Erikoistutkija Juhani Laine VTT:ltä matalaenergiatalojen lämmitysjärjestelmistä (Joka Kodin Asuntomarkkinat (MTV3:n www-sivuilla):
"Talossa tarvitaan aina ilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtokone pystyy tuottamaan kaiken tarvittavan lämmön jälkilämmityspatterilla niin hyvin, ettei mitään muuta lämmitysjärjestelmää tarvita."
Tsiisus! Hyvä eristys alapohjaan ja parketiksi voi valita minkä tahansa puulajin. Ei tarvitse enää miettiä, mikä sopii lattialämmityksen kanssa ja mikä ei. Taloon hyvä, hitaasti lämpöä luovuttava varaava uuni (epäilen vuolukivisten toimivuutta tässä, ne luovuttavat lämpöä liian nopeasti ellei niissä ole tavallista paksumpaa kuorta) sekä lattialämmityskaapelit kosteisiin tiloihin. Voisi olla tietysti hyvä pistää kaapelit varalta myös muihin tiloihin, vaikkei niitä em. tutkijan mukaan tarvitsisikaan.
Jessus, mikä säästö verrattuna maalämpöön, öljyyn, pelletteihin ja pilppiin.
"Talossa tarvitaan aina ilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtokone pystyy tuottamaan kaiken tarvittavan lämmön jälkilämmityspatterilla niin hyvin, ettei mitään muuta lämmitysjärjestelmää tarvita."
Tsiisus! Hyvä eristys alapohjaan ja parketiksi voi valita minkä tahansa puulajin. Ei tarvitse enää miettiä, mikä sopii lattialämmityksen kanssa ja mikä ei. Taloon hyvä, hitaasti lämpöä luovuttava varaava uuni (epäilen vuolukivisten toimivuutta tässä, ne luovuttavat lämpöä liian nopeasti ellei niissä ole tavallista paksumpaa kuorta) sekä lattialämmityskaapelit kosteisiin tiloihin. Voisi olla tietysti hyvä pistää kaapelit varalta myös muihin tiloihin, vaikkei niitä em. tutkijan mukaan tarvitsisikaan.
Jessus, mikä säästö verrattuna maalämpöön, öljyyn, pelletteihin ja pilppiin.
Vastaukset 12
Vanhimmat
meillä kyseisen tyyppinen talo. Tuo lämmitys voitaisiin tosiaan hoitaa kuten jutussa sanotaa, mutta koska eri tiloihin halutaan eri lämpötilat pitäisi olla kanavalämppärit joita voidaan termareilla ohjata. Yksinkertaistahan tuokin on ja varsin edullista.
Meillä lämmöt tuottaa Nilanin PILP ja kylppärissä on lämmityskaapeli lattiassa, jottein kattilaa tarvitse pitää päällä kuin talvella.
Samasta syystä laattalattioden määrä pyrittiin minimoimaan, koska muuten syntyy helposti hukka lämpöä.
Saapa nähdä koska tulevat vaihtamaan sähkömittarin. Edellinen sen aikaisten määräysten valossa matalaenergiatalo oli kaukolämmön nokassa ja toisen talven jälkeen silloisen Espoonsähkön asentaja tuli vaihtamaan mittarin koska se oli rikki " tämä talo ei voi lämmetä näin vähällä energialla".
Meillä oli viimeksi kattila päällä maaliskuussa. Sen jälkeen pelkkä kompuran (500W max) on riittänyt sekä veden, että talon lämmittämiseen. Eilen oli aamulla pakkasta -2 talossa oli 20.9 astetta ja kosteus 49%.
Saksassa on muuten rakennettu kymmeniä koetaloja, joissa on paljon rajummat eristykset kuin näissä suomalaisissa. Esim: seinissä on jopa 450mm villaa ja kaikki muu vastaavasti.
Ainoa selkeä "ongelma" joka meillä on tullut kohdalle ja josta tuossa VTT:n raportissakin oli mainittu on ikkunoiden jäätyminen/huurtuminen ulkopuolelta. Esim: eilen oli osa ikkunoista jäässä ulkopuolelta, aivan kuten autoissa on. Pari viikoa meni taas siten, että ikkunat oli paksussa huurteessa joka aamu. Tämä olil siis tämän syksyn lämpöaallon aikaan.
Tuo on sellainen seikka jota tulisi fixata tavalla taikka toisella. ELi jollain tapaa pitäisi saada pystyvirtaus aikaan ikkunoiden kohdalle ulos.
Kovilla pakkasilla ko. ongelmaa ei ole koska lämmitys on silloin päällä ja toisaalta ulkoilma on kuivaa.
Onko jollain poppakonstia tuohon huurtumiseen?
Itsellä kävi mielessä kokeilla niitä litkuja jotka pienentää veden pintajännitystä, siis niitä mitä joskus tyrkytettiin autoihin.
Matalaenergiatalo lämpöpumppu jossain muodossa on selvästi tulevaisuutta. Lämmitys siis vähällä sähkömäärällä ilman mitään saastuttavia pelletti- ym. kattiloita, korkeintaan varaava takka jos sitäkään. Helppo säätää, huoleton, ei tilaa vieviä öljy/puu/pellettivarastoja, ei nuohousta, ei hiukkaspäästöjä. Kannattako enää miettiäkään mitään muuta? Sähkön tarve on niin pieni, että edes mahdollinen hinnannousu ei rassaa.
Meillä itseasiassa mietittin kuumeisesti pellettivaihtoehtoa ja vastavirta tai pyöriväkennoista LTO:ta.
Peltti jäi lopulta pois koska sen vaatiman hormin sijoittaminen oli vaikeaa. Tontti on näet näitä nykyisiä PK sudun tontteja, eli pelivaraa talon suunnittelussa on niukalti.
Pellettisiilo, sen sijaan olisi syntynyt pienillä kustannuksilla sisäänkäynnin rappusten alle, johon jäi useita kuutioita tilaa. Tarkalleen sinne olis mahtunut 1.5 X 2.5 X 2 m = 7.5m3 siilo.
Vaikka rahalla ei ollut suurtakaan merkitystä lämmitystavan valinnassa MPL putosi juuri rahan takia pois. Siitä säästyneet rahat (tai oikeastaan osa niistä) käytettiin lisäeristämiseen.
Ihan mielenkiinnosta kysyn: minkä tyyppiset ja kenen valmistamat ikkunat ja ulko-ovi teillä on? Oletteko olleet tyytyväisiä laatuun ja toimivuuteen ja ovatko kestäneet?
Meillä on laajennusremontti alkamassa ja ajatuksena on toteuttaa talon uusi pääty - johon tulee isot päätyikkunat - matalaenergiaratkaisuilla mahdollisuuksien mukaan. Muukaan talo ei ole kovin horo, joten ideassa on jotakin järkeä.
Fenestran esitteessä näytti eristävimmän ikkunan u-arvo tai mikäsenytolikaan, joka kertoo kuitenkin jotain eristävyydestä olevan 1,0. Olisi riittävä matalaenergiataloon. Myyjä arveli sen olevan noin 100 eur/ruutu kalliimpi kuin tavallinen selektiivilasi. Ikkunan koko tietysti vaikuttaa tähän. Tällä superlasilla (MSE Super) on aika alhainen uv-läpäisyarvo (n. 4 %) ja Auringon lämpösäteiden läpäisyarvo. Ei olisi kai kuuma kesälläkään. Varmasti muilla valmistajilla on vastaavat ruudut, mutta en tiedä niistä.
Fenestran superit ja tai siellä olla mukana myös tuplaselektiiviä. Kun taloa rakennettiin ei muilta vielä saanut riittävän paksuja karmeja, joten oli helppo valita yhdestä vaihtoehdosta.
Parveke ja terassin ovi ovat myös Fenestrat.
Ulko-ovet tuli Avecilta. Olsin halunnut paremmin eristetyn ulko-oven, mutta sellaista ei silloin vilä ollut saatavilla. Kesälä näin messuilla sellaisen.
Ovet ovat kuitenkin vain 21X10 ja 21X9 eli ei tuo hirveästi vaikuta koko vaipan häviöihin.
Asensin ne itse kun oli ensin korjaillut ammattilaisten asentamat parveke ja terassioavet kohdilleen.
Korjailin, koska pimeällä näkyi tiivisteen raosta valoa ulos.
Kaikki muutkin tiivistykset hoisin lopulta itse suuren pieteetin vallitessa.
viimetalvi oli eka kun tuvassa oli lämpö. Mutta eihän pakkasia ollut kuin maaliskuussa pari viikkoa, joten mitään varsinaista kulutusdataa en vielä saanut talteen. Samoin rakenteiden kuivuminen tietysti sekoittaa ekan vuoden kuluja.
Ohikulkijoista oli runsaasti haittaa rakennusaikana. Koko ajan oli joku haastattelemassa.
ulkomuistista:
Tehoselektiivit sain tingittyä selektiivin hinnalla
superlasit (joissa kaksi selektiivikalvoa UV suoja) maksoivat 35€ lisää per neliö.
Sellaiset ikkunat joita meillä ei räystäät tai parveke suojaa saunan ikkuna laitettiin superilla, muut tehoselektiivillä (saadaan kevätauringon lämpöä sisälle).
Lämmön eristävyydellä tehoselektiivin ja superin ero U arvossa on vain 0.1.
Minulla on talo rakenteilla ja ikkunat on fenestran superlasit. Hintaa tuli muistaakseni lisää vakioihin verratuna 600e. Nuo ikkunat valitsin sen vuoksi ettei olohuoneen suuret lasipinnat tuntuisi niin kylmiltä. Muiden ikkunoiden vaihtaminen sitten ei enää maksanutkaan juuri mitään(muistaakseni 200-300e).
Noissa ikkunoissa on tosiaan sellainen huono puoli että ne eivät päästä kevätauringon lämpöä sisään. Etelän suuntaiset ikkunat olisi hyvä olla katoksen alla siten että matalalta paistava talviaurinko paistaa sisään mutta korkealta paistava kesäaurinko jäisi paistamatta. Minulla pääosa ikkunoista on länteen ja itään etelään olevat ikkunat ovat katoksen alla ja pohjoiseen ei ole kuin kaksi pientä ikkunaa. Ikkunat olisi ehkä voinut valita fiksummin niin että olohuone ja pohjoisikkunat superlasia ja muut tehoselektiiviä.
Onko tämä saastuttavuus pelletin kohdalla lähtöisin öljy-yhtiöiden markkinoinnista. Pelletti on puun polttamista ja voi puhua siitä mitä hiukkaspitoisuuksia tulee klapien poltossa. Silti pelletin poltossa ja klapien poltossa hiukkaspitoisuudet on eriluokkaa.
Klapeja ei pysty polttamaan niin että jännöshappi on 8% ja häkä alle 0,03%. Jos polttaa niin tarvitaa kalliimpaa tekniikkaa kuin on taloudellista käyttää. Pelletin kanssa noihin arvoihin pääsee kunnollisilla laitteilla.
Asun vanhassa talossa ja en ole muuttamassa uuteen, mutta kannattaa muistaa että uusilla ratkaisuilla tulee helpommin yllätyksiä tulevaisuudessa & ne pitää huomioida kustannuksissa, jottei tule kalliita remontteja -> säästöt mene siihen. Remontteja tulee kaikkiin taloihin ennemmin tai myöhemmin.
250mm eriste seinissä, katossa 600mm, lattiassa 300mm.
Viimetalvena tarkeni kuulemma hyvin pelkällä ilmanvaihdon 5kw jälkilämmityspatterilla (parisataa €).
Ikkunoiden alle on varan vuoksi vedetty sähköpiuhat pattereiden varalle.
Oulussa.
Olikohan 14000kwh koko vuoden sähkönkulu.
Eli esim. maalämpöpumpulla säästyisi 7000kwh/3=2333kwh
Lattialämmitysputkea vois laittaa hyvin vähän, esim. vain seinän laidoille kosteisiin tiloihin. Tai laittaa maalämpöpumpun lämmittämään IVK jälkilämmityspatteria.
Porakaivon vesisyvytta tarvittaneen vain 50-80m tai pintaputkea vaivaiset 200m.
Lämpöpumpuksi 5kw täysitehopumppu
tai 3kw osatehompumppu.
Mutta nuin pieniä pumppuja ei taida kukaan myydäää
kun energiaahan kuluu myös esim. suihkuveden lämmitykseen. Eipä taida lämmitä suihkun vesi u-arvolla, ei 500 mm:llä yläpohjan eristettä mutta lämpenee öljyllä, pelletillä tai pilpillä.
keräimillä lämpiää 40-50% käyttövedestä lähes ilmaiseksi.
tekee saman tempun kuin pilp, kesällä lämmintä vettä, muttei tarvita kompuran 500W sähkön kulutusta. muistaakseni pumpun teho oli 70W silloin, kun se kierrättää nestettä putkissa täysillä. suurimman osan vuodesta pumppu on sammuksissa.
lisäkustannus asennuksineen luokkaa 2500 eur, ja on ainakin ekologisempi ostos kuin volvon nahkapenkit. ei kannata laskea takaisinmaksuaikoja, koska se ei ole hankinnan idea tässä vaihtoehdossa.