Moi !
Mistähän saisin tiedon, että missä kulkee yleisen vesialueen raja ?
Ai, että mihin tarviin tuota tietoa ? Harrastan metsästämistä, tarkemmin ottaen merilinnustusta ja yhtenä käyttämistäni alueista on valtion vesialueet l. yleiset vesialueet. Kyseisillä alueillahan saa metsästää vapaasti, kunhan on metsästyskortti hallussan.
Ongelmani on se, että oikein kukaan ei tunnu varman päälle tietävän, missä menee yleisen vesialueen raja ja mitkä karikot kivet ja luodot kuuluvat yleiselle vesialueelle. Kaikki saamani tieto on "suusta suuhun" kulkevaa tietoa tai "must tuntuu"- tason luulopuhetta. Kysymys kuuluukin : mistä saisin varman tiedon siitä, missä kulkee yleisen vesialueen raja ? Löytyykö jostain kartasta tai onko raja mahdollista saada näkymään esim "kansalaisen karttapaikan" karttatulosteessa ?
Jos joku osaisi auttaa, niin kiitollinen olisin !
Yleinen vesialue
17
18151
Vastaukset
Tämä sama liittyy myös ei-ammattimaiseen kalastukseen eli valtion kalastuksenhoitomaksua vastaan harjoitettavaa lohiverkkojen ymv. pyydysten pitoon ko. vesialueilla.
- Skönäri-x
ja niiden omistajat (ovatko yhteisiä vai kuuluuko vesialue johonkin kiinteistöön) löytyvät peruskartasta. En muista, millä koodilla valtion vedet on merkattu, mutta yhteiset vesialuuet on merkattu numerolla 876: ja perässä joukseva numero. Eli jokaisen kylän alueella olevat yhteiset vesialueet on merkattu 876:1-x. Myös kylän rajat on merkattu peruskarttaan.
Niin täsmennyksenä, että yhteiset vesialuuet eivät ole yleisiä vesialueita. Yhteisten vesialueiden haltiat saat kiinteistörekisteristä. Tuo oli vain esimerkin omainen kuvaus. Oikeuden kalastaa verkoilla tai vaikka metsästää yhteisellä vesialuueella antaa kalastuskunta tai mikäli sellaista ei ole voi kysellä vesialuuen omistajilta. Yleensä toimii niin, että suurimmalla maansomistajalla on myös suurin "oikeus" vesialueeseen. Mikäli kalastuskuntaa ei ole, on kuitenkin vesialueden haltijoilla tasapuolinen oiukeus vesialueen käyttöön.
Maanmittauslaitoksesta saat puhelinsoitolla selville valtion vesialueiden merkkaustavan (numeron, vai onko ilman numeroa kokonaan?) ja siitten vain ostamaan alueen peruskartta.- minätässä
ovat vesialueita, jotka ovat kylärajojen ulkopuolella. Valtion omistamilla vesillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Valtiolla tai ministeriöiden hallituksilla tai yhtiöillä on paljon vesialueita, jotka eivät taatusti ole yleisiä.
- Skönäri-x
minätässä kirjoitti:
ovat vesialueita, jotka ovat kylärajojen ulkopuolella. Valtion omistamilla vesillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Valtiolla tai ministeriöiden hallituksilla tai yhtiöillä on paljon vesialueita, jotka eivät taatusti ole yleisiä.
jos ilmaisin jotain epäselvästi, olen pahoillani. Mutta olennaista on se, että peruskarttaan on merkattu vesialuuet, niiden rajat ja numerolla kiinteistötunnus tai vaihtoisesti jos vesialue on ns. yhteinen tai yleinen. Ja juuri tuosta yleisen vesialueen merkinnästä en olut varma enkä ole vieläkään. Peruskartasta näkee myös tarkasti, mitkä saaret ja luodot kuuluvat mihinkin kiinteistöön tai vesialueeseen.
Peruskartasta et näe maa-alueen tai vesialueen omistajaa. Näet vain kiinteistötunnuksen. Tietyn kiinteistön voi tosiaan omistaa yksityshenkilö, kunta, valtio, yhtiö, tms. Olennaista kysyjän kannalta onkin, että poikkeaako yleisten vesiaueiden merkintä muusta.
Valtion ministeriöiden tms. omistamat kiinteistöt ja vesialueet on merkattu peruskartaan, kuten muutkin kiinteistöt ja niilla kalastaminen ja metsästäminen on kielletty ilman maanomistajan tai vesialueen haltijan lupaa, poikkeuksena onkiminen, pilkkiminen ja heittokalastus, kahteen viimeiseen on hankittavissa läänikohtainen lupa.
Kysyjä tarkoittaneen ns. sisä- ja ulkosaariston rajaa, joka pitäisi olla merkattu peruskarttaan. Se, että minkälaisia oikeusia on kalastaa ja metsästää tuolla ulkosaaristossa on, onkin sitten jo eri juttu.
- Jouko
En osaa auttaa, valitettavasti. Mulla on sellainen harmaa mielikuva jostakin tilaisuudesta, jossa mainittiin anekdoottina yksi luoto Ahvenanmaan etelä- tai lounaispuolella. Tämän luodon erikoisuus oli juuri tuo, että se oli yleisellä vesialueella ja metsästys oli maanomistuksen puolesta vapaata. Tämä siis täydellistä mutu-muisteloa, mutta ei kuitenkaan pelkkä vitsi. Jotensakin jäi käsitys, että tämä oli ainoa lajissaan, johon pykälien tarjoamaa vapaata metsästystä voitiin soveltaa.
- Janne
Leikkasin MKJ:n sivulta (http://www.riista.fi) FAQ-palstalta ao. kysymyksen ja vastauksen.
*SNIP*
Saako esim.perämeren pienillä luodoilla ja saarilla yleisillä vesialueilla metsästää kuka tahansa suomen kansalainen jolla on voimassa oleva metsästyskortti ja aseenkantoluvat?
Yleisellä vesialueella meressä ja tällaisella alueella olevilla saarilla ja luodoilla, jotka kuuluvat valtiolle ja joiden hallintaa ei ole kenellekään luovutettu, on jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä oikeus metsästää.
*SNIP*
Eli tätä tietoa olen etsimässä : mistä näen tai saan tietooni kyseessäolevien vesialueiden rajat ja miten voin varmistaa tuon, että "...joiden hallintaa ei ole kenellekään luovutettu..." ??? - jamo
Minä kävin joskus kauan sitten paikallisen kalastuspiirin toimistossa jossa oli karttaan piirretty yleisen vesialueen raja,siitä sen piirtelin omalle kartalleni joka muuten on vieläkin tallessa. Tämä koski saaristomeren aluetta.
- saat
tarvitsemasi tiedot.
Merialueella kylänrajan ulkopuolella olevat vesialueet ovat valtion yleisvesialueita.
Ulko- ja sisäsaariston välisellä rajalla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.- Skönäri-x
kalastuslaissa on maininta tuosta ulko- ja sisäsaariston rajasta ja sen liittymisestä juuri alkuperäiseen kysymykseen. En ehdi nyt etsiä asiaa, mutta jos joku haluaa, niin http://www.finlex.fi sieltä löytyy. Olisiko peräti niin, että tämä sisä- ja ulkosaariston raja määrittää sen, mihin kylän kalastusvedet rajoittuu (arvaus).
- RRW
määritelty yleisvesialueen ja kunnan välinen ns.väliraja.
Laki, välirajasta vedessä [ja vesialueen jaosta] 23.7.1902/31, joka on korjauksineen ollut voimassa 1.1.1997 lähtien, kertoo 2 pykälässään näin (lähde: www.finlex.fi)
Selkää, jonka pituus ja leveys on kahdeksan kilometriä tahi enemmän, älköön kylä hallitko ulommalta kuin viisisataa metriä siltä kohdalta rantavettä, josta, tavallisen vedenkorkeuden aikana, kahden metrin syvyys alkaa. Jos ulompana on kylään kuuluva saari, olkoon kylällä saarenkin ympärillä yhtäläinen rantamatalaoikeus.
Selkää pidettäköön yhtäjaksoisena joistakuista vähäisistä saarista huolimatta. - HDr
Tiedot löytyvät
http://www.riista.fi/uusimaa/sivukartta/
ja sitten
Valtion yleiset luodot.
Yleisen vesialueen raja on merkitty peruskarttaan(mittakaava 1:20000)se on myös muistaakseni H:ki -Porkkala 'Melontakartassa'. - Janne
Palataanpa vielä tähän aiheeseen, kun se kuitenkin joitakin ihmisiä tuntui kiinnostavan.
Maanmittaustoimistolta kyselin tuota yleisvesi-asiaa ja tällä tavalla he tätä asiaa selvensivät :
*SNIP*
Aluevesien eli valtakunnan merialueen laajuudesta säädetään laissa Suomen aluevesien rajoista.
Suomen aluevedet käsittävät valtakunnan maa-alueeseen välittömästi liittyvän meren osan. Aluevesien ulkorajana on kansainvälinen aluevesiraja. Aluevedet jakautuvat sisäisiin aluevesiin sekä ulkoisiin aluevesiin eli aluemereen.
Sisäisillä aluevesillä tarkoitetaan aluevesien sitä osaa, jota rajoittavat maan puolella keskivedenkorkeuden mukainen rantaviiva ja meren puolella murtoviiva, jonka kulma- eli peruspisteet sijaitsevat uloimmilla maastokohdilla, joko mantereella, saarilla, luodoilla tai kareilla. Nämä peruspisteet määritellään ja tarkistetaan erillisessä asetuksessa aina 30 vuoden väliajoin.
Ulkoiset aluevedet eli aluemeri on sisäisiin aluevesiin välittömästi liittyvä vyöhyke, jonka ulkoraja on 12 meripenikulman (22 224 m) etäisyydellä sisäisten aluevesien ulkorajasta. Laissa on erikseen määrätty poikkeukset, missä aluemeri on tätä kapeampi (esim. Merenkurkku). Myös aluemeren ulkorajan sijainti määrätään erillisessä asetuksessa.
2. Yleinen vesialue
Yleinen vesialue on kylän rajojen ulkopuolella oleva järven selkä tai merialue Suomen alueveden ulkorajaan asti. Kylän vesialue (=yksityinen vesialue) ulottuu lain mukaan meren ulapan rannalla sekä ns. suurilla järven ja meren selillä ”viisisataa metriä siltä kohdalta rantavettä, josta tavallisen vedenkorkeuden aikana kahden metrin syvyys alkaa”. Jos ulompana on on kylään kuuluva saari, kylällä on saarenkin ympärillä samanlainen rantamatalaoikeus veteen.
Yleisen veden ja kylien välisen rajan määrittely on Vaasan läänin merialueella tapahtunut pääosin 1980-luvulla tehdyissä rajankäyntitoimituksissa. Kylien keskinäiset rajat on yleensä määrätty jo vuosisadan alussa tehdyissä vesipiirirajankäynneissä. Kylien vesialueet ovat tavallisesti kylään kuuluvien tilojen yhteisiä tiettyjen murto-osuuslukujen (manttaalin) mukaisesti.
Lain mukaan yleiset vesialueet ovat pohjineen valtion omaisuutta. Niiden hallinta ja hoito kuuluu metsähallitukselle, kalastusasioiden osalta kuitenkin tietyille maaseutuelinkeinopiireille.
3. Yleisen veden esittäminen kartoilla
Edellä esitetyn mukaisesti yleistä vesialuetta voi merialueella siis olla sekä sisäisen että ulkoisen alueveden alueella. Yleisen veden kiinteistötunnus on 894:1:1. Lisätekstinä painetussa kartassa on ”Yleinen vesialue”. Tulosteessa lisätekstiä ei yleensä ole.
Yleisen veden maan puoleinen raja merellä on esitetty painetuissa uusimmissa peruskartoissa 1:20 000 (sinikantinen oravakartta). Se kuvataan kylän rajana. Meren puoleinen raja on sama kuin aluemeren ulkoraja. Raja ilmenee myös tulostekartasta,. Tulostekartan mittakaavaksi voidaan valita muukin kuin 1:20 000. Painetuilla
1:50 000 topografisilla kartoilla yleisen veden rajaa ei ole esitetty, koska kylänrajat esitetään vain kiinteistörekisterikartassa ja ko. topografisessa kartassa kuvataan vain hallintorajat.
*SNIP*
Tarkempaa tietoa valtion yleisistä vesialueista saa paikallisesta metsähallituksen toimipisteestä. Metsähallitus kun hallinnoi noita valtion yleisiä vesialueita. Maanmittaustoimistolta saa hankittua esim 1:50 000 mittakaavaisen kartan johon on merkitty vesialueelle kiinteistön rajat, yleisen vesialueen rajat sekä syvyyskäyrät. A1-kokoinen karttatuloste maksaa kolmisen kymppiä.
Nyt minäkin tiedän missä saan luvallisesti metsästää ja tiedän senkin mistä saan tietoa, jos laajennan metsästysreviiriäni.
Tulipahan tämäkin selvitettyä.- 20x16=?
maillani asuu omalla kuivan maan tontilla naapuri , jolla ei ole kauppakirjan mukaan oikeuksia muuhun kuin yhteiseen vesialueeseen. Hyvän naapurisovun vuoksi en ole kieltänyt häneltä monenlaista puuhastelua maillamme.
Emme myöskään ole menneet lainkaan käyttämään rantaamme , jossa hän harrastelee kaikenlaista
rakentelemista. nyt tapahtui niin että halusin antaa yetävälleni venepaikan sieltä rannasta hänen laituristaan.
Meidät häädettiin pois.
Olen luullut että ranta on minun , mutta hän sanoi että tottakai hänelle kuuluu laiturit ja venepaikat koska hänellä on oikeus vesiin, olenko ihan järjiltäni , miten voin kuvitella hänen menevän kalastamaan eli tottakai ne kuuluvat hänelle???
Eli kuuluvatko?
Jos ei niin kannattaako hyvät välit ostaa antamalla periksi vai kannattaako uhrata ystävyys?
ja onko se oikeaa ystävyyttä? - Sattumalta lukenut
20x16=? kirjoitti:
maillani asuu omalla kuivan maan tontilla naapuri , jolla ei ole kauppakirjan mukaan oikeuksia muuhun kuin yhteiseen vesialueeseen. Hyvän naapurisovun vuoksi en ole kieltänyt häneltä monenlaista puuhastelua maillamme.
Emme myöskään ole menneet lainkaan käyttämään rantaamme , jossa hän harrastelee kaikenlaista
rakentelemista. nyt tapahtui niin että halusin antaa yetävälleni venepaikan sieltä rannasta hänen laituristaan.
Meidät häädettiin pois.
Olen luullut että ranta on minun , mutta hän sanoi että tottakai hänelle kuuluu laiturit ja venepaikat koska hänellä on oikeus vesiin, olenko ihan järjiltäni , miten voin kuvitella hänen menevän kalastamaan eli tottakai ne kuuluvat hänelle???
Eli kuuluvatko?
Jos ei niin kannattaako hyvät välit ostaa antamalla periksi vai kannattaako uhrata ystävyys?
ja onko se oikeaa ystävyyttä?Alla olevaan kalastuslain pykälään perustuen on naapurillasi jonkinlainen mahdollisuus nousta rannoillesi tai kulkea kalavedelle. Tämä oikeus on kuitenkin joissakin oikeustapauksissa osoittautunut kalastusoikeuden haltijan kannalta eli naapurisi kannalta erittäin heikoksi.
Mikäli siis haluat käyttää rantaasi on sinulla ehdottomasti siihen ensisijainen oikeus, eikä hänellä ole siellä juuri mitään tekemistä eikä ainakaan mitään rakentelemista (laitureita, venetelakoita tai mitä nyt tarkoitatkin). Asia on toki täysin toinen, jos hänen tontillensa tai omistamalleen kiinteistölle on varattu jokin käyttöoikeus ko. rantaan. Kertomasi kuulostaa perin eriskummalliselta. Onhan tietenkin inhimillistä se, että jos joku on pitkän aikaa onnistunut jotakin paikkaa käyttelemään kuin omaansa niin se alkaa kyllä tuntuakin omalta, vaikkei se sitä millään lailla olisikaan.
22 §
Kalastusoikeuden haltijalla ja hänen apulaisillaan on, milloin se pyydysten laskemista, nostamista ja kokemista varten on tarpeen oikeus astua toisen maalle, ei kuitenkaan tontille, rakennuspaikalle, puutarhaan eikä uimarannalle, sekä panna pyydyksiään kuivamaan toisen rannalle, paitsi edellä mainituille ja muille erityiseen käyttöön otetuille alueille ja viljelyksessä olevalle maalle. Jos rannanomistaja on osoittanut näihin tarkoituksiin sopivan paikan, ei muuta aluetta saa niihin käyttää.
Rannanomistajan tulee osoittaa kalastusoikeuden haltijalle maansa kautta kulkuyhteys kalavedelle, jollei tämä muutoin voi sinne sopivasti päästä, sekä tarvittaessa paikka veneen maalle vetämistä ja kiinnittämistä varten.
Maanomistajalla on oikeus saada korvaus edellä tässä pykälässä tarkoitetusta käyttöoikeudesta johtuvasta vahingosta ja haitasta. Jollei käyttöoikeudesta tai korvauksesta sovita, asia voidaan saattaa tielautakunnan ratkaistavaksi. Tällöin on asian käsittelystä ja päätöksen teosta sekä muutoksenhausta soveltuvin kohdin voimassa, mitä yksityisistä teistä annetussa laissa (358/62) on tielautakunnan osalta säädetty.
- xx-yy-zz
http://www.retkikartta.fi/
Tuolta valitse vasemmasta valikosta Yleiset vesialueet, sitten lääni ja kunta joka kiinnostaa
valinnan jälkeen esim. Helsingin yleinen vesialue näkyy kartalla selkeästi piirrettynä. zoomaa karttaa haluamaasi kohtaan
ei sen kummallisempaa- edelliseen
olen kai tosi tyhmä mutta ei onnistu
- xx-yy-zz
edelliseen kirjoitti:
olen kai tosi tyhmä mutta ei onnistu
Olisi tietysti aivan älyttömän paljon helpompi neuvoa, jos olisit antanut edes pientä vihjettä siitä millä tavalla "ei onnistu". Mitä näkyy/tapahtuu?
Nyt tulee vaan mieleen että jos sulla on joku vanha selain tai selaimen asetuksissa on otettu javascript pois päältä (retkikartta käyttää javascriptiä). Itse kokeilin sekä netscapella että Internet explorerilla ja toimi (molemmat suhtkoht uusia versioita).
Siis jos selaimesi on vanhempaa mallia niin voisit koettaa ladata uusimman version ja kokeilla sittten.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Dannysta tulee isä 83-vuotiaana
Huh huh sentään sellaista naista, joka laitattaa itsensä paksuksi ikälopulle papalle ! Ajatellaanko lapsen oikeuksia oll1838393Seida Sohrabi: Suomi ei ole rasistinen maa
Seidalta taas täyttä asiaa. Miksi punavihreät naiset eivät pysty samaan - no se ideologia estää. "Meillä on valitettava2564282Ketkä haukkuu suomalaisten ÄO:tä?
Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko siis rutiköyhä vajaaälyinen vasuri tai venäläinen. Kyllähän täällä käy suomenvenäläisi1213613Henkirikos kiuruvedellä
Poliisi tutkii maaliskuussa tapahtunutta 50 luvulla syntyneen kuolemaa henkirikoksena. Missä päin tälläinen sattunut1043394Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia
"Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoainetukijärjestelmän, kun energianhinnat nousi182411Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs42235100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman
Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es272076Kunnanjohtaja haista sinä
Kyvytön johtamaan kuntaa! Täysin kyvytön. Toivottavasti Hattula saa sinut vaivoikseen. Epäpätevä, ammattitaidoton, yhtei401754Gallup: Mitä teillä syödään pääsiäisenä, onko juhlaruokaa vai meneekö arkiruoilla?
Monessa perheessä pääsiäisenä pöytään pistetään vähän parempaa herkkua. Pääruokaan panostetaan ja lisäksi leivotaan vaik561614Loimaan k-citymarketilla puukotus
Jonka on puukotettu Loimaan citymarketilla tänään iltapäivällä noin klo 14. Kuulin kun ambulanssi huusi kaupungilla kun481577