Tässähän tätä olisi koklipit - eikun paskanheittotalkoisiin:
http://www.lasselehtinen.net/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=44〈=fi
http://www.lasselehtinen.net/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=44〈=fi
Matskua kepukaunaisille
Avulias Aatu
13406
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Lehtinen hoitaa omaa 70-luvun tapahtumien terapiointia kirjoittelemalla asiat halki. Monen keskustalaisen ja demarinkin olisi syytä tehdä sama. Kekkosen ajan traumat on käsiteltävä, jotta katse voidaan suunnata tulevaisuuteen. Tämä koskee myös useita toimittajia.
Keskustan kohdalta traumojen purkamisen on tehnyt professori-tutkija Juhani Suomi. Hänen jättiläismäistä työpanostaan Kekkos-tutkimuksessa voi verrata korkeintaan Erik Tawaststjernan suorittamaan urakkaan Sibeliuksen parissa. Kaunokirjallisuuden puolelta samaan sarjaan voi nostaa vain Kalle Päätalon – eräänlainen historian tallentaja hänkin.
Lasse Lehtinen on nokkela sosialidemokraattinen manipuloija. Hän poimii historiasta valikoiden sellaisia asioita, jotka pesevät sosialidemokraatit puhtaaksi. Kaikkeen pahaan syyllinen on Kekkonen, tuo KGB:n hyväksi vuodesta 1942 asti toiminut Timo-agentti.
Lasse Lehtisen ja Co:n koostamien historia-analyysinen falskius tulee paljastumaan aikanaan.
Politiikassa on mukana vielä paljon ihmisiä, jotka joutuivat alistumaan ja jopa toimimaan vastoin omaatuntoa nöyristelläkseen Kekkosta ja K-linjaa. Ei ne traumat parane dosentti Suomen valkopesukoneessa.
-
Tuo Kekkosen aikaan sokaistunut taapertaja
ei huomaa maailmaa ympärillä ja, miten oman vallan pönkittämiseen käytettiin härskisti
tuolloin ulkopolitiikan korttia keinoja kaihtamatta.
Kekkonen oli monin tavoin "täydellinen poliitikko". Hän oli omana aikanaan niin ylivoimainen, että kateus siitä kukkii vielä tänäkin päivänä.
Lehtisen CO. harrastama Kekkosen mustamaalaus voidaankin nähdä eräänlaisena Kekkosen ylivoimaisuuden herättämän alemmuudentunteen aiheuttaman trauman purkamisena. Luultavasti tarvitaan vielä paljon työtä kadotetun itsetunnon palauttamiseen.
Kekkosen ylivoimainen poliittinen kyvykkyys ei tietenkään ollut hänen oma vikansa. Ei hän voinut sitä muuttaa, että oli syntynyt sellaiseksi. Eivätkä Kekkosen mahtavaan varjoonsa jääneetkään voineet mitään omalle huonommuudelleen tähän suurmieheen verrattuna - ei edes Tanner.
Eipä tuo anna kellekään aineksia paskanheittoon. Tottahan tuo kaikki on, ja oikeastaan Kekkosta sympatisoivasti kirjoitettu. Ja tyylillä, jonka vain Lehtinen osaa. On se toista kuin Juhani Suomella. Ja lopussa yksityiskohtaiset lähdeviitteet, sekin toisin kuin Juhani Suomen Koivistoa kaunaavassa kirjassa.
Oiken hyvä esitys. Otin talteen. Kiitoksia!
Eipä kestä kiittää. Kts. vastaus nimim. "aikaa":lle
-
"Toveri N.S.Hrustseville
Ilmoitan teille, että Suomen presidentin luottomies, maalaisliiton johtoryhmän jäsen Korsimo on pyytänyt KGP:n Helsingin residenttiä välittämään Teille henkilökohtaisesti pyynnön 10 miljoonan Suomen markan lisäavun saamisesta. Samalla Korsimo on todennut, että maalaisliittolaiset tarvitsevat ko. summan niden velkojen maksamiseen (9 miljoonaa markkaa), jotka ovat syntyneet presidentti Kekkosen vaalikampanjan rahoittamisesta sekä maalaisliiton eduskuntaryhmän uudistamisesta 4.-5. helmikuuta tänä vuonna pidettävissä eduskuntavaaleissa tukemalla Kekkosta lähellä olevia kansanedustajaehdokkaita niissä vaalipiireissä, joista on aikaisemmin valittu puolueen oikeistosiiven edustajia"
Paljonko se on nykyeuroissa?
Aika paljon?
On todella hyvä tuo Lasse Lehtisen tiivis esitys! Melkein kuin K.K.Korhosen tutkielma Urho Kekkosesta!!!
Ja mitkä lähde- ja kirjallisuusviitteet! Esim. J.Suomen Koivisto-kirjassa ei lähdeviitteitä ole ollenkaan. Se tietysti kertoo siitä, että lähteet ovat vain J.Suomen omasta päästä.
Minäkin otan tuon talteen, ihan kovalevylle kopsaten.
Kiitos mukavasta lähdemateriaalista mahdollisesti vastaisia kirjoituksiani varten!
Eipä kestä - avuliasta ilahduttaa kun voi olla avuksi.
Kepeästi tehtyyn, mutta vakavasti otettavaksi tarkoitettuun tutkielmaan on hyvä liittää kolossaalinen lähdeluettelo. Sen sijaan lähdeviittausten tekemisessä on liian kova työ - huh-heijaa, ei niitä kukaan kaipaa (sitäpaitsi ne pikkuiset viitenumerot tekstissä tekevät kirjan epäesteettisen näköiseksi).
Jäikö pakkaaminen tekemättä, vai siirtyikö kepulikorhosen lähtö kuin pultsarilla jonka pullossa((kapille saitti) on vielä jotakin otettavaa.
Sun jutuissa on lähinnä kyse päihdeluettelosta.
Niin ne sun juttusi syntyy.