä "latauksia" edes tarvitaan?
        Mielestäni ko.sanoissa vain on negatiiviset lataukset.Mielestäni yksilöllä on oikeus tykätä jostain asiasta.Siinä vaiheessa kun ko.pidetty asia on yhteishyvän ja kansantalouden vastainen,tulee 'tutkain' väliin,ja syyllistää yksilön addiktiksi.Joskus jopa niin tehokkaasti,että yksilö alkaa itsekin syyllistää itseään,vaikka voi ihan hyvin.
        En nyt tällä tarkoita,etteikö jotkut voisi ihan oikeastikin huonosti viinan kanssa,heitäkin varmasti on.
        Mutta kuinka moni voi huonosti,kun he eivät pidäkään siitä elämästä josta heidän "kuuluisi" pitää,vaan pitävät toisenlaisesta,eivätkä sitten syyllisyyden keskellä enää pidä siitäkään?


      • Nobody
        R.T kirjoitti:

        Miksi niitä "latauksia" edes tarvitaan?
        Mielestäni ko.sanoissa vain on negatiiviset lataukset.Mielestäni yksilöllä on oikeus tykätä jostain asiasta.Siinä vaiheessa kun ko.pidetty asia on yhteishyvän ja kansantalouden vastainen,tulee 'tutkain' väliin,ja syyllistää yksilön addiktiksi.Joskus jopa niin tehokkaasti,että yksilö alkaa itsekin syyllistää itseään,vaikka voi ihan hyvin.
        En nyt tällä tarkoita,etteikö jotkut voisi ihan oikeastikin huonosti viinan kanssa,heitäkin varmasti on.
        Mutta kuinka moni voi huonosti,kun he eivät pidäkään siitä elämästä josta heidän "kuuluisi" pitää,vaan pitävät toisenlaisesta,eivätkä sitten syyllisyyden keskellä enää pidä siitäkään?

        Mielenkiinnolla luen aina viestisi. Sinä olet tyyppiesimerkki ihmisestä, joka ei ole kokenut haittoja addiktioistaan eikä siten pysty samaistumaan ns. ongelma-ihmisiin.

        Ei se piruvie katuojassa makaava pultsari - minä kärjistäen - tunne niin, että hänellä nyt vaan on tällainen elämäntyyli ja että vain ympäristön vuoksi hänen "kuuluisi" elää toisin. Kyllä siinä on kuule hätä omasta itsestä vain ja ainoastaan jos joskus - niinkuin aina välillä pakosta - joutuu kohtaamaan elämänsä selvinpäin.


      • R.T
        Nobody kirjoitti:

        Mielenkiinnolla luen aina viestisi. Sinä olet tyyppiesimerkki ihmisestä, joka ei ole kokenut haittoja addiktioistaan eikä siten pysty samaistumaan ns. ongelma-ihmisiin.

        Ei se piruvie katuojassa makaava pultsari - minä kärjistäen - tunne niin, että hänellä nyt vaan on tällainen elämäntyyli ja että vain ympäristön vuoksi hänen "kuuluisi" elää toisin. Kyllä siinä on kuule hätä omasta itsestä vain ja ainoastaan jos joskus - niinkuin aina välillä pakosta - joutuu kohtaamaan elämänsä selvinpäin.

        "Mielenkiinnolla luen aina viestisi."
        -kiitos siitä.Eipä ole mennyt seinille.

        "Sinä olet tyyppiesimerkki ihmisestä, joka ei ole kokenut haittoja addiktioistaan eikä siten pysty samaistumaan ns. ongelma-ihmisiin."
        -täytyy olla särmää,että netti keskustelun perusteella luokitellaan tyyppiesimerkiksi.
        Mitä ovat "haitat addiktioista"?On minullekkin joskus tullut sen hetkisen alkoholin käytön johdosta taloudellista harmia.Mutta ei se ole ollut "haitta addiktiosta",se on ollut valinta.Asioillahan ei ole auktoriteettisesti määritettyä tärkeysjärjestystä.Ongelma-ihmiseksi en kyllä allekirjoittaudu,mieleni ei tunnu ongelmalliselta kuin ainoastaan silloin,kun aikaani ja valintoihini on jollain ulkopuolisellani päätösvaltaa.Ongelma-ihminenhän on ongelma-ihminen vasta sitten,kun kokee olonsa ongelmalliseksi.Siihen,mistä eri syistä olo koetaan ongelmalliseksi,on tuhansia syitä.

        "Ei se piruvie katuojassa makaava pultsari - minä kärjistäen - tunne niin, että hänellä nyt vaan on tällainen elämäntyyli ja että vain ympäristön vuoksi hänen "kuuluisi" elää toisin. Kyllä siinä on kuule hätä omasta itsestä vain ja ainoastaan jos joskus - niinkuin aina välillä pakosta - joutuu kohtaamaan elämänsä selvinpäin."
        -kuten jo aiemmin kirjoitin "En nyt tällä tarkoita,etteikö jotkut voisi ihan oikeastikin huonosti viinan kanssa,heitäkin varmasti on.".
        Tosin jos saivarrellaan,niin eihän tuossakaan tilanteessa ongelma ole itse viina,vaan se,jos-pakostakin-joskus-joutuu kohtaamaan elämänsä selvinpäin(ts. ongelma on se,että viinaa ei ole).Sillä,että ihminen ei kestä todellisuutta selvinpäin kuin pieninä ekskursioina,ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa,että hän on joskus juonut(aloittanut juomaan) viinaa.Todellisuus voi olla ikävä juttu,ihan tipattomallekkin.


      • Nobady
        R.T kirjoitti:

        "Mielenkiinnolla luen aina viestisi."
        -kiitos siitä.Eipä ole mennyt seinille.

        "Sinä olet tyyppiesimerkki ihmisestä, joka ei ole kokenut haittoja addiktioistaan eikä siten pysty samaistumaan ns. ongelma-ihmisiin."
        -täytyy olla särmää,että netti keskustelun perusteella luokitellaan tyyppiesimerkiksi.
        Mitä ovat "haitat addiktioista"?On minullekkin joskus tullut sen hetkisen alkoholin käytön johdosta taloudellista harmia.Mutta ei se ole ollut "haitta addiktiosta",se on ollut valinta.Asioillahan ei ole auktoriteettisesti määritettyä tärkeysjärjestystä.Ongelma-ihmiseksi en kyllä allekirjoittaudu,mieleni ei tunnu ongelmalliselta kuin ainoastaan silloin,kun aikaani ja valintoihini on jollain ulkopuolisellani päätösvaltaa.Ongelma-ihminenhän on ongelma-ihminen vasta sitten,kun kokee olonsa ongelmalliseksi.Siihen,mistä eri syistä olo koetaan ongelmalliseksi,on tuhansia syitä.

        "Ei se piruvie katuojassa makaava pultsari - minä kärjistäen - tunne niin, että hänellä nyt vaan on tällainen elämäntyyli ja että vain ympäristön vuoksi hänen "kuuluisi" elää toisin. Kyllä siinä on kuule hätä omasta itsestä vain ja ainoastaan jos joskus - niinkuin aina välillä pakosta - joutuu kohtaamaan elämänsä selvinpäin."
        -kuten jo aiemmin kirjoitin "En nyt tällä tarkoita,etteikö jotkut voisi ihan oikeastikin huonosti viinan kanssa,heitäkin varmasti on.".
        Tosin jos saivarrellaan,niin eihän tuossakaan tilanteessa ongelma ole itse viina,vaan se,jos-pakostakin-joskus-joutuu kohtaamaan elämänsä selvinpäin(ts. ongelma on se,että viinaa ei ole).Sillä,että ihminen ei kestä todellisuutta selvinpäin kuin pieninä ekskursioina,ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa,että hän on joskus juonut(aloittanut juomaan) viinaa.Todellisuus voi olla ikävä juttu,ihan tipattomallekkin.

        Tuli kyllä pieni pisto itselleni viestini lähettämisen jälkeen... Siitä vieraiden ihmisten luokittelusta. Mutta kun nyt tämän uuden viestisi luin, niin täytyy sanoa, että jotakin kirjoitukseni kaltaista kyllä tarkoitin. Asia olisi vaan pitänyt esittää fiksummin. Nyt annoin itsestäni aika ahdasmielisen ja suvaitsemattoman kuvan.

        Kun kirjoitan suomi24 terveys/alkoholi palstalle lähden siitä, että alkoholismi on sairaus. Sulla tuntuu olevan enempi jokin filosofinen ote jossa pistetään paljon painoa ihmisen valinnoille ja vapaalle tahdolle. Tavallaan sinun ihmisesi on korkeammalla tasolla ja sillä on enemmän valtaa itsensä suhteen kuin minun ihmiselläni. Minun ihmiseni on kokenut tilanteen, jossa omat voimat ovat loppuneet ja sitä kautta myös yritykset ratkaista elämääni yksin järkeeni nojautuen on loppunut - Luojan kiitos. Kun tällaisen paradoksaalisen havainnon jälkeen sitten viinan himo on poistunut ja elämä sen jälkeen on antanut parastaan = mielenrauhaa, niin kaikenlainen asioiden pakonomanaimen järjestykseen pano omin keinoin on loppunut. Kun luen viestejäsi näen niissä entisen itseni ennen konkurssiani. Silloin, kun en ollut alkoholisti - omasta mielestäni. Sinulle tasapainoiselle (?) ihmiselle tuollainen järkevä ja erittelevä tyyli varmaan sopii. Minut se johti turmioon.

        Siinä olen samaa mieltä, että ongelma ei ole viina. Se on vaan väline ongelman näennäiseen poistamiseen.


      • R.T
        Nobady kirjoitti:

        Tuli kyllä pieni pisto itselleni viestini lähettämisen jälkeen... Siitä vieraiden ihmisten luokittelusta. Mutta kun nyt tämän uuden viestisi luin, niin täytyy sanoa, että jotakin kirjoitukseni kaltaista kyllä tarkoitin. Asia olisi vaan pitänyt esittää fiksummin. Nyt annoin itsestäni aika ahdasmielisen ja suvaitsemattoman kuvan.

        Kun kirjoitan suomi24 terveys/alkoholi palstalle lähden siitä, että alkoholismi on sairaus. Sulla tuntuu olevan enempi jokin filosofinen ote jossa pistetään paljon painoa ihmisen valinnoille ja vapaalle tahdolle. Tavallaan sinun ihmisesi on korkeammalla tasolla ja sillä on enemmän valtaa itsensä suhteen kuin minun ihmiselläni. Minun ihmiseni on kokenut tilanteen, jossa omat voimat ovat loppuneet ja sitä kautta myös yritykset ratkaista elämääni yksin järkeeni nojautuen on loppunut - Luojan kiitos. Kun tällaisen paradoksaalisen havainnon jälkeen sitten viinan himo on poistunut ja elämä sen jälkeen on antanut parastaan = mielenrauhaa, niin kaikenlainen asioiden pakonomanaimen järjestykseen pano omin keinoin on loppunut. Kun luen viestejäsi näen niissä entisen itseni ennen konkurssiani. Silloin, kun en ollut alkoholisti - omasta mielestäni. Sinulle tasapainoiselle (?) ihmiselle tuollainen järkevä ja erittelevä tyyli varmaan sopii. Minut se johti turmioon.

        Siinä olen samaa mieltä, että ongelma ei ole viina. Se on vaan väline ongelman näennäiseen poistamiseen.

        Olet oikeassa,ehkäpä me keskustellaan samasta asiasta hieman eri kantilta.

        Otteeni on se,että jos ihminen jostain saa (lyhyenkin tähtäimen) mielihyvää,niin missä menee se raja,jossa ko.asia muuttuu sairaudeksi?
        Kukavoi päättää jonkun asian sairaudeksi?Ja jos ihminen taas ei jostain asiasta enää (millään tasolla;ei mielen,ei kehon,ei aivokemian jne)pidä,tai kokee sen ongelmaksi,niin hän lopettaa sen!Toisin sanoen väitän,että kukaan ei ryyppää,vedä huumeita,vedä ranteita auki,raiskaa eläimiä jne jne(keksitään vaikka kuinka pitkä lista erilaisista toiminnoista),jos joku osa hänestä,joku salainenkin vietti,tai reseptori aivoissa,ei pidä ko.toiminnasta.Yksinkertaisesti on paradoksaalista kokea/sanoa joku asia itselleen absoluuttisen ongelmalliseksi,mutta silti jatkaa sitä.Se voidaan kokea ongelmalliseksi tietoisella tasolla(eli myös vaikutteille ja arvoille alttiilla tasolla),mutta "joku juttu" siinä on,jos sitä jatketaan.


      • Nobody
        R.T kirjoitti:

        Olet oikeassa,ehkäpä me keskustellaan samasta asiasta hieman eri kantilta.

        Otteeni on se,että jos ihminen jostain saa (lyhyenkin tähtäimen) mielihyvää,niin missä menee se raja,jossa ko.asia muuttuu sairaudeksi?
        Kukavoi päättää jonkun asian sairaudeksi?Ja jos ihminen taas ei jostain asiasta enää (millään tasolla;ei mielen,ei kehon,ei aivokemian jne)pidä,tai kokee sen ongelmaksi,niin hän lopettaa sen!Toisin sanoen väitän,että kukaan ei ryyppää,vedä huumeita,vedä ranteita auki,raiskaa eläimiä jne jne(keksitään vaikka kuinka pitkä lista erilaisista toiminnoista),jos joku osa hänestä,joku salainenkin vietti,tai reseptori aivoissa,ei pidä ko.toiminnasta.Yksinkertaisesti on paradoksaalista kokea/sanoa joku asia itselleen absoluuttisen ongelmalliseksi,mutta silti jatkaa sitä.Se voidaan kokea ongelmalliseksi tietoisella tasolla(eli myös vaikutteille ja arvoille alttiilla tasolla),mutta "joku juttu" siinä on,jos sitä jatketaan.

        Kysyt: Kuka voi päättää jonkun asian sairaudeksi?

        Minä keskityn tässä pelkästään alkoholismiin. Olen omakohtaisesti sitä mieltä, että ihminen - alkoholinkäyttäjä - voi sen ainoastaan itse "päättää". Jos päämääränä on toipuminen ja pakonomaisesta viinan juonnista ja sen mieliteosta luopuminen. Ulkopuolinen, lääkäri ja ihan kuka vaan voi luokitella toisen alkoholistiksi kaikkesta hänessä havaitsemiensa fyysisen, henkisen ja sosiaalisen "rappion" tunnusmerkkejen olemassaolosta mutta tällä ei ole mitään merkitystä niin pitkään, kun "potilas" itse ei samaa havaintoa tee. Tästä olet varmaan itsekin nähnyt lukuisia esimerkkejä. Lääkäri saattaa potilalle sanoa, että elinpäiväsi ovat luetut lyhyeen jos jatkat juomista koska haima, maksa tms on sanoutunut irti yhteistyöstä. Ei tämä havainto läheskään aina saa potilasta vakuuttuneeksi yhtään mistään. Viinaa on silti saatava. Jne

        Meikäläisen katsontakannasta senverta, että siinä luovuttamisella on suuri merkitys. Alkoholin suhteen mutta myös monien muiden elämässä tulevien tilanteiden ja asioiden. Ulkopuolisesta saattaa tuntua, että on kyseessä joku passiiviseksi muuttunut aivonsa juonut apaattinen entinen alkoholisti.

        On kokemus juomisen lopetettuani - ja muutama vuosi sen päälle, että pääni oli pakahtua erilaisiin selvittämättömiin asioihin joita yritin muuttaa kaikella tarmollani. Joisaakin pienissä asioissa - talous koheni vaudilla yms - onnistuin, mutta toimintani oli kovasti pinnallista enkä siitä saanut toivomaani mielenrauhaa. Minulla tavallaan oli jatkuvasti joku juttu kesken, enkä osannut elää tätä hetkeä joka itseasiassa on ainoa minulla oleva.

        Erinäisten toimenpiteiden - AA palaverit ylitse muiden - olen pikkuhiljaa saavuttanut hetkittäin ilmenevää tilaa, jossa minun ei tarvi tehdä tai ajatella yhtään mitään. Voin olla vaan. Energia hetkeksi tavallaan kokoontuu ja on reservissä. Kun se juoma-aikana ja pitkään sen jälkeen oli levinnyt kuin Jokisen eväät erilaisiin selvittämättömiin asioihin. Sitä saattoi olla yhtä paljon kuin nytkin, mutta kun se oli hajaantut niin moneen ympäristöä pommittavaan osaan se oli tehotonta. Mistään ei tullut mitään. Yhä enemmän se sitten keskittyi vaan siihen, miten tästä helvetistä pääsee. Siihen minulla oli lääke joka tosin vain syvensi umpikujaani.

        Joskus tulee mieleen: Turhuuksien turhuus, ei millään ole mitään merkitystä. Mutta enenevässä määrin tämäkin kysymys on menettämässä merkitystään. Show what? Jos senkin mahdollisuuden voi kohdata tyynesti. Tuntuisi siltä että mahdollista on.


      • R.T
        Nobody kirjoitti:

        Kysyt: Kuka voi päättää jonkun asian sairaudeksi?

        Minä keskityn tässä pelkästään alkoholismiin. Olen omakohtaisesti sitä mieltä, että ihminen - alkoholinkäyttäjä - voi sen ainoastaan itse "päättää". Jos päämääränä on toipuminen ja pakonomaisesta viinan juonnista ja sen mieliteosta luopuminen. Ulkopuolinen, lääkäri ja ihan kuka vaan voi luokitella toisen alkoholistiksi kaikkesta hänessä havaitsemiensa fyysisen, henkisen ja sosiaalisen "rappion" tunnusmerkkejen olemassaolosta mutta tällä ei ole mitään merkitystä niin pitkään, kun "potilas" itse ei samaa havaintoa tee. Tästä olet varmaan itsekin nähnyt lukuisia esimerkkejä. Lääkäri saattaa potilalle sanoa, että elinpäiväsi ovat luetut lyhyeen jos jatkat juomista koska haima, maksa tms on sanoutunut irti yhteistyöstä. Ei tämä havainto läheskään aina saa potilasta vakuuttuneeksi yhtään mistään. Viinaa on silti saatava. Jne

        Meikäläisen katsontakannasta senverta, että siinä luovuttamisella on suuri merkitys. Alkoholin suhteen mutta myös monien muiden elämässä tulevien tilanteiden ja asioiden. Ulkopuolisesta saattaa tuntua, että on kyseessä joku passiiviseksi muuttunut aivonsa juonut apaattinen entinen alkoholisti.

        On kokemus juomisen lopetettuani - ja muutama vuosi sen päälle, että pääni oli pakahtua erilaisiin selvittämättömiin asioihin joita yritin muuttaa kaikella tarmollani. Joisaakin pienissä asioissa - talous koheni vaudilla yms - onnistuin, mutta toimintani oli kovasti pinnallista enkä siitä saanut toivomaani mielenrauhaa. Minulla tavallaan oli jatkuvasti joku juttu kesken, enkä osannut elää tätä hetkeä joka itseasiassa on ainoa minulla oleva.

        Erinäisten toimenpiteiden - AA palaverit ylitse muiden - olen pikkuhiljaa saavuttanut hetkittäin ilmenevää tilaa, jossa minun ei tarvi tehdä tai ajatella yhtään mitään. Voin olla vaan. Energia hetkeksi tavallaan kokoontuu ja on reservissä. Kun se juoma-aikana ja pitkään sen jälkeen oli levinnyt kuin Jokisen eväät erilaisiin selvittämättömiin asioihin. Sitä saattoi olla yhtä paljon kuin nytkin, mutta kun se oli hajaantut niin moneen ympäristöä pommittavaan osaan se oli tehotonta. Mistään ei tullut mitään. Yhä enemmän se sitten keskittyi vaan siihen, miten tästä helvetistä pääsee. Siihen minulla oli lääke joka tosin vain syvensi umpikujaani.

        Joskus tulee mieleen: Turhuuksien turhuus, ei millään ole mitään merkitystä. Mutta enenevässä määrin tämäkin kysymys on menettämässä merkitystään. Show what? Jos senkin mahdollisuuden voi kohdata tyynesti. Tuntuisi siltä että mahdollista on.

        Jos tämä

        "enkä osannut elää tätä hetkeä joka itseasiassa on ainoa minulla oleva."

        on totta,niin eihän

        "että elinpäiväsi ovat luetut lyhyeen jos jatkat juomista koska haima, maksa tms on sanoutunut irti yhteistyöstä"

        seikoilla ole mitään väliä.

        Tarkoitan,että eikö juuri käsillä olevasta,siitä ainoasta oikeasti olevasta hetkestä kannata ottaa kaikki irti pienimmätkin mielihalut(niiden taustoitsta huolimatta) toteuttamalla,koska tulevaisuutta ei (välttämättä) ole olemassa?
        Eihän oikeasti hetkessä elävä henkilö laskelmoi tulevaisuuteen tekojensa seurauksia,vaan etenee kaikesta laskelmoinnista vapaana viettien ja mielihalujensa ohjaamana?

        Joo....kyllä,taas menee hieman filosofiselle tasolle.Ja on,on varmasti pilkun nussimista....mutta kunhan mietin...tänne kirjoittaminen ei maksa....


      • Nobady
        R.T kirjoitti:

        Jos tämä

        "enkä osannut elää tätä hetkeä joka itseasiassa on ainoa minulla oleva."

        on totta,niin eihän

        "että elinpäiväsi ovat luetut lyhyeen jos jatkat juomista koska haima, maksa tms on sanoutunut irti yhteistyöstä"

        seikoilla ole mitään väliä.

        Tarkoitan,että eikö juuri käsillä olevasta,siitä ainoasta oikeasti olevasta hetkestä kannata ottaa kaikki irti pienimmätkin mielihalut(niiden taustoitsta huolimatta) toteuttamalla,koska tulevaisuutta ei (välttämättä) ole olemassa?
        Eihän oikeasti hetkessä elävä henkilö laskelmoi tulevaisuuteen tekojensa seurauksia,vaan etenee kaikesta laskelmoinnista vapaana viettien ja mielihalujensa ohjaamana?

        Joo....kyllä,taas menee hieman filosofiselle tasolle.Ja on,on varmasti pilkun nussimista....mutta kunhan mietin...tänne kirjoittaminen ei maksa....

        No joo... Pientä kärjistystähän tämä kirjoittelu useimmiten on.

        Mutta jos nussiessa miettii velanmaksuja niin kaikki ei ole mielestäni kunnossa.

        Jos aktissa joutuu tähyilemään ikkunoita ja muita pakenemispaikkoja väärän väärän ajan, paikan ja henkilön valittuaan niin ei silloinkaan välttämättä pysty keskittymään siihen hetkeen täysipainoisesti josta on kyse.

        Jotakin tuonkaltaista tarkoitin esimerkeilläni entisestä elämästäni. Että sen hetken eläminen on täysipainoisempaa kun vapautuu peloistaan joita väistämättä ylenmäärin juovalle kertyy.


      • Kipinämikko*
        R.T kirjoitti:

        Jos tämä

        "enkä osannut elää tätä hetkeä joka itseasiassa on ainoa minulla oleva."

        on totta,niin eihän

        "että elinpäiväsi ovat luetut lyhyeen jos jatkat juomista koska haima, maksa tms on sanoutunut irti yhteistyöstä"

        seikoilla ole mitään väliä.

        Tarkoitan,että eikö juuri käsillä olevasta,siitä ainoasta oikeasti olevasta hetkestä kannata ottaa kaikki irti pienimmätkin mielihalut(niiden taustoitsta huolimatta) toteuttamalla,koska tulevaisuutta ei (välttämättä) ole olemassa?
        Eihän oikeasti hetkessä elävä henkilö laskelmoi tulevaisuuteen tekojensa seurauksia,vaan etenee kaikesta laskelmoinnista vapaana viettien ja mielihalujensa ohjaamana?

        Joo....kyllä,taas menee hieman filosofiselle tasolle.Ja on,on varmasti pilkun nussimista....mutta kunhan mietin...tänne kirjoittaminen ei maksa....

        Mikä merkitys sinulla R.T. on peloilla? Tunnen ihmisiä, jotka eivät pelkää kanssakulkijoitaan. Jotenkin he kokevat olemassaolonsa oikeutuksen jatkuvasti olemassaolevaksi. Tällaisen ihmisen ei ole ihan helppo samaistua alkoholistin sielunelämään ja koittaa ymmärtää sitä.

        Alkoholistit ovat useimmiten hyvin tunneherkkiä ihmisiä. Toinen yhdistävä tekijä on pelko (joka ulospäin voi ilmetä ihan muuna...); elämä on jatkuvaa taistelua erilaisten uhkien kanssa. Perusturvallisuuden tunne puuttuu. Viina tähän auttaa, mutta se myös radikaalisti lisää niitä; mukaan tulevat moraalisessa rappiotilassa tehdyt teot yms ja niistä johtuvat todelliset pelot ja salailu jotka kuluttavat voimia. Siinä tilassa ei tehdä valintoja tyyliin elänpä nyt "tässä hetkessä". Se on mahdotonta - minulle oli.


      • Kipinämikko*
        R.T kirjoitti:

        Miksi niitä "latauksia" edes tarvitaan?
        Mielestäni ko.sanoissa vain on negatiiviset lataukset.Mielestäni yksilöllä on oikeus tykätä jostain asiasta.Siinä vaiheessa kun ko.pidetty asia on yhteishyvän ja kansantalouden vastainen,tulee 'tutkain' väliin,ja syyllistää yksilön addiktiksi.Joskus jopa niin tehokkaasti,että yksilö alkaa itsekin syyllistää itseään,vaikka voi ihan hyvin.
        En nyt tällä tarkoita,etteikö jotkut voisi ihan oikeastikin huonosti viinan kanssa,heitäkin varmasti on.
        Mutta kuinka moni voi huonosti,kun he eivät pidäkään siitä elämästä josta heidän "kuuluisi" pitää,vaan pitävät toisenlaisesta,eivätkä sitten syyllisyyden keskellä enää pidä siitäkään?

        Olet todennut, että henkilökohtainen suhteesi alkoholiin ei ole ongelmallinen. Kiinnostaisi tietää, miksi kirjoittelet täällä suomi24/terveys/../alkoholipalstalla säännöllisesti.

        1. Eikö suhteesi alkoholiin olekaan niin yksiselitteinen kuin annat ymmärtää? Vai onko sinulla joku läheinen joka juo liikaa ja haet uskonvahvistusta sille, että tuo henkilö ei ole sairas vaan juo vaan huvikseen liikaa?

        2. Kysyt:"...moni voi huonosti,kun he eivät pidäkään siitä elämästä josta heidän "kuuluisi" pitää,vaan pitävät toisenlaisesta,eivätkä sitten syyllisyyden keskellä enää pidä siitäkään?"

        Käytkö tätä keskustelua myös muiden suomi24/terveys otsakkeiden alla kuten anoreksia, mielenterveys, pelot-ja jännittäminen, erektiohäiriöt jne väittäen, että ne ihmiset nyt vaan siellä sosiaalisesta painostuksesta valittavat kun eivät uskalla hyväksyä itseään sellaisena kuin ovat?

        Vai osallistutko ainoastaan tämän alkoholipalstan keskusteluihin? Jos näin niin miksi? Miten alkoholismi eroaa esimerkiksi ylensyönnistä, jossa siinäkin tunketaan kamaa naamariin?

        3. Vai onko motiivisi ainoastaan tenkasmainen turhautunen ihmisen motiivi. Ei pärjätä ns. normaaleiden ihmisten kilpakentillä vaan päivästä toiseen ilmestyttään tänne "heikkojen ja tahdonvoimattomien" pariin pätemään kuvitteelisilla tarinoilla ja teorioilla?


      • kirjoittelua seurannut
        Kipinämikko* kirjoitti:

        Olet todennut, että henkilökohtainen suhteesi alkoholiin ei ole ongelmallinen. Kiinnostaisi tietää, miksi kirjoittelet täällä suomi24/terveys/../alkoholipalstalla säännöllisesti.

        1. Eikö suhteesi alkoholiin olekaan niin yksiselitteinen kuin annat ymmärtää? Vai onko sinulla joku läheinen joka juo liikaa ja haet uskonvahvistusta sille, että tuo henkilö ei ole sairas vaan juo vaan huvikseen liikaa?

        2. Kysyt:"...moni voi huonosti,kun he eivät pidäkään siitä elämästä josta heidän "kuuluisi" pitää,vaan pitävät toisenlaisesta,eivätkä sitten syyllisyyden keskellä enää pidä siitäkään?"

        Käytkö tätä keskustelua myös muiden suomi24/terveys otsakkeiden alla kuten anoreksia, mielenterveys, pelot-ja jännittäminen, erektiohäiriöt jne väittäen, että ne ihmiset nyt vaan siellä sosiaalisesta painostuksesta valittavat kun eivät uskalla hyväksyä itseään sellaisena kuin ovat?

        Vai osallistutko ainoastaan tämän alkoholipalstan keskusteluihin? Jos näin niin miksi? Miten alkoholismi eroaa esimerkiksi ylensyönnistä, jossa siinäkin tunketaan kamaa naamariin?

        3. Vai onko motiivisi ainoastaan tenkasmainen turhautunen ihmisen motiivi. Ei pärjätä ns. normaaleiden ihmisten kilpakentillä vaan päivästä toiseen ilmestyttään tänne "heikkojen ja tahdonvoimattomien" pariin pätemään kuvitteelisilla tarinoilla ja teorioilla?

        Esitit nimim. R.T. todella osuvia kysymyksiä. Olen huomioinut R.T. mielipiteet aika useinkin, niistä tulee esiin jotenkin ylimielinen, ehkä halveksiva asenne palstan muihin kirjoittajiin ja heidän mielipiteisiin.

        Se on tietysti sallittua, mutta mitä tekee itse Täydellisyys täällä ongelmiensa kanssa esiintyvien palstalla?

        Onko kysymyksessä itsetunnon kohottaminen, vai toisten opettaminen itsekkäillä "teorioilla", jotka ovat R.T. omia, ja ovat kaukana realismista.


      • porinmatti
        Kipinämikko* kirjoitti:

        Olet todennut, että henkilökohtainen suhteesi alkoholiin ei ole ongelmallinen. Kiinnostaisi tietää, miksi kirjoittelet täällä suomi24/terveys/../alkoholipalstalla säännöllisesti.

        1. Eikö suhteesi alkoholiin olekaan niin yksiselitteinen kuin annat ymmärtää? Vai onko sinulla joku läheinen joka juo liikaa ja haet uskonvahvistusta sille, että tuo henkilö ei ole sairas vaan juo vaan huvikseen liikaa?

        2. Kysyt:"...moni voi huonosti,kun he eivät pidäkään siitä elämästä josta heidän "kuuluisi" pitää,vaan pitävät toisenlaisesta,eivätkä sitten syyllisyyden keskellä enää pidä siitäkään?"

        Käytkö tätä keskustelua myös muiden suomi24/terveys otsakkeiden alla kuten anoreksia, mielenterveys, pelot-ja jännittäminen, erektiohäiriöt jne väittäen, että ne ihmiset nyt vaan siellä sosiaalisesta painostuksesta valittavat kun eivät uskalla hyväksyä itseään sellaisena kuin ovat?

        Vai osallistutko ainoastaan tämän alkoholipalstan keskusteluihin? Jos näin niin miksi? Miten alkoholismi eroaa esimerkiksi ylensyönnistä, jossa siinäkin tunketaan kamaa naamariin?

        3. Vai onko motiivisi ainoastaan tenkasmainen turhautunen ihmisen motiivi. Ei pärjätä ns. normaaleiden ihmisten kilpakentillä vaan päivästä toiseen ilmestyttään tänne "heikkojen ja tahdonvoimattomien" pariin pätemään kuvitteelisilla tarinoilla ja teorioilla?

        Pitääkö välttämättä olla ongelma?
        En muuten ymmärrä k-mikon pointtia, taitaa puristaa?

        Tänne palstalle kirjoittavan ei tarvi olla holiveivari eikä edes minkäänlaista ongelmaa tarvi mun käsittääkseni olla.
        Kyllä alkoholin vaikutuksesta ihmiskehoon ja mieleen voi ja tulee voida keskustella muutkin kuin aivonsa jo juoneet.

        Tätä mieltä ainakin porinmatti.


      • Kipinämikko***
        porinmatti kirjoitti:

        Pitääkö välttämättä olla ongelma?
        En muuten ymmärrä k-mikon pointtia, taitaa puristaa?

        Tänne palstalle kirjoittavan ei tarvi olla holiveivari eikä edes minkäänlaista ongelmaa tarvi mun käsittääkseni olla.
        Kyllä alkoholin vaikutuksesta ihmiskehoon ja mieleen voi ja tulee voida keskustella muutkin kuin aivonsa jo juoneet.

        Tätä mieltä ainakin porinmatti.

        Nyt on niin, että täällä on joku ottanut käyttöönsä sekä nimeni että arvoni. Eli useampia kipinämikkoja on liikkeellä. Siitä syystä korotin itseni everstiksi.

        Ei tässä silti käämit oo menossa. Jo tässä suunnittelen miten näillä näppylöillä saa muotoiltua leijonamerkin. Eteenpäin elävän mieli.

        Olet ihan oikeassa tuossa keskustelun määrittämisessä. Niin se on. R.T:n kirjoituksissa minua kiinnostaa saada tietää mikä hänet on saanut siihen käsitykseen, että alkoholin ongelmakäytössä ei olekaan kyse alkoholiongelmasta vaan siitä, että ympäristön sosiaaliset paineet ovat tehneet hänelle tämän ongelman.


      • R.T
        Kipinämikko* kirjoitti:

        Olet todennut, että henkilökohtainen suhteesi alkoholiin ei ole ongelmallinen. Kiinnostaisi tietää, miksi kirjoittelet täällä suomi24/terveys/../alkoholipalstalla säännöllisesti.

        1. Eikö suhteesi alkoholiin olekaan niin yksiselitteinen kuin annat ymmärtää? Vai onko sinulla joku läheinen joka juo liikaa ja haet uskonvahvistusta sille, että tuo henkilö ei ole sairas vaan juo vaan huvikseen liikaa?

        2. Kysyt:"...moni voi huonosti,kun he eivät pidäkään siitä elämästä josta heidän "kuuluisi" pitää,vaan pitävät toisenlaisesta,eivätkä sitten syyllisyyden keskellä enää pidä siitäkään?"

        Käytkö tätä keskustelua myös muiden suomi24/terveys otsakkeiden alla kuten anoreksia, mielenterveys, pelot-ja jännittäminen, erektiohäiriöt jne väittäen, että ne ihmiset nyt vaan siellä sosiaalisesta painostuksesta valittavat kun eivät uskalla hyväksyä itseään sellaisena kuin ovat?

        Vai osallistutko ainoastaan tämän alkoholipalstan keskusteluihin? Jos näin niin miksi? Miten alkoholismi eroaa esimerkiksi ylensyönnistä, jossa siinäkin tunketaan kamaa naamariin?

        3. Vai onko motiivisi ainoastaan tenkasmainen turhautunen ihmisen motiivi. Ei pärjätä ns. normaaleiden ihmisten kilpakentillä vaan päivästä toiseen ilmestyttään tänne "heikkojen ja tahdonvoimattomien" pariin pätemään kuvitteelisilla tarinoilla ja teorioilla?

        "1. Eikö suhteesi alkoholiin olekaan niin yksiselitteinen kuin annat ymmärtää? Vai onko sinulla joku läheinen joka juo liikaa ja haet uskonvahvistusta sille, että tuo henkilö ei ole sairas vaan juo vaan huvikseen liikaa?"
        -suhteeni alkoholiin on niin yksiselitteinen tai ei-yksiselitteinen,kuin muihinkin pitämiini asioihin.Se,miksi kirjoitan palstalla,on se,että joskus näkee vain avauksia,joihin ihan ajatusten herättämiseksi 'täytyy' vastata.Osasyy on myös "kapina" alkoholi-nimisen keskustelun sijoittamista terveys-palstalle.
        lähipiirissäni ei ole kovia juomareita.Ja jatkaakseni tutuksi tulleella linjalla,sanon,että kukaan ei juo liikaa,vain sen verran kuin maistuu/haluaa,toisilla raja on pari,toisilla hauta.

        " Käytkö tätä keskustelua myös muiden suomi24/terveys otsakkeiden alla kuten anoreksia, mielenterveys, pelot-ja jännittäminen, erektiohäiriöt jne väittäen, että ne ihmiset nyt vaan siellä sosiaalisesta painostuksesta valittavat kun eivät uskalla hyväksyä itseään sellaisena kuin ovat?"
        -olen aktiivisesti kirjoittanut mm.tupakointi-palstalle.Ja esimerkiksi käynyt monenlaisia keskusteluja "nettiriippuvuus"-palstalla,jossa joku selvästi ko.harrasteesta pitävä ihminen ongelmaistaa itsensä pitämänsä asian kautta.Eihän mikään mistä pitää VOI OLLA ONGELMA,edelleenkään.
        Erektiohäiriötähän ei tähän voi rinnastaa,jos kyseessä on selkeä fyysinen vika/vamma.Myös pelko on aina todellista kokijan omassa päässä.
        Mielenterveys asiat ovat aina vähän näkökulmajuttuja.........en jaksa alkaa pidempää kommenttia.
        Ruoka-palstoilla kirjoittelen kyllä aktiivisesti.Itse syömishäiriöihin liittyen en ole tainnut kirjoittaa koskaan mitään.Jonkinlainen mielipiteeni minulla kyllä niistäkin on.

        "Vai osallistutko ainoastaan tämän alkoholipalstan keskusteluihin? Jos näin niin miksi? Miten alkoholismi eroaa esimerkiksi ylensyönnistä, jossa siinäkin tunketaan kamaa naamariin? "
        -kuten ilmi kävi,kirjoitan monelle muullekkin palstalle.Ja ylensyönnin rajakin on jokaiselle eri.
        Mihin sijoittaisit käsitteen "rakkaus",kun nyt viljelit tähän alkoholismia ja ylensyöntiä?

        "Vai onko motiivisi ainoastaan tenkasmainen turhautunen ihmisen motiivi. Ei pärjätä ns. normaaleiden ihmisten kilpakentillä vaan päivästä toiseen ilmestyttään tänne "heikkojen ja tahdonvoimattomien" pariin pätemään kuvitteelisilla tarinoilla ja teorioilla?"
        -no mitä minä olen tenkasen juttuja lukenut,niin huumorista siinä taitaa olla kyse.En usko että sinun tai kenenkään muunkaan täytyy olla ko.nimimerkin takana piilevän ihmisen/ihmisten? turhautuneisuuksista.
        Minä en kyllä halua nähdä elämää kilpakenttänä,jossa "suorituksilla" olisi joku kilpailullinen,toisten ihmisten "silmiä" varten tehtävä tarkoitus.Minä ainakin ihan pyrin itse voimaan hyvin.Enkä siitä pyrkimyksestä luovu ainakaan "kilpailuulisen edun" takia.


      • R.T
        Kipinämikko*** kirjoitti:

        Nyt on niin, että täällä on joku ottanut käyttöönsä sekä nimeni että arvoni. Eli useampia kipinämikkoja on liikkeellä. Siitä syystä korotin itseni everstiksi.

        Ei tässä silti käämit oo menossa. Jo tässä suunnittelen miten näillä näppylöillä saa muotoiltua leijonamerkin. Eteenpäin elävän mieli.

        Olet ihan oikeassa tuossa keskustelun määrittämisessä. Niin se on. R.T:n kirjoituksissa minua kiinnostaa saada tietää mikä hänet on saanut siihen käsitykseen, että alkoholin ongelmakäytössä ei olekaan kyse alkoholiongelmasta vaan siitä, että ympäristön sosiaaliset paineet ovat tehneet hänelle tämän ongelman.

        Toki jokainen saa kokea minkä tahansa ongelmaksi.Mutta sitä ei pidä yleistää.Ympäristöllä ja yleisellä "hengellä" on tapana saada ihmiset näkemään peikkoja ja ongelmia itsessään.
        Eli sallin kyllä jonkun pitää itseänsä ongelmaisena,ei siinä mitään.
        Itse tuomitsemisen motiiveja voi olla kyllä terveellistä tarkkailla.


      • R.T
        Kipinämikko* kirjoitti:

        Mikä merkitys sinulla R.T. on peloilla? Tunnen ihmisiä, jotka eivät pelkää kanssakulkijoitaan. Jotenkin he kokevat olemassaolonsa oikeutuksen jatkuvasti olemassaolevaksi. Tällaisen ihmisen ei ole ihan helppo samaistua alkoholistin sielunelämään ja koittaa ymmärtää sitä.

        Alkoholistit ovat useimmiten hyvin tunneherkkiä ihmisiä. Toinen yhdistävä tekijä on pelko (joka ulospäin voi ilmetä ihan muuna...); elämä on jatkuvaa taistelua erilaisten uhkien kanssa. Perusturvallisuuden tunne puuttuu. Viina tähän auttaa, mutta se myös radikaalisti lisää niitä; mukaan tulevat moraalisessa rappiotilassa tehdyt teot yms ja niistä johtuvat todelliset pelot ja salailu jotka kuluttavat voimia. Siinä tilassa ei tehdä valintoja tyyliin elänpä nyt "tässä hetkessä". Se on mahdotonta - minulle oli.

        "Mikä merkitys sinulla R.T. on peloilla? "
        -vaikea tietysti tarkasti itse itsestään nähdä tämänkaltaisia asioita....mutta mutta.Lyhyen tähtäimen,äkkinäisiin tilanteisiin liittyviä pelkoja minulla on joitain....esimerkiksi fyysisen väkivallan pelkoa olen todella kokenut joskus,tietysti tilanteissa,joissa sitä on ollut syytä pelätä.
        Myös läheisten ihmisten menetystähän useimmat ihmiset pelkäävät.Todellisuudessahan siinä pelkäämisen taustalla on "miltä MINUSTA sitten[menetyksen jälkeen] tuntuu"-tunne.

        Itsessään elämää en pelkää.Elämässä ei voi epäonnistua,koska jokinen ratkaisu on OIKEA MINULLE,koska sysäykset ja impulssit ko.ratkaisuun ovat tulleet ratkaisijasta itsestään,itsensä sisältä(toki mahdollisiesti ulkoisista vaikuttimista,mutta ratkaisu viime kädessä itsestä).Jälkeen päin ratkaisua ei oikein voi tuomita vääräksi,koska se on tehty eri olosuhteissa,kuin ratkaisua seurannut mahdollinen negatiivinen seuraus on ilmennyt.Jos kärjistän,niin on kornia,jos rikkinäisen laskuvarjon saanut hyppääjä yrittää ilmalennon aikana kädet levällään väittää "ettei oikeasti halunnut hypätä".
        Elämähän on suhteellisen tasapainotonta ajelehtimista,sattumia täynnä.Ei sitä kannata pelätä,eikä ainakaan antaa pelon varjostaa niitä asioita,joita ilman on ylipäätään turha elää.
        Mielestäni ihminen ei ole "pitkäjänteinen eläin",eikä siten ole mitään syytä tuomita itseään joistain ratkaisuista(joita ällöttävästi esimerkiksi päihteiden yhteydessä repsahduksiksi kutsutaan.Teksti muuten ei siis kyllä ole kirjoitettu päihde-näkökulmasta),jotka eivät kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaan.Eihän ihminen yksinkertaisesti,kuten ei muutkaan eläimet,voi tänään tietää,mitä huomenna haluaa.Eikä eilen voinut varmasti tietää,mitä tänään halusi.Pitäisikö ihmisen pitää "ohjelmoinnistaan" kiinni säilyttääkseen "älyllinen olento" statuksen?
        Myös ihmissuhteet ovat helpompia kun ymmärtää hyväksyä itsessään ilmenevät inhimmilliset(jotkut sanovat raadolliset)piirteet myös toisissa ihmisissä.Byrokraattisella "näin sinun kuuluu tehdä ja tuntea" hutulla ei ole mielestäni mitään virkaa,kun on kyseessä inhimmillinen Ihminen.Sivumennen voin mainita,että minulla ei ole ikinä elämässäni jäänyt mitään kaunoja ketään kohtaan(varmasti voin vain sanoa omasta puolestani),enkä ole kokenut varsinaista vuosien "miksi se saatana teki noin"-pohdintoja aiheuttavia välirikkoja.Se ei tarkoita,että olisin pitänyt järjestään ihmisistä.En.Olen toisinaan hyvin räikeästi suhtautuva,jos en vain ymmärrä jonkun elämää omasta näkökulmastani(...kovin inhimmillistä....sodat&uskonnot).Ja joskus tulee vastaan ihmisiä,joita en vain tuntemattomasta syystä voi sietää.Heidän kanssaan minun ei ole pakko elää.

        "Alkoholistit ovat useimmiten hyvin tunneherkkiä ihmisiä. Toinen yhdistävä tekijä on pelko (joka ulospäin voi ilmetä ihan muuna...); elämä on jatkuvaa taistelua erilaisten uhkien kanssa. Perusturvallisuuden tunne puuttuu."
        -itsekin olen kyllä hyvin tunteellinen.Haikaileva.
        Nopeasti ehkä suuttuvakin,mutta yleensä syyt ymmärtävä.
        Tokihan elämä voi osittain oikeastikin olla taistelua erilaisia uhkia vastaan,ja myös perusturvallisuuden tunteen puuttuminenvoi olla hyvinkin perusteltua.Eroja on ehkä yksilöiden suhtautumisessa ko.seikkoihin.

        "Viina tähän auttaa, mutta se myös radikaalisti lisää niitä; mukaan tulevat moraalisessa rappiotilassa tehdyt teot yms ja niistä johtuvat todelliset pelot ja salailu jotka kuluttavat voimia."
        -moraalinen rappiotila on vain yksilön ja yhteisön päässä.
        Itselläni alkoholi ei ainakaan ikinä,toisinaan mittavankin käytön yhteydessä,ole tuonut minulle mitään 'ylimääräisiä' tai 'yllättäviä' tarpeita,haluja tai viettejä,joiden olemassa oloa en tunnistaisi/tunnustaisi ilman viinaakin.
        On mielestäni yhteisön/'moraalin'(ei ainakaan persoonaa omaamattoman hiilivety-yhdisteen) ongelma,jos on asioita,joita ihmisten tiedetään haluavan tehdä/tekevän mitä moninaisimmista motiiveista,mutta niiden olemassa olo kuitataan "pullon hengellä",eikä niitä ilman ko.henkeä pidetä hyväksyttävinä.
        Tarkoitan että kuka ei olisi halunnut joskus pettää puolisoaan ihan selvin päinkin?Kuka ei olisi halunnut joskus lyödä ihan selvinpäinkin?.Kuka ei olisi halunnut joskus tuhalata "just niitä rahoja" ihan selvin päinkin?Kuka ei olisi halunnut sanoa "sille" "just niitä sanoja" selvin päinkin?
        Ei viina synnytä ko.asioita niitä haluavissa ihmisissä.Toisin sanoen viinaa syytettäessä aika useasti niin sanotusti "ammutaan viestin tuoja".


      • R.T
        Nobady kirjoitti:

        No joo... Pientä kärjistystähän tämä kirjoittelu useimmiten on.

        Mutta jos nussiessa miettii velanmaksuja niin kaikki ei ole mielestäni kunnossa.

        Jos aktissa joutuu tähyilemään ikkunoita ja muita pakenemispaikkoja väärän väärän ajan, paikan ja henkilön valittuaan niin ei silloinkaan välttämättä pysty keskittymään siihen hetkeen täysipainoisesti josta on kyse.

        Jotakin tuonkaltaista tarkoitin esimerkeilläni entisestä elämästäni. Että sen hetken eläminen on täysipainoisempaa kun vapautuu peloistaan joita väistämättä ylenmäärin juovalle kertyy.

        Tokihan hetkessä eläminen on vaikeampaa,mikäli joutuu pelkäämään seurauksia,sehän on selvää.Mutta filosofisella otteella sanottuna siitä seuraa se,että elämä on kompromissi.Pää on hieman kumarammassa,kuin se olisi tilanteessa,jossa elämällä ei nähtäisi mitään arvoa,ellei toteuteta jokaista mielihaluaan laskelmoimatta.


      • Kipinämikko*
        R.T kirjoitti:

        "1. Eikö suhteesi alkoholiin olekaan niin yksiselitteinen kuin annat ymmärtää? Vai onko sinulla joku läheinen joka juo liikaa ja haet uskonvahvistusta sille, että tuo henkilö ei ole sairas vaan juo vaan huvikseen liikaa?"
        -suhteeni alkoholiin on niin yksiselitteinen tai ei-yksiselitteinen,kuin muihinkin pitämiini asioihin.Se,miksi kirjoitan palstalla,on se,että joskus näkee vain avauksia,joihin ihan ajatusten herättämiseksi 'täytyy' vastata.Osasyy on myös "kapina" alkoholi-nimisen keskustelun sijoittamista terveys-palstalle.
        lähipiirissäni ei ole kovia juomareita.Ja jatkaakseni tutuksi tulleella linjalla,sanon,että kukaan ei juo liikaa,vain sen verran kuin maistuu/haluaa,toisilla raja on pari,toisilla hauta.

        " Käytkö tätä keskustelua myös muiden suomi24/terveys otsakkeiden alla kuten anoreksia, mielenterveys, pelot-ja jännittäminen, erektiohäiriöt jne väittäen, että ne ihmiset nyt vaan siellä sosiaalisesta painostuksesta valittavat kun eivät uskalla hyväksyä itseään sellaisena kuin ovat?"
        -olen aktiivisesti kirjoittanut mm.tupakointi-palstalle.Ja esimerkiksi käynyt monenlaisia keskusteluja "nettiriippuvuus"-palstalla,jossa joku selvästi ko.harrasteesta pitävä ihminen ongelmaistaa itsensä pitämänsä asian kautta.Eihän mikään mistä pitää VOI OLLA ONGELMA,edelleenkään.
        Erektiohäiriötähän ei tähän voi rinnastaa,jos kyseessä on selkeä fyysinen vika/vamma.Myös pelko on aina todellista kokijan omassa päässä.
        Mielenterveys asiat ovat aina vähän näkökulmajuttuja.........en jaksa alkaa pidempää kommenttia.
        Ruoka-palstoilla kirjoittelen kyllä aktiivisesti.Itse syömishäiriöihin liittyen en ole tainnut kirjoittaa koskaan mitään.Jonkinlainen mielipiteeni minulla kyllä niistäkin on.

        "Vai osallistutko ainoastaan tämän alkoholipalstan keskusteluihin? Jos näin niin miksi? Miten alkoholismi eroaa esimerkiksi ylensyönnistä, jossa siinäkin tunketaan kamaa naamariin? "
        -kuten ilmi kävi,kirjoitan monelle muullekkin palstalle.Ja ylensyönnin rajakin on jokaiselle eri.
        Mihin sijoittaisit käsitteen "rakkaus",kun nyt viljelit tähän alkoholismia ja ylensyöntiä?

        "Vai onko motiivisi ainoastaan tenkasmainen turhautunen ihmisen motiivi. Ei pärjätä ns. normaaleiden ihmisten kilpakentillä vaan päivästä toiseen ilmestyttään tänne "heikkojen ja tahdonvoimattomien" pariin pätemään kuvitteelisilla tarinoilla ja teorioilla?"
        -no mitä minä olen tenkasen juttuja lukenut,niin huumorista siinä taitaa olla kyse.En usko että sinun tai kenenkään muunkaan täytyy olla ko.nimimerkin takana piilevän ihmisen/ihmisten? turhautuneisuuksista.
        Minä en kyllä halua nähdä elämää kilpakenttänä,jossa "suorituksilla" olisi joku kilpailullinen,toisten ihmisten "silmiä" varten tehtävä tarkoitus.Minä ainakin ihan pyrin itse voimaan hyvin.Enkä siitä pyrkimyksestä luovu ainakaan "kilpailuulisen edun" takia.

        Jonkinverran minulle selveni ajatuskulkusi...

        Itse kirjoittelen toisinan saitteihin, jotka ovat suljettuja muilta kuin alkoholin itselleen ongelmaksi kokevalle. Välillä sitten oma näkökenttäni tilapäisesti hämärtyy täällä kun homman nimi on täysin erilainen. Eli täällä on myös kirjoituksia joiden laatijoiden intressit ovat vastakaiset alkoholiongelmaisen kanssa. Sen todeksi kokemani seikan, että alkoholismin hoito onnistuakseen ei vältämättä tarvitse kalliita hoitolaitoksia ja lääkityksiä.

        Et halua nähdä elämää kilpakenttänä, en minäkään, mutta sitä tosiasiaa ei voi sivuuttaa että toisen sairaus on toisen leipä joka ilmiö tulee hyvin konkreettisesti esille tällaisella kaupallisella keskustelukanavalla.

        "Lähipiirissäni ei ole kovia juomareita." kirjoitat. Tässä on varmaan asian ydin. Miksi en juttujasi aina ymmärrä. Sinä otat kantaa enemmänkin teoreettisella tasolla. Minä taas tunnen hyvin monia alkolin suurkuluttajia ja myös alkoholisteja, jotka eivät enää juo. Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen ryhmään. Eli me puhumme eri kieltä.

        Että mihinkä sijoittaisin "rakkaus" käsitteen. Enpä taida täällä alkoholi palstalla sijoittaa mihinkään. Joksikin muuksi sen kuitenkin miellän kuin pyrkimykseen sukupuolivietin toteutumisen tai suhteeseeni alkoholiin ennen raitistumistani. Oli se niin "rakas" aine tästä huolimatta, että kevyesti meni kyllä kaikkien ihmissuhteiden ohi. Muuten olen kyllä sitä mieltä, että suurin osa erektio-ongelmista on korvien välissä.

        Huumori on hieno asia, mutta jos säännöllisesti kävisin vaikkapa tupakkalakkolaisten keskustelussa kertomassa tarinoita tupakoinnin autuaaksitekevästä vaikutuksesta minulla saattaisi olla itsetutkiskelun paikka. Mikä minua menettelyssäni kiehtoo? Mitkä ovat perimmäiset syyt? Aikaahan sellaiseen kuluu. Ja miksi ajatukseni sinne palstalle säännöllisesti kulkeutuvat. Mistä riippuvuuteni johtuu. Jostakin hyvin tärkeästä toiminnasta siinä minulla olisi ilmeisesti kyse jonka todellinen luonne on todennäköisesti ihan muuta kuin sen ilmenemismuoto. Voisinhan sitä toki tehdä ilman sen syvällisempiä syitäkin esim. ollessani tupakkatehtaan osakas kun kokisin tupakkalakkolaisten syövän leipääni "kansanliikkeellään".

        Mutta kiitoksi viestistäsi silti. Aloin hiukan ymmärtää sinua. Niin keskeneräinen olen, että pyrin ymmärtämään asioita järjellä... Tietäen silti, että "lopullisen totuuden" tajuamiseen eivät kykyni ja voimani välttämättä riitä. Kun jo sen pienen osa-alueen, alkolismista toipumisen, ratkaisu ei kokemukseni mukaan perustu ensisijaisesti järkiseikkoihin. Enempikin se siirtyy uskon, toivon ja rakkauden alueelle. Mainitsimpa nyt tuon kolmannenkin vaikka sitä en luvannut täällä kommentoida.

        Olen matkalla jonka nimi on elämä. Siinä kait minun filosofiani tiivistettynä.


      • Nobady
        R.T kirjoitti:

        Tokihan hetkessä eläminen on vaikeampaa,mikäli joutuu pelkäämään seurauksia,sehän on selvää.Mutta filosofisella otteella sanottuna siitä seuraa se,että elämä on kompromissi.Pää on hieman kumarammassa,kuin se olisi tilanteessa,jossa elämällä ei nähtäisi mitään arvoa,ellei toteuteta jokaista mielihaluaan laskelmoimatta.

        Alkoholista kieltäytyessäni ei ole kyse kompromissista. Se on valinta paremman elämän puolesta. Minun pääni on ollut kumarassa - olen ollut peräti kaksinkerroin tuskani ja epätoivoni kanssa - mutta se on pikkuhiljaa noussut taas pystyyn ratkaisuni myötä so voimattomuuden myöntämisen ansiosta.

        Sinua ei-alkoholiongelmaisena ehkä kiinostaa kysymykset elämän tarkoituksesta. Onko "taivasta" ja "helvettiä" esimerkiksi. Syyt ja seuraukset.

        Raittiille alkoholistille päämäärä ei niinkään ole tärkeä. Hän tietää millaista on helvetissä ja osaa tämän koettuuan elää tässä päivässä arvostaen ja kunniottaen sitä, päihteetöntä elämää. Näin ihannetapauksessa. Ja minullakin aina toisinaan.


      • Kipinämikko*
        R.T kirjoitti:

        Toki jokainen saa kokea minkä tahansa ongelmaksi.Mutta sitä ei pidä yleistää.Ympäristöllä ja yleisellä "hengellä" on tapana saada ihmiset näkemään peikkoja ja ongelmia itsessään.
        Eli sallin kyllä jonkun pitää itseänsä ongelmaisena,ei siinä mitään.
        Itse tuomitsemisen motiiveja voi olla kyllä terveellistä tarkkailla.

        Vastaanpa herra everstin puolesta (tosi toveruutta...). Luin myös nuo pari muuta viestiäsi. Vaikuttavat ihan selväjärkisen ja terveen ihmisen jutuilta.

        Minä - entinen alkoholin ongelmakäyttäjä - olen kuullut satoja alkoholistejen tarinoita livenä. Kyllä niillä ihmisillä on joku epäterve pelko ollut päällä jo ennen sitä lääkkeeksi kutsumaansa elementtiä. Eli perustellusti minusta puhutaan mielen- ja tunne-elämän sairaudesta.

        Toki ihmisillä on myös ns. terveitä pelkoja. Se on lajin säilymisen kannalta perustavaa laatua olevaa käyttäytymistä.

        Minun vikani on liian "alkoholismi on sairaus" keskeinen ajattelu näissä keskusteluissa. En minä koe mitään tarvetta ilmaista ajatuksiani ja vaihtoehtojani ihmiselle, jolla ei ongelmaa ole. Ehkä minun on parempi jättää juttuni nuihin livepaltsuihin - mahdollisuuteni ajautua sivuraiteelle vähenevät.

        Joskus niissä paltsuissa tulee ajatus, että olen tavallaan etuoikeutetussa asemassa nuissa suljetuissa tilaisuuksissa. Että olen hyvilläään siitä, että olen juoppo koska muuten en voisi tavata tuota sekalaista seurakuntaa. Joka hetkeksi unohtaa arvot ja tittelit ja pyrkii paljastaman itsensä sellaisena kuin on ilman rooleja ja kulisseja. Ensisisijaisena tavoitteenaan rehellisyys omaa itseään kohtaan - joka on edellytys lähdettäessä toipumisen tielle. Voisi tehdä hyvää ihan "normaaleillekin".


      • Ottopoika.
        R.T kirjoitti:

        "1. Eikö suhteesi alkoholiin olekaan niin yksiselitteinen kuin annat ymmärtää? Vai onko sinulla joku läheinen joka juo liikaa ja haet uskonvahvistusta sille, että tuo henkilö ei ole sairas vaan juo vaan huvikseen liikaa?"
        -suhteeni alkoholiin on niin yksiselitteinen tai ei-yksiselitteinen,kuin muihinkin pitämiini asioihin.Se,miksi kirjoitan palstalla,on se,että joskus näkee vain avauksia,joihin ihan ajatusten herättämiseksi 'täytyy' vastata.Osasyy on myös "kapina" alkoholi-nimisen keskustelun sijoittamista terveys-palstalle.
        lähipiirissäni ei ole kovia juomareita.Ja jatkaakseni tutuksi tulleella linjalla,sanon,että kukaan ei juo liikaa,vain sen verran kuin maistuu/haluaa,toisilla raja on pari,toisilla hauta.

        " Käytkö tätä keskustelua myös muiden suomi24/terveys otsakkeiden alla kuten anoreksia, mielenterveys, pelot-ja jännittäminen, erektiohäiriöt jne väittäen, että ne ihmiset nyt vaan siellä sosiaalisesta painostuksesta valittavat kun eivät uskalla hyväksyä itseään sellaisena kuin ovat?"
        -olen aktiivisesti kirjoittanut mm.tupakointi-palstalle.Ja esimerkiksi käynyt monenlaisia keskusteluja "nettiriippuvuus"-palstalla,jossa joku selvästi ko.harrasteesta pitävä ihminen ongelmaistaa itsensä pitämänsä asian kautta.Eihän mikään mistä pitää VOI OLLA ONGELMA,edelleenkään.
        Erektiohäiriötähän ei tähän voi rinnastaa,jos kyseessä on selkeä fyysinen vika/vamma.Myös pelko on aina todellista kokijan omassa päässä.
        Mielenterveys asiat ovat aina vähän näkökulmajuttuja.........en jaksa alkaa pidempää kommenttia.
        Ruoka-palstoilla kirjoittelen kyllä aktiivisesti.Itse syömishäiriöihin liittyen en ole tainnut kirjoittaa koskaan mitään.Jonkinlainen mielipiteeni minulla kyllä niistäkin on.

        "Vai osallistutko ainoastaan tämän alkoholipalstan keskusteluihin? Jos näin niin miksi? Miten alkoholismi eroaa esimerkiksi ylensyönnistä, jossa siinäkin tunketaan kamaa naamariin? "
        -kuten ilmi kävi,kirjoitan monelle muullekkin palstalle.Ja ylensyönnin rajakin on jokaiselle eri.
        Mihin sijoittaisit käsitteen "rakkaus",kun nyt viljelit tähän alkoholismia ja ylensyöntiä?

        "Vai onko motiivisi ainoastaan tenkasmainen turhautunen ihmisen motiivi. Ei pärjätä ns. normaaleiden ihmisten kilpakentillä vaan päivästä toiseen ilmestyttään tänne "heikkojen ja tahdonvoimattomien" pariin pätemään kuvitteelisilla tarinoilla ja teorioilla?"
        -no mitä minä olen tenkasen juttuja lukenut,niin huumorista siinä taitaa olla kyse.En usko että sinun tai kenenkään muunkaan täytyy olla ko.nimimerkin takana piilevän ihmisen/ihmisten? turhautuneisuuksista.
        Minä en kyllä halua nähdä elämää kilpakenttänä,jossa "suorituksilla" olisi joku kilpailullinen,toisten ihmisten "silmiä" varten tehtävä tarkoitus.Minä ainakin ihan pyrin itse voimaan hyvin.Enkä siitä pyrkimyksestä luovu ainakaan "kilpailuulisen edun" takia.

        Kyselenpä minäkin:

        "Se,miksi kirjoitan palstalla,on se,että joskus näkee vain avauksia,joihin ihan ajatusten herättämiseksi 'täytyy' vastata."

        Paljonko kulutat aikaa tuohon ´pakonomaiseen´ osallistumiseesi? Täällä tuntuu olevan jos jonkin sorttista keskustelua suomi24:ssä. kovalta urakalta tuntuu tuo ajatusten herättäminen.

        "Osasyy on myös "kapina" alkoholi-nimisen keskustelun sijoittamista terveys-palstalle."

        Eli tarkoittaako tuo sitä, että alkoholi-palsta on mielestäsi väärin sijoitettu? Ja sitten kapinoit tätä vääryyttä vastaan osallistumalla itse siihen?

        "...lähipiirissäni ei ole kovia juomareita.Ja jatkaakseni tutuksi tulleella linjalla,sanon,että kukaan ei juo liikaa,vain sen verran kuin maistuu/haluaa,toisilla raja on pari,toisilla hauta."

        Eli et tunne alkoholistista ajattelutapaa. Samalla logiikalla sinulta luontuisi varmaan väittely vaikkapa muslimin kanssa. Tiedät paremmin kuin muslimi itse miksi hän on juomatta. Eli teet omista "totuuksistasi" joitakin yleispäteviä malleja. Sellainen vaikutelman kirjoituksistasi saa.


      • R.T
        Nobady kirjoitti:

        Alkoholista kieltäytyessäni ei ole kyse kompromissista. Se on valinta paremman elämän puolesta. Minun pääni on ollut kumarassa - olen ollut peräti kaksinkerroin tuskani ja epätoivoni kanssa - mutta se on pikkuhiljaa noussut taas pystyyn ratkaisuni myötä so voimattomuuden myöntämisen ansiosta.

        Sinua ei-alkoholiongelmaisena ehkä kiinostaa kysymykset elämän tarkoituksesta. Onko "taivasta" ja "helvettiä" esimerkiksi. Syyt ja seuraukset.

        Raittiille alkoholistille päämäärä ei niinkään ole tärkeä. Hän tietää millaista on helvetissä ja osaa tämän koettuuan elää tässä päivässä arvostaen ja kunniottaen sitä, päihteetöntä elämää. Näin ihannetapauksessa. Ja minullakin aina toisinaan.

        Ok.En tietenkään voi tietää paremmin jotain asiaa ko.asian kokijan puolesta,mutta mielestäni,jos ihminen on "taistellut" irti itsensä jostain(esimerkiksi alkoholista),niin se tarkoittaa,että jotain 'vetoa' ko asiaan on/on ollut,koska vastenmielisestä asiastahan ei itseään tarvitse irti taistella.Ainakin minä olen vain jättänyt epämiellyttävät asiat pois elämästäni,ja jatkanut miellyttävistä asioista nauttimista(esim aiheena oleva alkoholi).Eli itse vain näen kompromissina sen,että jollekkin 'poltteelle' tai 'himolle' ei anneta periksi paremman huomisen nimissä.Toinen ääripäähän on tarttua jokaiseen impulssiin ja himoon ja haluun,ja kärsiä "huomenna" seuraukset.Siinä ei ole mitään kompromissia,vaan simppeliä tässä ja nyt eloa villi eläimen tapaan.


      • R.T
        Kipinämikko* kirjoitti:

        Vastaanpa herra everstin puolesta (tosi toveruutta...). Luin myös nuo pari muuta viestiäsi. Vaikuttavat ihan selväjärkisen ja terveen ihmisen jutuilta.

        Minä - entinen alkoholin ongelmakäyttäjä - olen kuullut satoja alkoholistejen tarinoita livenä. Kyllä niillä ihmisillä on joku epäterve pelko ollut päällä jo ennen sitä lääkkeeksi kutsumaansa elementtiä. Eli perustellusti minusta puhutaan mielen- ja tunne-elämän sairaudesta.

        Toki ihmisillä on myös ns. terveitä pelkoja. Se on lajin säilymisen kannalta perustavaa laatua olevaa käyttäytymistä.

        Minun vikani on liian "alkoholismi on sairaus" keskeinen ajattelu näissä keskusteluissa. En minä koe mitään tarvetta ilmaista ajatuksiani ja vaihtoehtojani ihmiselle, jolla ei ongelmaa ole. Ehkä minun on parempi jättää juttuni nuihin livepaltsuihin - mahdollisuuteni ajautua sivuraiteelle vähenevät.

        Joskus niissä paltsuissa tulee ajatus, että olen tavallaan etuoikeutetussa asemassa nuissa suljetuissa tilaisuuksissa. Että olen hyvilläään siitä, että olen juoppo koska muuten en voisi tavata tuota sekalaista seurakuntaa. Joka hetkeksi unohtaa arvot ja tittelit ja pyrkii paljastaman itsensä sellaisena kuin on ilman rooleja ja kulisseja. Ensisisijaisena tavoitteenaan rehellisyys omaa itseään kohtaan - joka on edellytys lähdettäessä toipumisen tielle. Voisi tehdä hyvää ihan "normaaleillekin".

        Toki peikkoja on oikeasti,mutta nykytrendi kyllä luo ihmisille virtuaali-peikkojakin,ja niitä nähdään omassa elämässä,ja sitä kautta jopa syyllistytään itsensä syyllistämiseen.

        Omat suhtautumiseni peikkoihin on välinpitämätön.Malliksi kelvannee vuosia vuosia jatkunut tykästymiseni perunalastuihin.Akryyliamidi-kohu riehui pari vuotta sitten kuumimmillaan.Perunalastuja kavahdettiin,heikoimmat yksilöt väittivät jopa maun huononneen(sama ilmiö on 20 vuoden aikana tapahtunut ennen niin hyvänä pidetylle tupakan tuoksulle,jota yhtäkkiä moni ei pidäkään hyvänä?).Omasta mielestäni maku oli täysin yhtä hyvä kuin ennenkin(tietysti,koska mikään ei ollut muuttunut).Söin niitä yhtä hyvällä halulla pari kolmekin pussia viikottain,kuten ennenkin.Ne todella maistuivat yhtä hyviltä,luki keltaisen lehdistön lööpeissä mitä tahansa.En syyllistänyt itseäni millään tasolla.Syön niitä edelleen runsaasti.Olen hoikka ja terve.Akryyliamidiahan niissä ei sitten myöhemmin selvinneiden tutkimusten mukaan kuulemma olekaan haitallisessa määrin.


    • Eenokki.

      A-luokan kansalaisilla, joilla on oikea tausta, voi olla addikti, mutta vähemmän varakkailla on riippuvuus - siinä ero.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2051
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1718
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      10
      1389
    4. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      59
      1187
    5. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      225
      1180
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      16
      1030
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      955
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      951
    Aihe