ystäväni on sairastanut anoreksiaa vuosia. sairaalassa ollut useasti. nyt jo jonkin aikaa vaikuttanut terveeltä ja iloisemmalta, mutta huomaan sen taas: kouluruokaa ei syö, ei ota tarjottua namia... apua!!! en usko, että sen porukat tietää... mä en kestä enää kattoo, kun se romahtaa! en tiedä, mitä sanoa, en osaa sanoa mitään. ei sille VOI sanoa suoraan, vihjausta se ei ota kuullakseen. olen puhunut muiden kavereideni kanssa ja saanut kuvan, ettei heiltäkään löydy keinoja.
ystäväni sairaus!
apua!
2527
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
niin,yksin ei SUN tarvii pitää huolta kaveristasi.
nyt vaan (rohkeesti) kerrot niile hänen vanhemmilleen,ja sovitte ettei sun sanomisia IKINÄ tuoda esiin,niin saatte jatkaa kaveruus suhdettanne ihan vapautuneesti :)
ihanaa,että olet huolissas,mutta muista ettet ole se henkilö jonka tarvii kantaa huoli yksin sisälläs!
tiedän liikaa kokemuksesta miten kaikki voi mennä pieleen,ja esim tän murehtimis "ongelman" kokenut monesti...siltä pohjalta uskallan hiukan neuvoa,,,
Eipä tuo auta vaikka sanois suoraanki... Toinen alkaa "parhaassa" tapauksessa vaan itkee ja hokee et "tiiän tiiän mutku en voi tälle mitään". Alkaa masentaa itteekin kun kaveri ei vuosien ja sairaalakäyntien jälkeen ala toipua. Tiedän, etten varmaan voi mitenkään auttaa, mutta haluisin kyllä.
Että samassa veneessä vissiin sun kanssa ollaan.