Poikaystäväni koira

tekee hulluksi

Meillä on kotona noin kaksivuotias leikattu sakemanniuros. Se haukkuu. Se haukkuu hiusten kampaamiselle, muotoilutuotteen suihkuttamiselle ja deodorantin laittamiselle, koska se yhdistää nämä toimet hiusten kuivaamiseen föönillä. Se siis pelkää kaikkia sähkölaitteita, jotka laitetaan töpselillä pistorasiaan. Koira myös haukkuu kananmunan särkemiselle, jauhojen mittaamiselle yms. koska se yhdistää nämä taas sähkölaitteen käyttämiseen. Imuri on pahin, sen se yrittää tappaa puremalla, toimitusta säestää myös mahtava vinkuminen ja korkeaoktaavinen haukkuminen. Se haukkuu myös kännykän laturille. Ulkona se haukkuu varalta kaikki pikku-ukot, joita se ei näe, se siis vain varmistaa, ettei kukaan pääse hyökkäämään.
Ehkä nämä kaikki ovat vain suojelua, mutta millä ihmeellä koiran ominaispiirteisiin saisi muutosta? Ei luultavasti millään. Koiraterapeutin avulla? Hän sanoi, ettei haukkumisesta kannata välittää. Haukkupanta ei toimi. Pitäisikö koira opettaa haukkumaan käskystä ja hiljenemään vielä käskystä? Poikaystävä ei tee asialle mitään. Hän on päivät töissä ja minä kotona koiran kanssa. Ärsyttää aivan suunnattomasti koiran käytös.

6

737

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • juuresharja

      (näin viestin välityksellähän ei oikein mitään pysty näkemään.. pitäisi nähdä sessu itseteossa...)

      Mutta ainahan saa yrittää..

      Koira pelkää. Miksi se pelkää? Ehkä se luulee että ne laitteet yms. ovat vaaraksi sille itselleen ja "laumalleen". Miksi se pelkää vaikka sinä olet vieressä? Se ei ehkä luota sinuun. Kauanko olette tunteneet? Oletko yrittäny vahvistaa suhdettasi koiraan millään lailla?

      Jos koira luottaa sinuun, ei sen tarvitse seurassasi pelätä. Jos se luottaa, se voi huoletta elellä tietäen että "pomo hoitaa".

      Komenna koiraa turhasta haukkumisesta. Näytä sille että ei tarvitse pelätä. Itse ehkä aloittaisin hiusten kuivaamisen ihan normaalisti. Ei saa odottaa jännittyneenä että miten koira reagoi. On vaan. Ja kuivaa. Koira aloittaa haukkumisen jatkaisin kuivaamista, jos koira vielä jatkaa, komentaisin. Jos jatkaa vielä, komentaisin, karjaisisin ehkä lujempaa.. Tekisin selväksi että siinä tilanteessa haukkuminen on aivan turhaa.

      Toisaalta tässä on sekin että jos koira ei koe sinua edes hieman pomona, komentamiset ei auta. Luottamus täytyy saada.

      Entä jos koira haukkuu että saisi huomiota?

      Lenkillä komennat koiraa kun se haukkuu turhasta. Jos ei komentaminen auta, itse nyppäsen hihnasta. En niin että koira huutaa kivusta ei tietenkään.. Vaan ihan vähän, sen verran että koira "herää" kuuntelemaan. Ja kun kuuntelee, mahtavat kehut, hyvät pojat ja taputukset. "Näin me toimitaan".

      Sinun täytyy näyttää koiralle että sinun seurassasi ei ole hätää.. Toisaalta tämä vaatii aikaa ja paneutumista, rakkauttakin koiraa kohtaan että jaksaa nähdä vaivaa. Intoa tehdä ja onnistua. Löytyykö niitä?

      Jos sinua kiinnotaa ja jaksat nähdä vaivaa rakentaaksesi hyvän suhteen koiraan, etsi ja lue tietoa netistä, kirjoista..

      Ja kannattaa puhua vielä kerran poikaystäväsi kanssa....

      Hyvää jatkoa.

      • Äitipuoli

        Koira on otettu seurakoiraksi. Sitä ei ole peruskoulutettu, mutta se osaa istua ;), olla paikalla ja tulla "tänne". Se tykkää leikkiä muiden koirien kanssa ja se ei syö pikkulapsia.

        Sen kanssa ei kuitenkaan aiota harrastaa mitään jälkeä tms. Olisin itse kiinnostunut viemään sitä agilityyn mutta koska se ei ole tarpeeksi tottelevainen, en uskalla viedä sitä minnekään. Meillä ei myöskään ole autoa, joten agilityradoille on hyvin hankalaa mennä bussilla.

        Olen lukenut useita koirakirjoja ja lukenut erilaisia artikkeleita netistä. Yleensä niissä kerrotaan johtajuudesta ja sen vahvistamisesta. Koiraterapeutti puhui "kumppanuudesta" ja siitä että hyvä käytös palkitaan aina. Aina kun ihminen tai koira tulee vastaan, saadaan koiran huomio makupalalla ja ohitustilanne menee ongelmitta, näin siis teoriassa. Olen käynyt koiran kanssa ohituskoulutuksessa, jossa meni ihan hyvin. Mutta kotona sitten...

        Koira haukkuu sähkölaitteille ehkä siksi, että se suojelee laumaansa. Jos se pelkäisi, se ehkä menisi karkuun, nyt se yrittää purra fööniä, imuria etc. Olen kyllä yrittänyt kieltää sitä, olla noteeraamatta sitä mitenkään ja välillä otan sitä kuonosta kiinni, jotta se ei voi haukkua. Joskus se lopettaa haukkumisen jonkin ajan kuluttua.
        Jos se haukkuu halutakseen huomiota ja kiellän sitä, se vain yllyttää sitä, kohta se tulee haukkumaan korvan juureen ja alkaa ehkä repiä vaatteita. Joskus pistän sen rauhoittumaan vessaan muutamaksi minuutiksi,joskus vain annan sen haukkua, mutta jos minulta menee hermot sen haukkumiseen, niin mitähän naapurit ajattelevat asiasta? Sitäpaitsi haukkuminen sattuu tärykalvoihin.

        Olemme leikkauttaneet koiran, mutta se on vain pahentanut koiran oireita. Olemme viemässä koiraa toiselle koirakouluttajalle, jos siitä olisi jotain apua. Olen myös miettinyt, jos hakisin eläinlääkäriltä sille rauhoittavia lääkkeitä. Olen myös ehdottanut koirasta luopumista. Mielestäni koiran olisi mukavampaa olla jossain harrastavassa kodissa, jossa olisi tietämystä saksanpaimenkoirista, ja halua harrastaa koiran kanssa jälkeä, suojelua tai agilitya.

        Koira on myös kovin kiintynyt isäntäänsä ja kärsii eroahdistuksesta. Ovet on raavittu, listat pilalla, seiniä on syöty, puhumattakaan kaikesta muusta tuhotusta tavarasta. (Paljonkohan koira tulee "maksamaan" siinä vaiheessa, kun asunto myydään eteenpäin?) Isäntä on koiran seurassa sen mitä työltä ja harrastukselta jää aikaa.

        Olen ollut läsnä koiran elämässä lähes koko sen elinajan. Sen olisi pitänyt tottua minuun. En tiedä, miten saisin itseni sen yläpuolelle. Yritän olla johtaja vaatimalla siltä kontaktin ottamista ym. mutta auttaako se jos isäntä ei aina tee niin?
        Riitelemme säännöllisesti koiran käytöksestä ja saan vastaukseksi yleensä sen, että koira käyttäytyy hyvin kun isäntä on kotona. Usein isäntä pelaa jotain peliä tai on muuten paikoillaan, joten koira silloin yleensä nukkuu.
        Olisin kiitollinen, jos joku asiantuntija sanoisi selvät sävelet, miten koiran kanssa tulee toimia tai sitten koira pitää luovuttaa osaavampiin käsiin. Mutta koska isäntä ei halua luopua koirasta, pitää minun joko muuttaa pois, mennä päivätöihin, vaikka päätyöni on opiskelu tai hankkia vapaaehtoistyö, koska opiskelijoille on olemassa tulorajat tai sitten vain notkua kylillä kaikki päivät, tai käydä ostamassa apteekista korvatulpat ja jakaa niitä samantien naapureillekin. :)


      • juuresharja
        Äitipuoli kirjoitti:

        Koira on otettu seurakoiraksi. Sitä ei ole peruskoulutettu, mutta se osaa istua ;), olla paikalla ja tulla "tänne". Se tykkää leikkiä muiden koirien kanssa ja se ei syö pikkulapsia.

        Sen kanssa ei kuitenkaan aiota harrastaa mitään jälkeä tms. Olisin itse kiinnostunut viemään sitä agilityyn mutta koska se ei ole tarpeeksi tottelevainen, en uskalla viedä sitä minnekään. Meillä ei myöskään ole autoa, joten agilityradoille on hyvin hankalaa mennä bussilla.

        Olen lukenut useita koirakirjoja ja lukenut erilaisia artikkeleita netistä. Yleensä niissä kerrotaan johtajuudesta ja sen vahvistamisesta. Koiraterapeutti puhui "kumppanuudesta" ja siitä että hyvä käytös palkitaan aina. Aina kun ihminen tai koira tulee vastaan, saadaan koiran huomio makupalalla ja ohitustilanne menee ongelmitta, näin siis teoriassa. Olen käynyt koiran kanssa ohituskoulutuksessa, jossa meni ihan hyvin. Mutta kotona sitten...

        Koira haukkuu sähkölaitteille ehkä siksi, että se suojelee laumaansa. Jos se pelkäisi, se ehkä menisi karkuun, nyt se yrittää purra fööniä, imuria etc. Olen kyllä yrittänyt kieltää sitä, olla noteeraamatta sitä mitenkään ja välillä otan sitä kuonosta kiinni, jotta se ei voi haukkua. Joskus se lopettaa haukkumisen jonkin ajan kuluttua.
        Jos se haukkuu halutakseen huomiota ja kiellän sitä, se vain yllyttää sitä, kohta se tulee haukkumaan korvan juureen ja alkaa ehkä repiä vaatteita. Joskus pistän sen rauhoittumaan vessaan muutamaksi minuutiksi,joskus vain annan sen haukkua, mutta jos minulta menee hermot sen haukkumiseen, niin mitähän naapurit ajattelevat asiasta? Sitäpaitsi haukkuminen sattuu tärykalvoihin.

        Olemme leikkauttaneet koiran, mutta se on vain pahentanut koiran oireita. Olemme viemässä koiraa toiselle koirakouluttajalle, jos siitä olisi jotain apua. Olen myös miettinyt, jos hakisin eläinlääkäriltä sille rauhoittavia lääkkeitä. Olen myös ehdottanut koirasta luopumista. Mielestäni koiran olisi mukavampaa olla jossain harrastavassa kodissa, jossa olisi tietämystä saksanpaimenkoirista, ja halua harrastaa koiran kanssa jälkeä, suojelua tai agilitya.

        Koira on myös kovin kiintynyt isäntäänsä ja kärsii eroahdistuksesta. Ovet on raavittu, listat pilalla, seiniä on syöty, puhumattakaan kaikesta muusta tuhotusta tavarasta. (Paljonkohan koira tulee "maksamaan" siinä vaiheessa, kun asunto myydään eteenpäin?) Isäntä on koiran seurassa sen mitä työltä ja harrastukselta jää aikaa.

        Olen ollut läsnä koiran elämässä lähes koko sen elinajan. Sen olisi pitänyt tottua minuun. En tiedä, miten saisin itseni sen yläpuolelle. Yritän olla johtaja vaatimalla siltä kontaktin ottamista ym. mutta auttaako se jos isäntä ei aina tee niin?
        Riitelemme säännöllisesti koiran käytöksestä ja saan vastaukseksi yleensä sen, että koira käyttäytyy hyvin kun isäntä on kotona. Usein isäntä pelaa jotain peliä tai on muuten paikoillaan, joten koira silloin yleensä nukkuu.
        Olisin kiitollinen, jos joku asiantuntija sanoisi selvät sävelet, miten koiran kanssa tulee toimia tai sitten koira pitää luovuttaa osaavampiin käsiin. Mutta koska isäntä ei halua luopua koirasta, pitää minun joko muuttaa pois, mennä päivätöihin, vaikka päätyöni on opiskelu tai hankkia vapaaehtoistyö, koska opiskelijoille on olemassa tulorajat tai sitten vain notkua kylillä kaikki päivät, tai käydä ostamassa apteekista korvatulpat ja jakaa niitä samantien naapureillekin. :)

        On tärkeää ettei tällaista koiraa kuten spk, oteta vain lenkkikaveriksi. On toki yksilöitä jotka sopivat siihen kuin nyrkki silmään mutta yleisesti ottaen tulisi koiran kanssa harrastaa jotain, itsenäisesti tai koulutusryhmissä.

        Teillä on tässä nyt melkoinen pulma. Sillä jos koiran käytöstä haluaa muuttaa, kaikkien tulisi siihen osallistua. Tai sen yhden joka sen sitten kokonaan hoitaa, kouluttaa, ruokkii, lenkittää.

        Koira ei voi ymmärtää että siltä halutaan yhtenä hetkenä jotain mutta toisena saa tehdä mitä haluaa.. Eli mikä on kerran ei, se on sitä aina, joka paikassa ja kaikkien kanssa.

        "Koira haukkuu sähkölaitteille ehkä siksi, että se suojelee laumaansa. Jos se pelkäisi, se ehkä menisi karkuun, nyt se yrittää purra fööniä, imuria etc. " Hyökkäys on paras puolustus. Yleensä räyhäävä koira pelkää.

        Lääkkeitä en suosittele. Koiralla on nyt vain ehkä väärä omistaja.

        Minä en henk.kohtaisesti usko mihinkään ero ahdistukseen. "Eroahdistuksesta" kärsii eniten omistajan lompakko... ja nyt tulee minun mielipiteeni(josta kenenkään ei tarviste suuttua): koira laittaa kämpän remonttiin jos sillä on päässä vikaa.

        Koiran peruskouluttaminen ei ole vieläkään myöhäistä aloittaa, tosin se on nyt hieman vaikeampaa. Jos sinulla riittää intoa, aloita se. Osta kirja missä neuvotaan pennun kouluttamista jos sinulla ei sitä jo ole, tai et täysin tiedä mitä koiralta haluat ja miten sinun tulisi toimia että pääsette tavoitteeseen.
        Aloita kaikki aivan alusta. Istumiset, paikalla olot yms.

        Suosittelen ehdollistamaan koiran naksuttimeen.

        Vaikka koira osaakin jo muutaman jutun, suosittelen silti että aloittaisit aivan alusta, älä vaadi koiralta liikaa.

        Nämä jutut on niin hankalia vieraan netin välityksellä neuvoa. Kukaan ei voi sanoa että "tee näin." Ja kun näissä yleensä on sitten ihmissuhteetkin kovilla ja niihin ei auta myöskään tulla neuvomaan vaikka teidät tuntisikin... Suosittelen että keskustelette mikä on koiran ja suhteen parhaaksi.

        Hienoa että jaksat välittää koirasta =).


      • Äitipuoli
        juuresharja kirjoitti:

        On tärkeää ettei tällaista koiraa kuten spk, oteta vain lenkkikaveriksi. On toki yksilöitä jotka sopivat siihen kuin nyrkki silmään mutta yleisesti ottaen tulisi koiran kanssa harrastaa jotain, itsenäisesti tai koulutusryhmissä.

        Teillä on tässä nyt melkoinen pulma. Sillä jos koiran käytöstä haluaa muuttaa, kaikkien tulisi siihen osallistua. Tai sen yhden joka sen sitten kokonaan hoitaa, kouluttaa, ruokkii, lenkittää.

        Koira ei voi ymmärtää että siltä halutaan yhtenä hetkenä jotain mutta toisena saa tehdä mitä haluaa.. Eli mikä on kerran ei, se on sitä aina, joka paikassa ja kaikkien kanssa.

        "Koira haukkuu sähkölaitteille ehkä siksi, että se suojelee laumaansa. Jos se pelkäisi, se ehkä menisi karkuun, nyt se yrittää purra fööniä, imuria etc. " Hyökkäys on paras puolustus. Yleensä räyhäävä koira pelkää.

        Lääkkeitä en suosittele. Koiralla on nyt vain ehkä väärä omistaja.

        Minä en henk.kohtaisesti usko mihinkään ero ahdistukseen. "Eroahdistuksesta" kärsii eniten omistajan lompakko... ja nyt tulee minun mielipiteeni(josta kenenkään ei tarviste suuttua): koira laittaa kämpän remonttiin jos sillä on päässä vikaa.

        Koiran peruskouluttaminen ei ole vieläkään myöhäistä aloittaa, tosin se on nyt hieman vaikeampaa. Jos sinulla riittää intoa, aloita se. Osta kirja missä neuvotaan pennun kouluttamista jos sinulla ei sitä jo ole, tai et täysin tiedä mitä koiralta haluat ja miten sinun tulisi toimia että pääsette tavoitteeseen.
        Aloita kaikki aivan alusta. Istumiset, paikalla olot yms.

        Suosittelen ehdollistamaan koiran naksuttimeen.

        Vaikka koira osaakin jo muutaman jutun, suosittelen silti että aloittaisit aivan alusta, älä vaadi koiralta liikaa.

        Nämä jutut on niin hankalia vieraan netin välityksellä neuvoa. Kukaan ei voi sanoa että "tee näin." Ja kun näissä yleensä on sitten ihmissuhteetkin kovilla ja niihin ei auta myöskään tulla neuvomaan vaikka teidät tuntisikin... Suosittelen että keskustelette mikä on koiran ja suhteen parhaaksi.

        Hienoa että jaksat välittää koirasta =).

        Kiitos neuvoista!

        Olisihan se mukavaa, jos koiran saisi sormia napsauttamalla ihannekoiraksi. :)

        Olen yrittänyt tehdä parhaani koiran kouluttamiseksi, mutta joskus olen tietysti lipsunut. Joskus voi omassa asenteessanikin olla hieman vikaa, koska en itse koskaan ottaisi koiraa, koska olen allerginen eläimille. Koiraa ei ehkä voi verrata suoraan lapsiin, mutta vertaanpas kuitenkin. Jos kumppanilla olisi lapsia edellisestä liitosta, pitäisi minun hyväksyä heidätkin ja kasvattaa heitä parhaan tietämykseni mukaan. Näin ollen yritän sietää koirankin seuraa. Minusta on jopa mukavaa käydä koiran kanssa lenkillä, jos se vain käyttäytyy hyvin.

        Vaikka vastuuta on minullakin koiran koulutuksesta, pitäisi ensisijainen vastuu olla koiran omistajalla, sillä joka sen on päättänyt hankkia. Minusta tuntuu että olen nyt äiti lapselle, joka on halunnut koiran, mutta ei jaksa kantaa vastuuta sen hoitamisesta.
        Olen etsinyt koirankouluttajien yhteystietoja ja soitellut heille ja kysynyt neuvoa. Haluaisin kuitenkin että koiran omistaja kantaisi vastuun koiran koulutuksesta. Onneksi hän on muutama viikko sitten ottanut ensimmäistä kertaa yhteyttä kouluttajaan, jos koira vihdoin saataisiin koulutukseen. Mutta ei se soittaminen vielä riitä, pitää tehdä viikkoja pitkäjänteistä työtä.


      • FAU.
        Äitipuoli kirjoitti:

        Kiitos neuvoista!

        Olisihan se mukavaa, jos koiran saisi sormia napsauttamalla ihannekoiraksi. :)

        Olen yrittänyt tehdä parhaani koiran kouluttamiseksi, mutta joskus olen tietysti lipsunut. Joskus voi omassa asenteessanikin olla hieman vikaa, koska en itse koskaan ottaisi koiraa, koska olen allerginen eläimille. Koiraa ei ehkä voi verrata suoraan lapsiin, mutta vertaanpas kuitenkin. Jos kumppanilla olisi lapsia edellisestä liitosta, pitäisi minun hyväksyä heidätkin ja kasvattaa heitä parhaan tietämykseni mukaan. Näin ollen yritän sietää koirankin seuraa. Minusta on jopa mukavaa käydä koiran kanssa lenkillä, jos se vain käyttäytyy hyvin.

        Vaikka vastuuta on minullakin koiran koulutuksesta, pitäisi ensisijainen vastuu olla koiran omistajalla, sillä joka sen on päättänyt hankkia. Minusta tuntuu että olen nyt äiti lapselle, joka on halunnut koiran, mutta ei jaksa kantaa vastuuta sen hoitamisesta.
        Olen etsinyt koirankouluttajien yhteystietoja ja soitellut heille ja kysynyt neuvoa. Haluaisin kuitenkin että koiran omistaja kantaisi vastuun koiran koulutuksesta. Onneksi hän on muutama viikko sitten ottanut ensimmäistä kertaa yhteyttä kouluttajaan, jos koira vihdoin saataisiin koulutukseen. Mutta ei se soittaminen vielä riitä, pitää tehdä viikkoja pitkäjänteistä työtä.

        teillä ei ongelma suinkaan ole koira,vaan sen omistaja.
        Ensimmäiseksi taas,niinkuin olen tuhannesti ennenkin sanonut sakemanni ei ole ensisijaisesti mikään seurakoira. Se toki voi olla myös sitä,mutta ollakseen tyytyväinen se tarvitsee sitä tekemistä,mitä pelkkä lenkillä käynti ei ole.
        Sen koiran pitää päästä käyttämään päätään,muuten se turhautuu ja seurakset ovat mitä ovat. Turhaa räkytystä ihme asioille ja huushollin repimistä ym.
        Eipä siitä isosti apua ole,että soittelee ongelmakoira kouluttajille,kun se ongelma on sen remmin toisessa päässä. Puhelimitse ei koiraa kouluteta. Sen kanssa mennään itse henk.koht. sinne koulutuskentälle ja useamman kerran viikossa,jos taidot eivät riitä itsenäiseen koulutukseen.
        Jos teillä kummallakaan ei mielenkiinto riitä sen koiran kanssa touhuamiseen,niin etsikää sille sellainen koti,jossa kiinnostusta riittää.
        Parempi vaihtoehto kaikille osapuolille ihan varmasti.


      • miiah_
        FAU. kirjoitti:

        teillä ei ongelma suinkaan ole koira,vaan sen omistaja.
        Ensimmäiseksi taas,niinkuin olen tuhannesti ennenkin sanonut sakemanni ei ole ensisijaisesti mikään seurakoira. Se toki voi olla myös sitä,mutta ollakseen tyytyväinen se tarvitsee sitä tekemistä,mitä pelkkä lenkillä käynti ei ole.
        Sen koiran pitää päästä käyttämään päätään,muuten se turhautuu ja seurakset ovat mitä ovat. Turhaa räkytystä ihme asioille ja huushollin repimistä ym.
        Eipä siitä isosti apua ole,että soittelee ongelmakoira kouluttajille,kun se ongelma on sen remmin toisessa päässä. Puhelimitse ei koiraa kouluteta. Sen kanssa mennään itse henk.koht. sinne koulutuskentälle ja useamman kerran viikossa,jos taidot eivät riitä itsenäiseen koulutukseen.
        Jos teillä kummallakaan ei mielenkiinto riitä sen koiran kanssa touhuamiseen,niin etsikää sille sellainen koti,jossa kiinnostusta riittää.
        Parempi vaihtoehto kaikille osapuolille ihan varmasti.

        sua itteä kiinnostaisi alottaa jotain harrastusta sen kans? sinne agilityynkin voisit mennä kun saat peruskoulutuksen kuntoon.

        alota siihen eroahdistukseen yksin olemisen opetus ihan alusta. ensi meet vaan oven taakse,tuut heti takasin. seuraavaksi ehkä jo viet roskat. pidennät sitä aikaa niin pikkuhiljaa,ettei se koira ehdi tehdä mitään. meillä ainaki autto tämä paremmin kun mitkään lelut ym (mitä en enää edes jätä). nyt koira osaa olla jo 1,5h yksin..

        tuohon haukkumiseen en osaa sanoa mitään, oon kuullu sellasista "rauhottavista" kun valeriana,saa luontaistuotekaupoista, esim kannattaa ennen uutta vuotta antaa kun tietää että paukkuu kovasti. mutta tietysti kannattaa ensin koittaa opettaa,ennenkun mitään "ylimäärästä" rupee syöttämään.

        koira ei opi mitään jos sille ei opeteta. joko joudut kärsimään tilanteesta,tai sitten opetat sen pois. (aikaa vievää toki on,mutta sen arvoista.)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      175
      1972
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1698
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1324
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1146
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      56
      1142
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      15
      1017
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      59
      927
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      57
      912
    Aihe