Pitsiä, pitsiä, pitsiä

On minullakin vielä tallessa jotain.
Mutta ne huonommat olen vienyt Keskussair ihotauti os.Ottavat mieleellään vanhoja puuvillalakanoita ja pyyheliinoja.Tekevät kääreitä.Värilliset ei käy.

pöytäliinat,lakanat vain vedetään,minulla ei ollut aikaa virkata lakanapitsiä, sänkypeittoja olen virkaanut,nykin on keittiönpöydällä liinana vauvan lakana jossa toisessa päässä on merkattu kukkakuvio,
se käsityökausi oli ja meni oli niin kovaa tekemistä,että ihmettelee mistä siihen oli aikaa,mutta se oli ihanaa tehdä ,
aina käsityö matkassa,viimmeiseksi kujelmat joita vieläkin teen on lapinvanttuut, niitä koko perheelle ja sukkiin kuviolliset varret,
pitsiverhoja kudoin kangaspuissa,ja tavallisia verhoja ja sänkypeittoja,
lakanoista saa pitsejä alushameisiin ja yöpaitoihin ja pöytöliinoihin,

Ku ma menin avioon ja vaimo sano eka kerran että lähetäämpäs mankeliin, ni ma sanoin sille että tässä talossa ei mankeloija, ma sain tarpeekseni siitä ku oli muden kaa pakko mennä aina mankeliin :(

Eikä mankeloitu.

Kuinka ollakaan, vaimokin huomasi mitä etuja siitä seurasi :)

Ja penskana saatiin istua ison kivimankelin päällä ja ottaa kyytiä, kun kaksi ihmistä valssasi sitä edestakaisin. Ja välillä uutta vaatetta pulikan ympärille ja taas mentiin.

Hyvät pojat, tyynyliinojen nauhatkin jollain vempaimella rypytettiin.

Sanos muuta, että oi niitä aikoja!

JUlPPI kirjoitti:

Ku ma menin avioon ja vaimo sano eka kerran että lähetäämpäs mankeliin, ni ma sanoin sille että tässä talossa ei mankeloija, ma sain tarpeekseni siitä ku oli muden kaa pakko mennä aina mankeliin :(

Eikä mankeloitu.

Kuinka ollakaan, vaimokin huomasi mitä etuja siitä seurasi :)

Lue lisää

mitä hyvää siitä voisi seurata,jos ei mankeloi , miksi niiden kanssa, meikäläiselle liikaa korkealentoista,,

Teilläkin käytettiin vanhan ajan kivimankelia! Oi, niitä aikoja. Minä jo luulin, ettei kukaan enää muista niitä.

Kiiltävät, sileät, kylmät lakanat, jotka sitten lämpenivät, kun meni sänkyyn! Kun vastamankeloidut lakanat pantiin sänkyyn, niin taitteet olivat terävät ja lakanat kiilsivät kuin metallilevy.

Kun muutin pois kotoa, niin minulta meni vuosia siihen, että totuin nukkumaan pesulassa pesetyissä lakanoissa. Äitini ei tottunut siihen koskaan. Viimeiseen asti hän kävi mankelissa. Kotipaikkakunnallani oli ainakin kolme maksullista kivimankelia. Ne olivat mahtavan näköisiä laitoksia. Lapsena minua aina pelotti mankelissa, koska ne olivat niin vaarallisen näköisiä. Moottori piti kovaa melua. Mankelin monen tonnin painoinen kivilaatikko nostettiin moottorin avulla metallisen kielekkeen varaan. Sitten äiti lykkäsi lakanatukin paikalleen niin, että koko yläruumis oli sen valtavan painavan kivilaatikon alla.

Nykyaikana niitä ei olisi missään tapauksessa hyväksytty vaarallisuutensa takia. Yhdessä paikkakunnan mankelissa oli sellainen vika, että tonnien painoinen laatikko ei pysynytkään itsestään metallikielekkeen varassa, vaan koko ajan piti pitää kiinni kahvasta, jotta kivilaatikko ei putoaisi. Olihan siihen sitten pantu paksu kumilenkki turvaamaan kahvaa, mutta pelottavan näköistä se aina oli.

Omassa taloudessani on jo yli 30 vuotta sitten ostettu Husqvarna Automatic, joka edelleen toimii ja on ahkerassa käytössä.
Olen niin tottunut mankeliin, että käytän sitä kaikkeen pyykin jälkikäsittelyyn, paitsi sellaisiin vaatteisiin joissa on nappeja tai vetoketjuja.
Silittämisestä en pidä, mankeloiminen käy nopeasti.
Tässä mankelissa voi säätää valssien puristusta ja lakanat ovat taatusti yhtä sileät kuin kivimankelissa jyrätyt, eikä tarvitse pyörittää enempää kuin pari kertaa valssin ympäri.
T-paidat, alusvaatteet, kaikki sileäksi nopeasti.
Vaatekaappeihin tuntuu mahtuvan enemmän kun pyykit on siisteissä ja sileissä pinoissa.
Pyykinpesu ja mankelointi ovat mielipuuhiani!

Pääsky64 kirjoitti:

mitä hyvää siitä voisi seurata,jos ei mankeloi , miksi niiden kanssa, meikäläiselle liikaa korkealentoista,,

hyvä no 1. Säästyy siltä vaivalta.
hyvä no 2. Lakanat ovat yhtä käyttökelpoisia kuin mankeloituinakin,
hyvä no 3. Perhesopu pysyy ja paranoo ku ei tartte riijellä mankeloimisesta.

Avioliitto tosin päättyi mutta ei se lakanoista ollu kii :)

JUlPPI kirjoitti:

hyvä no 1. Säästyy siltä vaivalta.
hyvä no 2. Lakanat ovat yhtä käyttökelpoisia kuin mankeloituinakin,
hyvä no 3. Perhesopu pysyy ja paranoo ku ei tartte riijellä mankeloimisesta.

Avioliitto tosin päättyi mutta ei se lakanoista ollu kii :)

Lue lisää

Mankeloin lakanani niin kauan kuin jaksan. Taloyhtiössämme on hyvä mankeli.
Miksikö? On ihanaa nukkua mankeloitujen lakanoiden välissä! :)

Minulle 1. se ei ole vaiva
2. tietenkin lakana kuin lakana, mutta ihoni tuntee eron
3. mankeloiminen on aina meikäläiselle kuulunut ja kuuluu edelleen. Työ luo tyytyväisyyttä.

Helena04 ejk. kirjoitti:

Mankeloin lakanani niin kauan kuin jaksan. Taloyhtiössämme on hyvä mankeli.
Miksikö? On ihanaa nukkua mankeloitujen lakanoiden välissä! :)

Minulle 1. se ei ole vaiva
2. tietenkin lakana kuin lakana, mutta ihoni tuntee eron
3. mankeloiminen on aina meikäläiselle kuulunut ja kuuluu edelleen. Työ luo tyytyväisyyttä.

Lue lisää

vaikka silitetty lakana pysyy siistimpänä ja on iholle miellyttävämpi, kuin vain vedetty lakana. Nykyään ei tahdo mistään löytyä samanlaista lakanakangasta kuin 30-40 vuotta sitten, sillä itse kankaassa oli ns.ryhtiä. Minä vielä tänä päivänä käytän niitä flikkuurenaikaasia valakoosia lakanoota ja niin kauan kun ne pysyy ehejänä. Välillä tuli ostettua valmiita lakanapakkauksia, mutta nyt olen ottanut uusiokäyttöön nämä vanhat.

mankeloitu tai kirjoitti:

vaikka silitetty lakana pysyy siistimpänä ja on iholle miellyttävämpi, kuin vain vedetty lakana. Nykyään ei tahdo mistään löytyä samanlaista lakanakangasta kuin 30-40 vuotta sitten, sillä itse kankaassa oli ns.ryhtiä. Minä vielä tänä päivänä käytän niitä flikkuurenaikaasia valakoosia lakanoota ja niin kauan kun ne pysyy ehejänä. Välillä tuli ostettua valmiita lakanapakkauksia, mutta nyt olen ottanut uusiokäyttöön nämä vanhat.

Lue lisää

miten yritin vuosikausia peräti säästellä näitä vanhoja, hienommin nimikoituja jne. lakanoita... Mihin!? - Ja osteltiin sitten uusia, todella minunkin mielestäni huonompilaatuisia lakanoita. Vaan nyt herrastellaan vanhoilla :))
Tai sitten satiineissa, joissa niissäkin on eroa.

mankeloitu tai kirjoitti:

vaikka silitetty lakana pysyy siistimpänä ja on iholle miellyttävämpi, kuin vain vedetty lakana. Nykyään ei tahdo mistään löytyä samanlaista lakanakangasta kuin 30-40 vuotta sitten, sillä itse kankaassa oli ns.ryhtiä. Minä vielä tänä päivänä käytän niitä flikkuurenaikaasia valakoosia lakanoota ja niin kauan kun ne pysyy ehejänä. Välillä tuli ostettua valmiita lakanapakkauksia, mutta nyt olen ottanut uusiokäyttöön nämä vanhat.

Lue lisää

Vanhaa kunnon niin kutsuttua ”jokamiehen lakanakangasta” ei kai saa enää mistään?

Siinä kankaassa oli ryhtiä ja kestävyyttä, mitä useimmin pesi, sen valkoisemmaksi tuli.

aluslakana kirjoitti:

Vanhaa kunnon niin kutsuttua ”jokamiehen lakanakangasta” ei kai saa enää mistään?

Siinä kankaassa oli ryhtiä ja kestävyyttä, mitä useimmin pesi, sen valkoisemmaksi tuli.

Lue lisää

Meillä oli muutama kappale. Ne olivat luku sinänsä. Kun ne oli mankeloitu ja pantiin vuoteeseen, niin oli todellinen nautinto mennä nukkumaan niiden väliin.

(Totuuden kertoakseni äiti yritti aina pitää ne vain itsellään. Hän selitti, että ne ovat niin harmaan näköisiä, että haluaa lastensa nukkuvan kauniimmissa lakanoissa.)

Iili kirjoitti:

Meillä oli muutama kappale. Ne olivat luku sinänsä. Kun ne oli mankeloitu ja pantiin vuoteeseen, niin oli todellinen nautinto mennä nukkumaan niiden väliin.

(Totuuden kertoakseni äiti yritti aina pitää ne vain itsellään. Hän selitti, että ne ovat niin harmaan näköisiä, että haluaa lastensa nukkuvan kauniimmissa lakanoissa.)

Lue lisää

ei ollut lakanoita kun mummulassa jossa oli matkustajia ja turistien majoitusta. Meillä oli aluset valkeista leikkelyksistä kudotut ja raidat kirkkaat. Pesivät varmaan kesällä ei niitä voinut talvella pestä. Sellainen alunen olkisen patjan päällä, oljet voi vaihtaa useammin,varsinkin lapsilla jos meni alle .

Peittona velti lampaannahoista tehty,niitä ei tiettävästi pesty ja tyyny höyhenistä. Siinä ei ollut allergisia saisi olla ilman vuodevaatteita.

Veltin alla oli aina se sama lampaan haju,ei tuntunut pahalta.
Kyllähän mankeloiduilla lakanoilla on ihana nukkua.Joskus olen mankeloinutkin,alakerrassa on mankeli ja omakin on talolla,kummasti ne vaan jäävät mankeloimatta.
Pitäisi olla niin tarkka tyttö kun tuo Helena ja toiset,niin ei voisi olla tekemättä.
Muistan nukkuneeni hotellissa ensimmäisen kerran ja lakanat tuntui harvinaisen liukkailta ja pehmeiltä.Naapurin emäntäkin oli samalla retkellä ensiketaa hotellissa yötä,olimma kumpikin 50,ppisä .Se tuli aamulla sanomaan että miten ihanat lakanatja että Rigekin on ollut yötä tässä hotellissa.
Pitkään tunsimme olleemme mukana ylellisessä elämässä yön.

MdK-MdK kirjoitti:

Omassa taloudessani on jo yli 30 vuotta sitten ostettu Husqvarna Automatic, joka edelleen toimii ja on ahkerassa käytössä.
Olen niin tottunut mankeliin, että käytän sitä kaikkeen pyykin jälkikäsittelyyn, paitsi sellaisiin vaatteisiin joissa on nappeja tai vetoketjuja.
Silittämisestä en pidä, mankeloiminen käy nopeasti.
Tässä mankelissa voi säätää valssien puristusta ja lakanat ovat taatusti yhtä sileät kuin kivimankelissa jyrätyt, eikä tarvitse pyörittää enempää kuin pari kertaa valssin ympäri.
T-paidat, alusvaatteet, kaikki sileäksi nopeasti.
Vaatekaappeihin tuntuu mahtuvan enemmän kun pyykit on siisteissä ja sileissä pinoissa.
Pyykinpesu ja mankelointi ovat mielipuuhiani!

Lue lisää

Oikein tuli muistot myös minulle kivimankelista.
Melkoinen "köriläs" pienen lapsen silmin.Tuttua myös Valo-pulveri ja lipeäkivi.Oikein pitää äitiä kunnioittaa,miten paljon hän teki työtä meidän lasten(4kpl)takia ja myös oman ansiotyönsä ohella.
P.S. Pitsilakanoita on 2 tusinaa minunkin liinavaate kaapissa .

= pesutuloksena

Olin 8-vuotias, kun muutimme kerrostaloon ja talon pesutuvassa äiti teki nuo kaikki samat rituaalit, joista Frederiikka kertoi. Pyykkipäivä oli todella kokonainen päivä. Minun hommana oli tehdä makkarasoppaa ja auttaa sitten ripustamaan pyykkejä narulle - kesällä ulos, talvella vintillä olevaan kuivaustilaan. Pyykkipäivän jälkeen oli toinen päivä sen hirviömäisen mankelin kanssa. Sekin oli kerrostalon alakerrassa.

Äiti yritti viimeiseen saakka panna hanttiin ensimmäisen pulsaattorikoneen hankintaa. Hän ei uskonut, että koneessa tulisi puhdasta pyykkiä, mutta "lannistui" lopulta isän painostuksen edessä. Ja pakkohan se on myöntää, että niin puhdasta ei millään automatiikalla saa kuin niillä entisajan myrkyillä. Niiden mahdolliset terveyshaitat onkin jo toinen juttu.

Hintriika kirjoitti:

Olin 8-vuotias, kun muutimme kerrostaloon ja talon pesutuvassa äiti teki nuo kaikki samat rituaalit, joista Frederiikka kertoi. Pyykkipäivä oli todella kokonainen päivä. Minun hommana oli tehdä makkarasoppaa ja auttaa sitten ripustamaan pyykkejä narulle - kesällä ulos, talvella vintillä olevaan kuivaustilaan. Pyykkipäivän jälkeen oli toinen päivä sen hirviömäisen mankelin kanssa. Sekin oli kerrostalon alakerrassa.

Äiti yritti viimeiseen saakka panna hanttiin ensimmäisen pulsaattorikoneen hankintaa. Hän ei uskonut, että koneessa tulisi puhdasta pyykkiä, mutta "lannistui" lopulta isän painostuksen edessä. Ja pakkohan se on myöntää, että niin puhdasta ei millään automatiikalla saa kuin niillä entisajan myrkyillä. Niiden mahdolliset terveyshaitat onkin jo toinen juttu.

Lue lisää

meni pyykkiä pestessä.
Vielä 50-luvun lopulla, nuorikkona ollessa asuimme omakotitalon yläkerrassa ja pyykinpesu tapahtui saunassa, korvossa,pyykkilaudalla hangaten, siitä en pitänyt.
Äidillä oli mahdollista vuokrata iso pyykkitupa, sinne menimme kaikki sisareni, miniä ,äiti ja minä.
Pyörän tarakalle vain kori ja menoksi.
Siellä oli neljä isoa puupunkkaa, siinä punkan pohjalla sitten pyykit hangattiin, mäntysuopa pesuaineena.
Iso muuripata, missä pyykit keitettiin lipeällä,silmissäni nään miten äiti maistoi lipeän ja sylkäisi pois.
Kepillä pyykkiä hämmennettiin, kun valkopyykki otettiin pois, äiti "lappasi" miesten kirjavat työpaidat, viimeiset hienhajut pois saadakseen.
Sementtinen iso allas toimi huuhtelupaljuna.
Minusta nämä pyykkipäivät olivat mukavia(vaikka olikin rankkaa työtä)meillä oli tietenkin eväät mukana,siellä nautimme hyvin ansaituista kahvitauoista ja yhdessä oloista.

Nykyään puhutaan pyykinpesusta, ainoa tehtävä, laittaa pyykit koneeseen ja levittää kuivamaan.
Perheen yhdessä toimimista pyykkipäiväkin lujitti,ja pyykit olivat tosi puhtaita.

SkillaN kirjoitti:

meni pyykkiä pestessä.
Vielä 50-luvun lopulla, nuorikkona ollessa asuimme omakotitalon yläkerrassa ja pyykinpesu tapahtui saunassa, korvossa,pyykkilaudalla hangaten, siitä en pitänyt.
Äidillä oli mahdollista vuokrata iso pyykkitupa, sinne menimme kaikki sisareni, miniä ,äiti ja minä.
Pyörän tarakalle vain kori ja menoksi.
Siellä oli neljä isoa puupunkkaa, siinä punkan pohjalla sitten pyykit hangattiin, mäntysuopa pesuaineena.
Iso muuripata, missä pyykit keitettiin lipeällä,silmissäni nään miten äiti maistoi lipeän ja sylkäisi pois.
Kepillä pyykkiä hämmennettiin, kun valkopyykki otettiin pois, äiti "lappasi" miesten kirjavat työpaidat, viimeiset hienhajut pois saadakseen.
Sementtinen iso allas toimi huuhtelupaljuna.
Minusta nämä pyykkipäivät olivat mukavia(vaikka olikin rankkaa työtä)meillä oli tietenkin eväät mukana,siellä nautimme hyvin ansaituista kahvitauoista ja yhdessä oloista.

Nykyään puhutaan pyykinpesusta, ainoa tehtävä, laittaa pyykit koneeseen ja levittää kuivamaan.
Perheen yhdessä toimimista pyykkipäiväkin lujitti,ja pyykit olivat tosi puhtaita.

Lue lisää

Aikaisin keväällä ne siellä isossa saunan muuripadassa keittelivät niitä talven aikaan likaantuneita lakanoita lipeöittensä kanssa.
Lipeä oli näöltään valkeaa kuin maito ja jos jossain säilytettiin viinapullossa niin onnettomuus saattoi tapahtua että, lapsi erehdyksessä kurkkunsa poltti.

Sitten näiden taikakeitoksien jälkeen ne höyryävät vaatteet nosteltiin pulikalla saaviin ja ei kun rekeen ja avantoon huuhtoa hakkaamaan, Voi niitä sormiparkoja siinä jäisessä vedessä. Lienee moni reumatismi sieltä alkunsa saanut?

Iso piha oli vedetty naruja ristiin rastiin ja tuli siihen melkoinen liputus päivä kevät auringon valkaistessa lakanamerta valkeaa hankea vastaan..

Hintriika kirjoitti:

Olin 8-vuotias, kun muutimme kerrostaloon ja talon pesutuvassa äiti teki nuo kaikki samat rituaalit, joista Frederiikka kertoi. Pyykkipäivä oli todella kokonainen päivä. Minun hommana oli tehdä makkarasoppaa ja auttaa sitten ripustamaan pyykkejä narulle - kesällä ulos, talvella vintillä olevaan kuivaustilaan. Pyykkipäivän jälkeen oli toinen päivä sen hirviömäisen mankelin kanssa. Sekin oli kerrostalon alakerrassa.

Äiti yritti viimeiseen saakka panna hanttiin ensimmäisen pulsaattorikoneen hankintaa. Hän ei uskonut, että koneessa tulisi puhdasta pyykkiä, mutta "lannistui" lopulta isän painostuksen edessä. Ja pakkohan se on myöntää, että niin puhdasta ei millään automatiikalla saa kuin niillä entisajan myrkyillä. Niiden mahdolliset terveyshaitat onkin jo toinen juttu.

Lue lisää

Pulsaattorikoneen tulo kotiin 1950-luvulla oli valtaisa edistysaskel pyykinpesussa. Naapurin rouva suhtautui siihen aivan samalla tavalla, kuin äitisi. Käsiään heilutellen hän nauraen sanoi: "Meille ei pesukonetta hankita niin kauan, kun näissä voimaa riittää"! Hänellä oli 6-henkinen perhe.

Olen muuten tänä kesänä huomannut, että mökkiläiset ilmoittelevat lehdessä, etsiskellen noita pulsaattorikoneita.

SkillaN kirjoitti:

meni pyykkiä pestessä.
Vielä 50-luvun lopulla, nuorikkona ollessa asuimme omakotitalon yläkerrassa ja pyykinpesu tapahtui saunassa, korvossa,pyykkilaudalla hangaten, siitä en pitänyt.
Äidillä oli mahdollista vuokrata iso pyykkitupa, sinne menimme kaikki sisareni, miniä ,äiti ja minä.
Pyörän tarakalle vain kori ja menoksi.
Siellä oli neljä isoa puupunkkaa, siinä punkan pohjalla sitten pyykit hangattiin, mäntysuopa pesuaineena.
Iso muuripata, missä pyykit keitettiin lipeällä,silmissäni nään miten äiti maistoi lipeän ja sylkäisi pois.
Kepillä pyykkiä hämmennettiin, kun valkopyykki otettiin pois, äiti "lappasi" miesten kirjavat työpaidat, viimeiset hienhajut pois saadakseen.
Sementtinen iso allas toimi huuhtelupaljuna.
Minusta nämä pyykkipäivät olivat mukavia(vaikka olikin rankkaa työtä)meillä oli tietenkin eväät mukana,siellä nautimme hyvin ansaituista kahvitauoista ja yhdessä oloista.

Nykyään puhutaan pyykinpesusta, ainoa tehtävä, laittaa pyykit koneeseen ja levittää kuivamaan.
Perheen yhdessä toimimista pyykkipäiväkin lujitti,ja pyykit olivat tosi puhtaita.

Lue lisää

Polkupyörällä ajettiin huuhtelemaan pyykit joen rantaan. Sinne oli noin kilometrin matka.

Huuhtelumatkat olivat hauska sosiaalinen tapahtuma. Äidit huuhtelivat pyykkiä virtaavassa joessa ja juttelivat kuulumisia. Me lapset pääsimme uimaan. Noilla pyykinhuuhtelumatkoilla minäkin opin uimataidon alkeet.

beataBarbara kirjoitti:

Aikaisin keväällä ne siellä isossa saunan muuripadassa keittelivät niitä talven aikaan likaantuneita lakanoita lipeöittensä kanssa.
Lipeä oli näöltään valkeaa kuin maito ja jos jossain säilytettiin viinapullossa niin onnettomuus saattoi tapahtua että, lapsi erehdyksessä kurkkunsa poltti.

Sitten näiden taikakeitoksien jälkeen ne höyryävät vaatteet nosteltiin pulikalla saaviin ja ei kun rekeen ja avantoon huuhtoa hakkaamaan, Voi niitä sormiparkoja siinä jäisessä vedessä. Lienee moni reumatismi sieltä alkunsa saanut?

Iso piha oli vedetty naruja ristiin rastiin ja tuli siihen melkoinen liputus päivä kevät auringon valkaistessa lakanamerta valkeaa hankea vastaan..

Lue lisää

Joulupyykin pesu kuului osana jouluvalmisteluihin. Se pestiin joulukuun alkupuolella joka talossa.

Jäisiä lakanoita kuivui pihalla ja vintillä, jonne oli ripustettu narut.

Seuraava pyykkiruljanssi oli keväällä. Keskitalvella ei lakanoita pesty.

Lakanoita täytyi olla paljon, että selvittiin talvesta. Siinä taitaa olla syy valtaisaan lakanavuoreen, joka on nyt päänsärkymme.

(Frede)riikka kirjoitti:

Pulsaattorikoneen tulo kotiin 1950-luvulla oli valtaisa edistysaskel pyykinpesussa. Naapurin rouva suhtautui siihen aivan samalla tavalla, kuin äitisi. Käsiään heilutellen hän nauraen sanoi: "Meille ei pesukonetta hankita niin kauan, kun näissä voimaa riittää"! Hänellä oli 6-henkinen perhe.

Olen muuten tänä kesänä huomannut, että mökkiläiset ilmoittelevat lehdessä, etsiskellen noita pulsaattorikoneita.

Lue lisää

sellainen mökillä ja helpottaa kummasti hommaa.
Pesenkin mökillä kaikki pyykit huushollistani, pyykkipussi mökille mennessä aina mukana.
Siellä on narut "ristiin rastiin" liputus joka viikonloppu;))(siis kesäaikaan)

(Frede)riikka kirjoitti:

Joulupyykin pesu kuului osana jouluvalmisteluihin. Se pestiin joulukuun alkupuolella joka talossa.

Jäisiä lakanoita kuivui pihalla ja vintillä, jonne oli ripustettu narut.

Seuraava pyykkiruljanssi oli keväällä. Keskitalvella ei lakanoita pesty.

Lakanoita täytyi olla paljon, että selvittiin talvesta. Siinä taitaa olla syy valtaisaan lakanavuoreen, joka on nyt päänsärkymme.

Lue lisää

Nuoret perheet selviävät parilla pussilakanalla henkeä kohden. Ihmettelevät, kuinka vanhemmilla ihmisillä on yhä valkoisia lakanoita tusinakaupalla. Kaikkea liinavaatettahan piti aikaisemmin olla muutaman kuukauden kestävä satsi pyykkipäivästä pyykkipäivään. Mikä määrä kaappitilaakin niihin meni! Liinavaatekaapit erikseen ja isot piirongin pyyhkeille ja tyynynpäällisille.
Taistelemme aina vain niiden lakapinkkojen kanssa. Minulla on vielä edellisiltäkin polvilta perittyjä, tosi hienoja pitsilakanoita ja pellavapöytäliinoja, joita ei kannata käyttää ollenkaan, kun ei niitä saa sileksi millään konstilla.

SkillaN kirjoitti:

sellainen mökillä ja helpottaa kummasti hommaa.
Pesenkin mökillä kaikki pyykit huushollistani, pyykkipussi mökille mennessä aina mukana.
Siellä on narut "ristiin rastiin" liputus joka viikonloppu;))(siis kesäaikaan)

Lue lisää

Esikoisemme oli jo syntynyt, kun pesin vielä nyrkkipyykkinä vauvanvaatteet. Sitten sain ensimmäisen pesukoneen, joka oli modersisoitu versio pulsaattorikoneesta. Sitä sanottiin hienosti puoliautomaatiksi. Tosiasiassa siinä oli vain pulsaattorikoneen kanssa samaan runkoon yhdistettynä pystylinko.

Huuhtelu olisi pitänyt tehdä käsin, mutta monesti "pinnasin" niin, että siirsin vaatteet suoraan linkoon ja laskin siihen moneen kertaan vettä, jolloin ne samalla viruttuivat. Nyt jälkeenpäin miettien olisi ehkä helpommalla päässyt, kun olisi normaalisti huljutellut vaatteet vaikkapa ammeessa. Lingon sai täyttää tosi monta kertaa, ennen kuin vedestä oli kaikki pesuaine huuhtoutunut pois.

Valo oli ensimmäinen synteettinen pesuaine. Siitä sanottiin, että jos käyttää pelkkää Valoa, niin valkoisista lakanoista tulee punertavia. En tiedä, oliko se totta.

Minun lapsuudessani lipeäkivi oli valkoisina möykkyinä tai lohkareina. Sitä säilytettiin isossa lasipurkissa, eivätkä lapset saaneet koskea purkkiin.

Valtava pyykkimäärä vietiin likoamaan edellisenä iltana pyykkitupaan. Aamulla tuli sitten pyykkäri pesemään pyykit suurissa neliskulmaisissa puuastioissa, joissa oli jalat. Pesutuvassa oli pata, jossa pyykit keitettiin, ja siellä oli suuri betoninen tai sementtinen allas, jossa ne huuhdeltiin. Kraanasta tuli järvivettä.

Muistan sellaisen ihmeen (olin 4-vuotias), että pyykkäri joi kahvia "tassilta". En ole nähnyt vastaavaa koskaan sen jälkeen mualla kuin vanhoissa suomalaisissa elokuvissa.

Iili kirjoitti:

Valo oli ensimmäinen synteettinen pesuaine. Siitä sanottiin, että jos käyttää pelkkää Valoa, niin valkoisista lakanoista tulee punertavia. En tiedä, oliko se totta.

Minun lapsuudessani lipeäkivi oli valkoisina möykkyinä tai lohkareina. Sitä säilytettiin isossa lasipurkissa, eivätkä lapset saaneet koskea purkkiin.

Valtava pyykkimäärä vietiin likoamaan edellisenä iltana pyykkitupaan. Aamulla tuli sitten pyykkäri pesemään pyykit suurissa neliskulmaisissa puuastioissa, joissa oli jalat. Pesutuvassa oli pata, jossa pyykit keitettiin, ja siellä oli suuri betoninen tai sementtinen allas, jossa ne huuhdeltiin. Kraanasta tuli järvivettä.

Muistan sellaisen ihmeen (olin 4-vuotias), että pyykkäri joi kahvia "tassilta". En ole nähnyt vastaavaa koskaan sen jälkeen mualla kuin vanhoissa suomalaisissa elokuvissa.

Lue lisää

Et voi olla tosissasi, ettet ole nähnyt "livenä" tassilta kahvinsa juovia kuin sen pyykkärin! Minusta lapsuudessa oli suoranainen ihme nähdä jonkun juovan kupista! Kaiken ikäiset aikuiset pistivät sokeripalan suuhun, kaatoivat kahvia lautaselle ja sitten ryystivät kahvin "sokeripalan lävitse" suuhunsa.

Nyt on siis päästy ketjussa lakanapitseistä kahvinjuontiin!

Iili kirjoitti:

Valo oli ensimmäinen synteettinen pesuaine. Siitä sanottiin, että jos käyttää pelkkää Valoa, niin valkoisista lakanoista tulee punertavia. En tiedä, oliko se totta.

Minun lapsuudessani lipeäkivi oli valkoisina möykkyinä tai lohkareina. Sitä säilytettiin isossa lasipurkissa, eivätkä lapset saaneet koskea purkkiin.

Valtava pyykkimäärä vietiin likoamaan edellisenä iltana pyykkitupaan. Aamulla tuli sitten pyykkäri pesemään pyykit suurissa neliskulmaisissa puuastioissa, joissa oli jalat. Pesutuvassa oli pata, jossa pyykit keitettiin, ja siellä oli suuri betoninen tai sementtinen allas, jossa ne huuhdeltiin. Kraanasta tuli järvivettä.

Muistan sellaisen ihmeen (olin 4-vuotias), että pyykkäri joi kahvia "tassilta". En ole nähnyt vastaavaa koskaan sen jälkeen mualla kuin vanhoissa suomalaisissa elokuvissa.

Lue lisää

Ja sikuria kahvin sekaan. Voikukan juuria me lapset kahvin lisukkeeksi ja korvikkeeksi aikuisille keräsimme.

Sitten tyytyväistä ryystämistä kuulimme

SkillaN kirjoitti:

sellainen mökillä ja helpottaa kummasti hommaa.
Pesenkin mökillä kaikki pyykit huushollistani, pyykkipussi mökille mennessä aina mukana.
Siellä on narut "ristiin rastiin" liputus joka viikonloppu;))(siis kesäaikaan)

Lue lisää

Huomasin tämän iki vahan kirjoituksen ja aatelin vastata muutaman sanan! Itse miehenä tykään pyykinpesusta! Pesen mökillä kaikki pyykit pulsaattorikoneella! Haen joskus pyykkejä myös äidiltä kun olen menossa pyykille! Itselläni on kolme pulsaattorikonetta! Tykään pestä pyykit nykyisikin pulsaattorikoneella! Aikaahan siihen menee mutta kyllä näikin saa pyykit puhtaaksi! Ole pikkupojasta saakka tykkänyt pestä pyykit pulsaattorikoneella!

pitsinen pitkä kesähame minulla oli viimekesänä,ja sitä suosittelen. Ei se likaannu sen enmpää kun on niin väljä.

Niistä lakanoista saatte sellaisia ja lahjaksi minälle ja tyttärille. Ja pöytäliinoja pitää kokoajan vaihtaa pesuun että saa olla monia.