Eli ku oon niin pirun kuses tähän erääseen tyttöön(mua vuotta nuorempi. Itse olen 17-kesäinen..). Kavereita ollaan. Oon kertonu sille mun ihastuksesta sitä kohtaan eikä se häiritse meidän välejä. Tyttö on varattu ja tiedän et tullaa aina olemaan pelkkiä kavereita...ja sekös tosiasia vasta sattuukin. Siis juttu on siinä kun haluaisin unohtaa sen SIINÄ mielessä mutta kun ei vaan millään pysty...3 kk on näitä fiiliksiä tässä ollut ja viimesen kuun aikana oon lähes päivittäin
miettiny itsaria kun se näyttäs olevan ainoa keino miten päästä ulos tästä helvetistä. Koko ajan tää sama tyttö mieles, koulus ei pysty keskittymään, mitään ei huvita tehä, tän tytön seuras vaa haluaisn koko ajan olla. Sen seuras mun on perkeleen hyvä olla ja tuntuu et vaan sillon elämä hymyilee. En oo koskaan tuntenu näin vahvasti ketään kohtaan. Välillä tuntuu että pää räjähtää. Lähes päivittäin itken pahaa oloa pois ja
itsetuhoisuuttakin on...tiedän kyl et kaikilla nuorilla on enemmän tai vähemmän näitä "nuoruuden ongelmia" ja että tää on aivan mitätöntä joidenkin muiden ongelmiin verrattuna.
Kertokaapa te vanhat ja viisaat kokeneet ihmiset, miten unohtaa tämä tyttö, kuinka päästä hänestä yli???!
Tiedän että monet vastaa että "kyllä se siitä ajan kanssa...", mutta toivittavasti jokin muukin asia auttaisi...
kertokaa omia kokemuksianne jos jaksatte vaivautua...
kiitos
miettiny itsaria kun se näyttäs olevan ainoa keino miten päästä ulos tästä helvetistä. Koko ajan tää sama tyttö mieles, koulus ei pysty keskittymään, mitään ei huvita tehä, tän tytön seuras vaa haluaisn koko ajan olla. Sen seuras mun on perkeleen hyvä olla ja tuntuu et vaan sillon elämä hymyilee. En oo koskaan tuntenu näin vahvasti ketään kohtaan. Välillä tuntuu että pää räjähtää. Lähes päivittäin itken pahaa oloa pois ja
itsetuhoisuuttakin on...tiedän kyl et kaikilla nuorilla on enemmän tai vähemmän näitä "nuoruuden ongelmia" ja että tää on aivan mitätöntä joidenkin muiden ongelmiin verrattuna.
Kertokaapa te vanhat ja viisaat kokeneet ihmiset, miten unohtaa tämä tyttö, kuinka päästä hänestä yli???!
Tiedän että monet vastaa että "kyllä se siitä ajan kanssa...", mutta toivittavasti jokin muukin asia auttaisi...
kertokaa omia kokemuksianne jos jaksatte vaivautua...
kiitos
Vastaukset 5
Vanhimmat
Haleja sulle! Olen itse kokenut samaa ylihullua tunnetta(muutaman kerran elämässäni).Olen nainen ja ihan sama juttu ,ei mikään huvita..kun..
Mutta ainoa keino minulla ollut ajan lisäksi,etten näe tätä henkilöa enää kuin erittäin harvoin tai en ollenkaan,en ole missään yhteydessä.Muuten haavat aukee aina uudelleen ja olen taas alkutilanteessa.
Kipeetä tekee ja sen pitää vaan elää ja lopulta se helpottaa,vaikka et sitä nyt usko.
Sinun pitäisi saada itsellesi muuta ajateltavaa,joku uusi harrastus,mene muiden ihmisten pariin.
Eikä tuo ole mitätöntä.Olet harvinaislaatuinen nuorimies ,ihana herrasmies,jollaisia on harvassa,jolla on erittäin syvät tunteet.
Sinun on pakko suunnata ajatuksesi muualle,ihan pakko ja sinä pystyt kyllä siihen!!!!!!
Sinulla on varmasti paljon kohtalotovereita!!
Minullakin on ikävä erästä miestä,yritän unohtaa,koska tarinamme on lopussa.Vaikeaa se on..
mutta olen ennenkin päässyt rannalle...
Kyllä sinäkin pääset!! :)
Tsemppiä!!t.nainenxx
kiitos nainenxx...
Välejämme en ole pistämässä poikki vaikka mikä olisi...se vain pahentaisi oloani entisestään...
Hmm...uusi harrastus..se on käynyt mielessäni jo monet kerrat, mutta kun ei vain millään huvittaisi...
Kyllä mulla kavereita on, ei siitä puutetta...
Täytynee vaa koittaa kestää seuravaan tapaamiseen asti...eli parisen viikkoa, jonka jälkeen tosin tulee taas paha olo ku joutuu taas odottamaan niin kauan...mutta ehkäpä mä "kyllästyn" siihe SIINÄ mielessä sitte ku oon nähny sen tarpeeks monta kertaa....
Siis kavereitaki meistä tuli vast 3 kk sit, eli sillon ku kerroin sille mun fiiliksist. En sillon vielä tuntenu sitä kovinkaan hyvin...mut joo...
...ja nyt loppuu tollanen luuserimentaliteetti.
miten se nyt on niin selvää että ette voisi olla ikinä muuta kuin kavereita? näetkö tulevaisuuteen?
jos haluat hävitä mielessäsi ennenkuin olet edes katsonut kaikki kortit loppuun, niin siitä vain.
jooh, itsellä ikää 21 ja pari tollasta naista on tullut sotkemaan pakan muutamaan otteeseen..
koko lukioaika meni oikeastaan yhen tytön takia henkisesti 'hukkaan'. ja mikä pahinta, se rupes seurustelemaan mun ehkä parhaan kaverin kanssa (jolle olin siis kertonut tunteistani ko. tyttöä kohtaan jo suht varhain..). noh, itse koitin vältellä tätä tyttöä, ja hakeutua muuhun seuraan. en oo kertaakaan vielä kertonut tunteistani ihan päin naamaa, alussa pyysin sitä kahville kylläkin (johon siis kieltäytyi) ja luulen että se on saanu kuulla huhujen / pikkulintujen kautta mun fiiliksistä..
noh, nyt alotin jatko-opintoni, ja johan sit tuli jo samanlainen tapaus vastaan. 'voidaanks olla vaan kavereita' vastaus tuli taas päin näköä, ja nyt kun pitäis lukea ja tehä koulutöitä yms niin ei keskittymiskyky meinaa riittää ku niin pää on niin rikki. ei pysty tosiaan tehä yhtään mitään fiksua.. pahinta täs on se, et tätä helvettiä saattaa kestää pahimmillaan sen 4 vuotta valmistumiseen asti.. mut kyl mä siltikin tiedän et joku päivä kaikki menee kondikseen, jonain päivänä mä unohdan sen vielä 'SIINÄ' mielessä.
sulle sellanen vinkki, et kandee jo aikasin ruveta unohtamaan ne ajatukset et "mitäs jos sil menis poikki sen jätkän kaa ja sit se oiski vapaa.." nimittäin se vaan pitkittää sun tuskias. koita tutustua uusiin tyttöihin, löytää ehkä niistä joku kivempi, jolloin sit unohdat oikeastaan aika yllättävän äkkiä tän ihastuksen. itelle siunautu onneks tämmönen tapaus lukion vikana syksynä, jolloin ihastuin toiseen tyttöön (toisesta koulusta) ja seurusteltiinkin muutama kuukaus. tän jälkeen en enää haikaillut tän ekan tytön perään ollenkaan..=)
mut joo, sit sellast et kandee harrastaa liikuntaa ja keksii jotain tekemistä. se auttaa. hajottavimpia nimittäin on ne hetket kun on yksin kotona ja miettii maailman menoa. sillon meinaa pää räjähtää.
vedä pää täytee se on siinä aina auttaa