käpykaartin sankarit

ROBE

"Tämä asia antaa minulle aiheen käsitellä myös sotilaskarkureita ns.
metsäkaatilaisia.
En tahdo puhua siitä missä määrin heidän piileksintänsä Venäjää vastaan
käydyn sodan aikana oli moraalisesti oikeutettua tai ei.
Sen sijaan tahdon rintamamiehenä ja suomalaisena komentajana lausua että
jokainen karkuri joutuu silmissämme pelkuruudesta epäiltäväksi-
vakaumuksesta riippumatta- kunnes hän on toiminnallaan vapauttanut itsensä
näistä epäilyistä.
Me voimme kunnioittaa kommunistia -ja fasistiakin- miehenä ja ihmisenä, jos
hän todella on valmis seisomaan ja kaatumaan vakaumuksensa tähden.
Nyt on niin että jokaisella karkurilla oli yllin kyllin aikaa ja
tilaisuuksia osoittaa vakaumustaan ja kuntoaan taistellessamme saksalaisia
vastaan.
Ne jotka eivät tässäkään vaiheessa tulleet esille lymypaikoistaan ja
tarttuneet aseeseen osoittavat meidän käsityksemme mukaan, ettei heitä
ohjannutkaan mikään ihanne vaan yksinkertaisesti alaston raukkamaisuus, halu
pelastaa oma nahka."

Näin kirjoitti W Halsti kirjassaan Lapin sodassa.

Miten on tampereen Kalevi ja muut palstaa seuraavat punahengen heimolaiset
ja edistyksellisyyden jalot ritarit, kirjoittiko eversti Halsti paskaa, vai
ottivatko Kalevin "todelliset sankarit" eli käpykaartilaiset
(http://www.ksl.fi/files/muisti/sisallys.htm)
osaa Lapin sotaan taistelussaan "hitleriläisiä fasisteja" vastaan ja
samalla niinku.. rauhan puolesta taantumusta vastaan?
Jos ottivat, olivat miehiä. Jos eivät, pyyhkiköön afrikan typerin
punaperseapinakin perseensä heidän muistoonsa.
Kun saatte komut joka asiassa sen suuren suunne auki niin laittakaa nyt vastaus
tähänkin hommaan.

10

1200

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lueskelija

      Hankin jo muutenkin hyvin varustettuun kirjahyllyyni kerralla yli 100 kpl
      erinomaisia dokumenttikirjoja sodasta ja siihen liittyvästä politikoinnista.

      Kyseessä oli alan harrastajan, sota-aikaisen upseerin, kymmenien vuosien aikana kertynyt hyvä ja monipuolinen kokoelma! Olihan sillä hintaakin!
      Käteeni sattui mainio kirja eli Lauri Jäntin alansa ehdoton klassikko ja perusteellinen tietopaketti:

      KANNAKSEN SUURTAISTELUISSA kesällä 1944
      Kirja on vuodelta 1955.

      Sivulla 241 on Pari sanaa karkureista -kappaleen alla kerrotaan seuraavasti, suora lainaus:

      Olipa tuolloin kotirintamallakin omat karkurinsa, PELLASTELIJAT.
      Ruotsin lähetystön seutuvilla pitenivät ulkomaanmatka-papereitaan
      kunnostavien kansalaistemme jonot päivä päivältä.

      *Vaasan satamassa poksuttivat
      moottoriveneet keskikesällä 1944 yötä päivää kokka länttä kohti.*

      Monennimisiä rintamakarkureita oli Viipurin menetyksen jälkeen paljon.
      Kenties he juuri monilukuisuudellaan laskivat välttävänsä vastuun.
      Parhaimmillaan heitä lienee ollut parin divisioonan vahvuutta vastaava määrä,
      saman verran kuin Talin taisteluissa oli sotilaista sen alkuvaiheessa!
      Henkiriepu heillä säilyi, mutta miten lienee otsan kirkkauden laita.
      >>He kantavat tuomion tunnossaan.>>

    • Vippari

      Missä on 17.D eli tämä ruotsinkielinen divisioona?
      Kirjoittanut: Lueskelija 21.10.2005 klo 00.32

      Hankin jo muutenkin hyvin varustettuun kirjahyllyyni kerralla yli 100 kpl
      erinomaisia dokumenttikirjoja sodasta ja siihen liittyvistästä taustoista ja politikoinnista.

      Kyseessä oli alan harrastajan, RUK:n 25. kurssin käyneen, sota-aikaisen upseerin,
      AKS:n valajäsenen, kymmenien vuosien aikana kertynyt hyvä ja monipuolinen kokoelma! Olihan sillä tietysti hintaakin!
      Käteeni sattui mainio kirja eli Esko Salmisen lisensiaattityö vuodelta 1976
      Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944

      Esko Salminen:
      Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944 Otava 1976 ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
      Suomen armeijan valistustoiminta ja mielialojen ohjaus Jatkosodan aikana. Lisensiaattityö

      Tuossa erittäin mielenkiintoisessa kirjassa käsitellään tapahtumia joukkojen sisällä ja rintaman takana ja mukana oli todellinen yllätyskin:
      Taulukko Jatkosodan aikana teloitetuista suomalaisista, niin sotilaista kuin vakoilijoista yms. tuomion saaneista.

      Sivulla 161 kerrotaan näin:

      Jatkosodan aikana 1941-1944 armeijassa langetetut kuolemantuomiot:

      A. Yhteensä:

      1941 48 joista 2 kieltäytymistapausta, muut vakoilusta tai vastaavasta
      1942 89 kaikki vakoilusta tai vastaavasta
      1943 36 kaikki vakoilusta tai vastaavasta
      1944 75 joista 47 karkaamistapausta, muut vakoilusta tai vastaavasta

      B. Vuoden 1944 karkaus- tai kieltäytymistapaukset, joista on ilmoitettu PM:lle 28.8.44 mennessä:

      Yhtymä (Y) Tuomittu kuolemaan (T)Ammuttu SJ:n 5§:n perusteella (A)

      Y T A
      1.D 2 2
      2.D 6 0
      3.D 2 0
      4.D 2 0
      5.D 5 0
      6.D 6 4
      7.D 3 0
      8.D 1 0
      11.D 4 0
      12.D 5 0
      18.D 3 1
      PsD 0 1
      3.Pr 2 0
      15.Pr 2 0
      20.Pr 1 1
      21.Pr 1 2
      RvPr 2 0
      -------------------------------

      Yhteensä 47 (T) 11 (A)

      Nyt tulee se mielenkiintoisin osuus:

      Missä on 17.D eli tämä ruotsinkielinen divisioona?
      17. D:ssa teloitettiin neljä ruotsinkielistä karkuria kesällä 1944.
      Tahallaanko suomenruotsalaisia suojellaan mahdolliselta mustamaalaukselta epäsotilaallisen käytöksen suhteen?
      Tilastoissa ei yllättäen olekaan tuota joukko-osastoa laisinkaan ja oikein ihmetellä pitää että miksi ei!
      No onneksi on muitakin lähteitä, kuten tämä mainio Uuno Tarkin kirja Taistelu Viipurista.
      Teloitusajankohta 17.D:ssa on kuitenkin paljon ennen tuota 28.8.44, joka on tilaston takarajana.
      Teloituksethan suoritettiin Tarkin kirjan päiväkäskykopion mukaan jo 23.7.1944 klo 5.14 ja
      kirjassahan on siis KOPIO tuosta päiväkäskystä, joten lähde lienee riittävän autenttinen.
      17. D:ssa teloitettiin ainakin neljä ruotsinkielistä karkuria kesällä 1944 ja lisäksi tulee se SuRullisen kuuluisa Mustasaaren vänrikki, joka oli siis upseerikarkuri!. Hänetkin teloitettiin siis kesällä 1944
      ja mitä luultavimmin hänkin oli 17.D:sta. Siis yhteensä 5 teloitettua eli likimain 10% kokonaismäärästä oli ruotsinkielisiä!
      Se on jo aika paljon verrattuna ruotsinkielisten väestömäärään ja sotilaisiin, joita oli likimain 1 divisioonallinen 1 pataljoona!

      Samainen kirja kertoo sivulla 162, miten IV armeijakunnan osalta koottiin 22.6.1944 mennessä selustasta yli 19000 sotilasta eksyneinä tai karkureiksi luokiteltuina. Summittaisen arvion mukaan heistä voitiin pitää n. 10%-20 % asemansa jättäneinä sotilaskarkureina. Karkureiksi vahvistettiin koko armeijan osalta ratkaisuvaiheessa 1944 vain 5338 miestä. Todellisuudessa luku oli paljon suurempi. (lähde: Katsaus IV AK:n sotapoliisin toimintaan 10-30.6.1944, IV AKE:n kirjelmä n:ro513, 2.7.1944, T 1060/16, SA, Junttila 1952, 70, Junttila, P J, Taistelutehon laskemiseen vaikuttaneet tekijät sodan 1941-1944 aikana ja siitä tehtävät johtopäätökset. Sotakorkeakoulun diplomityö 1952)

      17. D:ssa teloitettiin neljä ruotsinkielistä karkuria kesällä 1944.
      Uuno Tarkin kirjassa Taistelu Viipurista IBSN 951-20-4983-x on sivulla 214 KOPIO päiväkäskystä nro 33 ja siinä on kaikki neljä 23.7.1944 klo 5.14 teloitettua nimeltä mainiten ja 2 on JR13:sta ja 2 JR61:n sotilaita, oikein
      "sotamiehiä". Surullista mutta totta.

      Tähän kun lisätään vielä se kuuluisa Mustasaaren Vänrikki, niin saadaankin aika kova lukema ruotsinkielistä teloitetuista sotilaista suhteutettuna silloiseen ruotsinkielisten väestömäärään! Valitettavasti!

      Myöskin tämä lähde esiintyy jatkuvasti palstoilla:
      Käpykaartilaisista kertoo Matts Andersenin kirja Flykten västerut (Sahlgren Förlag 1987): "Kesällä, 1944 karkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Närpiöstä katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja Korsnäsistä 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet.

      Helsingin Sanomat kirjoittaa samasta aiheesta eri luvuin:
      Romahtaneelta rintamalta karkasi noin 12 000 sotilasta kesällä 1944

      http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/tulosta/ 1076153136490

      Kenttäoikeuksissa tuomituista pakoilijoista teloitettiin 46

      Julkaistu 14.6.2004 0:00

      Arviolta 12 000 suomalaissotilasta karkasi rintamalta kesä–elokuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua. Kolme neljäsosaa karkaamisista sattui kesäkuussa, kun hajalle lyödyt joukot perääntyivät epäjärjestyksessä.
      Valtaosa joutui eroon joukoistaan hyökkäyksen läpimurtokohdissa Karjalankannaksella. Sotapoliisit ottivat kesäkuun loppuun mennessä kiinni noin 29 000 linjojen takana harhaillutta miestä.
      Kannaksen joukkojen taisteluvahvuus oli toukokuun lopussa 89 000 miestä.

      Karkaajien tarkkaa määrää ei tiedetä. Paenneita tai johtajistaan eroon joutuneita ei ollut helppoa erottaa toisistaan.
      Suurin osa karkureista palautettiin puhuttelun jälkeen yksikköihinsä. Vankilatuomioiden täytäntöönpanoja pääosin lykättiin, ja tuomitut komennettiin takaisin rintamalle. Sodan jälkeen suurinta osaa tuomioista ei pantu toimeen.
      Karkailu tyrehtyi, kun vetäytyminen päättyi ja taistelut hiljenivät heinäkuussa.

      Päämaja halusi koventaa sotaväen rikoslakia niin, että karkaamisesta voisi saada kuolemantuomion. Eduskunta hyväksyi lakiluonnoksen pikavauhtia 4. heinäkuuta. Pakoilija tuli panna syytteeseen aina, jos kyseessä oli uusittu karkaaminen tai sotapelkuruus.
      Kenttätuomioistuimet langettivat kuolemanrangaistukset 76 sotilaalle, joista 46 teloitettiin. Teloitetut olivat jalkaväestä, ja kahta lukuun ottamatta miehistöön kuuluneita.
      Yksitoista sotilasta ammuttiin sotaväen järjestyssäännön päällystölle antamien kurinpitovaltuuksien perusteella.

      Lähde: Jukka Kulomaa:
      Käpykaartiin? Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995.

    • Sohlo

      Kyllä käpyporukoissa oli varmasti paljon komukoita jotka odottivat koloissaan Suomen miehitystä, tullakseen sitten riekkumaan ja paljastaaksen ns. sotarikollisia myös kostaaksensa kaikki mitä oli ehkä aikoinaan suku oli saanut kärsiä.
      Lapin sota ei suonut tilaisuutta tälle asialle joten pysyteltiin koloissa, mutta sodan jälkeisinä aikoina jo röyhisteltiin hiukan.
      Onneksi sekin oli vähäistä, kun tiedettiin Stalininkin sanoneen eräälle tällaiselle esitykselle, että meillä sotilaskarkuruudesta ja maanpetturuudesta ammuttiin aina.

    • säälittävä provo

      Pelaa ihan rauhassa niitä sotapelejäsi, sinä sodanihannoitsija.

    • Kalevi.tampereelta

      Äläs ny vaan tukehdu siihen vaahtoamiseesi.

      Haukut väärää puuta. Ei miehillä, jotka asuivat vuosia maakellareissa ym. paikoissa ja tekivät samalla hengelle hubaa työtä fasismia vastaan käydyssä ja joidenkin suureksi vitutukseksi myös voitetussa taistelussa, ole pienintäkään syytä hävetä rohkeutensa puolesta.

      Eikä Halsti heistä puhunutkaan;"Me voimme kunnioittaa kommunistia -ja fasistiakin- miehenä ja ihmisenä, jos
      hän todella on valmis seisomaan ja kaatumaan vakaumuksensa tähden. "
      Kyllä nämä todelliset sankarit seisoivat ja useat kaatuivatkin vakaumuksensa tähden.

      • Takinkääntäjä

        Periaatteessa on samaa mieltä siitä että mielipiteitä on kunnioitettava vaikkei itse olisikaan samaa mieltä.
        Mutta vakaumuksellinen petturuus on väärin ja uskon sen kätkevän useimpien todellisen luenteen pelkuruuden.
        Eikö rajan toiselta puolen ollut kantautunut tosiaankaan tietoja miten Stalin toteutti puhdistustaan ja mikä oli suomalaisten kommunistien kohtalo? Ihan oikeasti ja kirkkain silminkö rohkeana maakuopassa piileskelleet urhotko halusivat samaa tänne? En saata uskoa sitä.
        Ja nyt kun ainakin asiat tiedetään ei kai ole syytä yrittää tehdä heistä sankareita.
        Suomella oli lyhyt itsenäisyyden kausi 1917-1945 sen jälkeen on ollut taas rähmällään oloa vuoroin itään ja nyt länteen.
        Englantilainen sananlasku "Oikein tai väärin; minun maani" pätee suomalaisiin kansana mutten ole varma miten sen johtajiin.


    • preeti

      UKK käytti vaan eri keinoja, kun näki mikä tulee olemaan sodan lopputulos. Realistina hän otti myös lusikan kauniiseen käteen ja rakensi yhdessä kommunistien ja muiden edistyksellisten voimien kanssa tähän maahan demokratian, jossa työmiehelläkin oli sananvaltaa.
      Vallan, jonka todelliset käpykaartilaiset ovat sittemmin luovuttaneet EU:lle.

    • Ressu

      "Vakaumus" on ihan toisarvoinen asia siinä tilanteessa, jos yksinkertaisesti vaan pelkää osallistua taisteluun. Pelkää kuolevansa taistelussa.
      Vakaumuksella ei ole sen asian kanssa mitään tekemistä. Jatkosodan loppuvaiheessa suomalaiset sotilaat juoksivat sankoin joukoin pakoon ylivoimaista vihollista. Ihan vaan siitä syystä, että he pelkäsivät kuolevansa taistelussa. Taisteluissa loppuun asti väsyneitä, kaikkensa antaneita nuorukaisia.

      Setäni karkasi myös sodan loppuvaiheessa. Veljessarjan nuorin. Pelkäsi kuolevansa. Muut veljekset olivat rintamalla. Kolme heistä haavoittui.
      Ei siitä asiasta enää sodan jälkeen puhuttu veljesten kesken. Kaikki hyväksyivät tilanteen.

      Halsti saa mennä itseensä. En arvosta tuollaista tekstiä.

      • Takinkääntäjä

        On tietysti eri asia ajatella asioita jälkeen päin ja eri asia taistella etulinjassa tai johtaa muita takaa.
        Porilaisten marssin sanat eivät välttämättä sytytä jos asia on omakohtainen ja usko oman kuoleman merkitykseen tulevaisuuden luomisessa on mennyt.


    • suomenruotsalaisia

      *Sahlgren Förlag 1987.*

      "Kesällä 1944 karkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Närpiöstä katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja Korsnäsistä 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet."

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2025
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1709
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1358
    4. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      59
      1171
    5. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1169
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      16
      1024
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      945
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      934
    Aihe