AMK:n ja yliopiston erot

wenoegngneqqe

Tyhmää mielestäni kinastella tästä yliopiston ja AMK:n välisestä paremmuusjärjestyksestä. Itse kun olen molemmissa opiskellut niin sanoisin että se on ihan ihmisestä itsestään kiinni kumpi paremmin sopii. Lienee sanomattakin selvää että AMK:ssa opetus on käytännönläheisempää. Yliopistossa taas opetetaan olemaan enemmän kriittisiä ja muodostamaan oma kanta ja käsitys asioista. Yiopisto-opiskelu on ollut haastavampaa ja koska tykkään pohdiskella asioita myös omassa päässäni, sopii se minulle paremmin. Jollekkin toiselle AMK voi olla pajon parempi paikka. Se siitä paremmuusjärjestyksestä...

82

7435

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ja just niin.

      Opi kiva ammatti - valitse AMK. Analysoi, opi, tutki, ajattele, opi ammatti - valitse yliopisto. Minkä ihmeen takia pitää täällä jankata?

      Ja sille, joka hoksaa kommentoida: "Mitäs itse täällä teet?" vastaus: nollaan aivojani ihan turhalla pelleilyllä lauantai-illan ratoksi.

      • talipää

        Eipä noita aivoja tarviis paljoo varmaan nollailla kun päivätkin on sällillä sekaisin.


    • Ylioppilas

      Niin, no, kyllä yliopistossa oppii ainakin useimmilta aloilta ihan samat asiat kuin amk:sta, myös ihan samat käytännöntaidot, mutta vain enemmän ja paremmin ja syvällisemmin. Vai voiko joku väittää, että tradenomi osaa jotain mitä ekonomi ei? Tai että insinööri osaa jotain mitä diplomi-insinööri ei? Tai että sairaanhoitaja osaa jotain mitä lääkäri ei?

      Ero amk:n ja yliopiston välillä voidaan tiivistää kahteen asiaan:

      1) Yliopistossa annetaan alan korkein opetus, ts. amk:ssa annetaan samalta alalta amk-tasoista koulutusta, joka on samaa alaa, mutta alemmalla tasolla opetettuna, eli asiaa ei opeteta yhtä tarkkaan, kaikkia asioita mitä opetetaan aiheesta yliopistossa ei opeteta lainkaan amk:ssa, ja vaatimukset opetetun aineksen suhteen ovat vähäisemmät amk:ssa kuin yliopistossa, ts. läpi pääsee helpommin.

      2)Yliopistossa tehdään vakavaa tutkimusta: graduja, lisensiaattitöitä, väitöskirjoja ja julkaisuja sekä Suomalaisiin, että kansainvälisiin tiedelehtiin ja aikakausikirjoihin, lsiäksi tehdään tarpeen mukaan kansakunnalle tutkimuksia jostakin ajankohtaisesta tärkeästä aiheesta ihan tiedontarpeeseen, jotta saadaan käypiä ja tieteellisesti varmennettuja toimintamalleja ja ohjeita, eikä mitään arveluja.

      Amk:ssa ei tehdä mitään merkittävää tutkimusta, eikä ole tarpeenkaan, sitä varten on yliopistojen tiedeyhteisöt ja muut tutkimuslaitokset, joissa tutkimuksista vastaa yliopistollisen koulutuksen saaneet henkilöt, toki amk:sta valmistuneita on apulaisina, esim. bioinformaatikkoja etc.

      Ts. jos yliopistossa alennettaisin huomattavsti opetuksen ja opetettavan aineksen tasoa ja vaatimuksia ja lopetettaisiin tutkimus, niin sitten se vastaisikin jo amk:a.

      • asödflkj

        Yleensä gradu on kuule vielä kaukana vakavasta tutkimuksesta.


      • wenoegn.........

        Kyllä AMK:ssa opitaan sellaisia taitoja mitä yliopistolla/korkeakoulussa ei opita. Esimerkiksi tuosta tradenomi koulutuksesta voisin sanoa että siellä opitaan myös ihmissuhdetaitoja jotka ovat tärkeitä kaupanalalla, varsinkin esim. markkinoinnissa. Korkeakoulussa näm tietääkseni jäävät teoriatasolle, eli käytännön harjoitusta ei ole jos ei lasketa työharjoittelua.


      • Kandi
        wenoegn......... kirjoitti:

        Kyllä AMK:ssa opitaan sellaisia taitoja mitä yliopistolla/korkeakoulussa ei opita. Esimerkiksi tuosta tradenomi koulutuksesta voisin sanoa että siellä opitaan myös ihmissuhdetaitoja jotka ovat tärkeitä kaupanalalla, varsinkin esim. markkinoinnissa. Korkeakoulussa näm tietääkseni jäävät teoriatasolle, eli käytännön harjoitusta ei ole jos ei lasketa työharjoittelua.

        Kyllä sitä vuorovaikutusta yliopistossakin opetetaan, ainakin lääkiksessä. Minäkin olen kyllä sitä mieltä, että yliopistossa kaikki asiat opetetaan perusteellisemmin kuin amk:ssa. Siis jos vertaa vaikka lääkärikoulutusta ja sairaanhoitajakoulutusta, niin ero on aika huikea. Hoitsupuolella opiskelu taitaa olla aikamoista pintaliitoa, siis siinä mielessä, että kyllä lääkäri ja hoitaja ovat opiskelleet sinänsä samat asiat (siis anatomiat, fysiologiat, farmakologiaa jne.) mutta hoitsuilla se tieto on todella pinnallista, kun taas lääkiksessä kaavitaan kaikki molekyylitasoa myöten. Tähän hätään ei tule mieleen mitään, mitä hoitsuille opetettaisiin mutta lääkäreille ei..Ehkä jotain potilaan nostotekniikoita? Siis ylipäätään yliopistossa opetetaan asioita perusteellisemmin ja tarkemmin kuin amk:ssa, käytäntöä on ehkä vähemmän mutta ainakin lääkiksessä melkein puolet opinnoista on sitä käytäntöä. Nämä erot eivät tietenkään tarkoita sitä, että amk olisi huonompi tms. sillä eihän sairaanhoitajan tarvitsekaan työssään tietää jotain ionipumppuja ja rakenneproteiineja, mutta lääkärin tarvitsee. Jokainen ammatti on tärkeä.


      • miina

        AMK:sta valmistunut kaverini työskentelee yliopistolla labrassa. Nyt näyttää siltä että varsinaisilla tutkijoilla, joille hän tekee hommia, ei ole enää käsitystä tutkimukseen liittyvistä asioista. Niinpä kaveriani on pyydetty kirjoittamaan artikkeli aiheesta, luonnollisesti ilmaiseksi, eikä hän luultavasti saisi omaa nimeään artikkeliin, vaan se menisi näiden tutkijoiden nimiin... :) Että näinkin voi olla. Ennenkun joku vetää hernettä nenuun, korostan vielä että tarkoitus ei ole yleistää, tämä on vain yksi esimerkki...


      • hoitajaksi opiskeleva
        Kandi kirjoitti:

        Kyllä sitä vuorovaikutusta yliopistossakin opetetaan, ainakin lääkiksessä. Minäkin olen kyllä sitä mieltä, että yliopistossa kaikki asiat opetetaan perusteellisemmin kuin amk:ssa. Siis jos vertaa vaikka lääkärikoulutusta ja sairaanhoitajakoulutusta, niin ero on aika huikea. Hoitsupuolella opiskelu taitaa olla aikamoista pintaliitoa, siis siinä mielessä, että kyllä lääkäri ja hoitaja ovat opiskelleet sinänsä samat asiat (siis anatomiat, fysiologiat, farmakologiaa jne.) mutta hoitsuilla se tieto on todella pinnallista, kun taas lääkiksessä kaavitaan kaikki molekyylitasoa myöten. Tähän hätään ei tule mieleen mitään, mitä hoitsuille opetettaisiin mutta lääkäreille ei..Ehkä jotain potilaan nostotekniikoita? Siis ylipäätään yliopistossa opetetaan asioita perusteellisemmin ja tarkemmin kuin amk:ssa, käytäntöä on ehkä vähemmän mutta ainakin lääkiksessä melkein puolet opinnoista on sitä käytäntöä. Nämä erot eivät tietenkään tarkoita sitä, että amk olisi huonompi tms. sillä eihän sairaanhoitajan tarvitsekaan työssään tietää jotain ionipumppuja ja rakenneproteiineja, mutta lääkärin tarvitsee. Jokainen ammatti on tärkeä.

        En ymmärrä miksi vertailet hoitajan ja lääkärin koulutusta. Nehän ovat kaksi aivan eri ammattia. Heillä on hoitoalalla eri tehtävätkin. Sairaanhoitaja toteuttaa käytännössä lääkärin määräämää hoitoa jne. Sairaanhoitajia ei tietääkseni kouluteta yliopistossa eikä pitäisikään. Toinen juttu on sitten se että koko ajan enenevässä määrin lääkärin tehtäviä siirtyy hoitajille kulissien takana. Hoitoalalla anatomiaa opiskellaan perusteellisesti,jotta ymmärrettäisiin asioiden syyt ja seuraukset. Hoitajille taasen opetetaan toisin kuin lääkäreille syvällisesti mitä hoitosuhteella tarkoitetaan ja mitä hyvään hoitosuhteeseen kuuluu. Ammattitaitoinen hoitaja sisäistää huolenpitoon liittyvät seikat aivan eri tavalla kuin lääkäri. Hyvin hyvin monella lääkärillä ei ole hajuakaan hyvän hoitosuhteen luomisesta. Siinä ei auta lääkärin hyvät tiedot, jos potilasta ei saa avautumaan oikealla tavalla. Olen itse törmännyt lasteni kanssa lääkäreihin, jotka eivät osaa edes tervehtiä ja jotka pinnistellen pystyvät kommunikoimaan asiakkaansa kanssa.Minä lähdin opiskelemaan hoitajaksi kun sain näennäisakateemisuudesta yliopistolla tarpeeksi. Tein kyllä aikani "tiedettä". Väsäsin monen monta hienoa tutkimusta...Kyllästyin turhaan teoreettisuuteen ja tieteellisyyteen. Petyin hoitotyön koulutukseen tullessani kyllä vähän, kun sekin on nykyään niin teoreettista. Kaikesta ei tarvitsisi väkisin vääntää tiedettä varsinkin kun on ihmissuhdeammatista kyse. Minä haluan hoitajaksi, jotta saan tehdä työtä ihmisten kanssa ja heidän hyväkseen. Siihen Amk:n koulutus sopii mielestäni erinomaisesti.


      • Toinen kandidaatti
        hoitajaksi opiskeleva kirjoitti:

        En ymmärrä miksi vertailet hoitajan ja lääkärin koulutusta. Nehän ovat kaksi aivan eri ammattia. Heillä on hoitoalalla eri tehtävätkin. Sairaanhoitaja toteuttaa käytännössä lääkärin määräämää hoitoa jne. Sairaanhoitajia ei tietääkseni kouluteta yliopistossa eikä pitäisikään. Toinen juttu on sitten se että koko ajan enenevässä määrin lääkärin tehtäviä siirtyy hoitajille kulissien takana. Hoitoalalla anatomiaa opiskellaan perusteellisesti,jotta ymmärrettäisiin asioiden syyt ja seuraukset. Hoitajille taasen opetetaan toisin kuin lääkäreille syvällisesti mitä hoitosuhteella tarkoitetaan ja mitä hyvään hoitosuhteeseen kuuluu. Ammattitaitoinen hoitaja sisäistää huolenpitoon liittyvät seikat aivan eri tavalla kuin lääkäri. Hyvin hyvin monella lääkärillä ei ole hajuakaan hyvän hoitosuhteen luomisesta. Siinä ei auta lääkärin hyvät tiedot, jos potilasta ei saa avautumaan oikealla tavalla. Olen itse törmännyt lasteni kanssa lääkäreihin, jotka eivät osaa edes tervehtiä ja jotka pinnistellen pystyvät kommunikoimaan asiakkaansa kanssa.Minä lähdin opiskelemaan hoitajaksi kun sain näennäisakateemisuudesta yliopistolla tarpeeksi. Tein kyllä aikani "tiedettä". Väsäsin monen monta hienoa tutkimusta...Kyllästyin turhaan teoreettisuuteen ja tieteellisyyteen. Petyin hoitotyön koulutukseen tullessani kyllä vähän, kun sekin on nykyään niin teoreettista. Kaikesta ei tarvitsisi väkisin vääntää tiedettä varsinkin kun on ihmissuhdeammatista kyse. Minä haluan hoitajaksi, jotta saan tehdä työtä ihmisten kanssa ja heidän hyväkseen. Siihen Amk:n koulutus sopii mielestäni erinomaisesti.

        Ensin sanot kyseessä olevan kaksi aivan eri ammattia, ja sitten oletkin sanomassa että lääkärin tehtäviä siirtyy hoitajille, onko loogista? Kyseessä on samalla alalla (terveydenhoito) kaksi eri tasoista ammattia. Yhtä paljon tradenomi ja ekonomi ovat eri ammatti (tai insinööri ja diplomi-insinööri) kuin sairaanhoitaja ja lääkäri.

        Vai toteuttaa sairaanhoitaja käytännössä lääkärin määräämää hoitoa? No, totta, sitä hoitoa, mitä lääkäri osaisi itsekin tehdä kyllä, mutta antaa sen sairaanhoitajalle tehtävän ollessa sen verran ei-vaativa, että katsoo sairaanhoitajan kykenevän sen tekemään. Tuskin sinullekaan on jäänyt epäselväksi, että lääkäri voi määrätä sairaanhoitajan tekemään vain osan hoitotoimenpiteistä, vaativampien toimenpiteiden jäädessä lääkärin tehtäväksi tietenkin.

        Teidän anatomian opiskelu jää melkoisen pintaraapaisuksi verrattuna lääkäriltä vaadittavaan, meidän piti lukea jo pääsykokeisiin se anatomia ja fysiologia, mikä teillä on koko koulutuksessa (ainakin 1999-2000 tienoilla, eli se IFA).

        Lääkäreille opetetaan nykyisessä lääkärikoulutuksessa hyvin perusteellisesti vuorovaikutustaidot ja hyvä potilas-lääkärisuhde ja hyvä pitkäaikainen hoitosuhde ja sen vaatimukset ja millä hoidon jatkuvuus turvataan. Ymmärrät varmaan, kuinka paljon oleellisempaa lääkärin on saada potilaalta esitietoja luotettavasti ja varmasti ja tehokkaasti ja oikein, sillä on suora ja oleellinen vaikutus diagnostiikkaan, pelkällä hyvällä esitietojen ottamisella on mahdollisuus perusterveydenhuollossa päästä 80% tarkkuuteen diagnostiikassa, siis koskematta potilaaseen!

        Lääkärin ammatissa ihmissuhdevuorovaikutus on erinomaisen tärkeässä arvossa, paljon suuremmassa kuin hoitajan ammatissa diagnostiikan ja hoidon onnistumisen kannalta.

        Totta, amk-hoitajan koulutus sopii, jos haluaa tehdä työtä ihmisten kanssa ja heidän hyväkseen, mutta lääkärinä sitä tekee vielä suuremmalla teholla ja enemmän ja korkeammalla tasolla, että jos sitä haluaa nimenomaan, niin lääkärinä sitä saa vielä enemmän ja näinollen yliopoistokoulutus sopii siihen erinomaistakin paremmin (kerran amk-koulutus sopii jo erinomaisesti).


      • lisää

        Et ole tainnut opiskella yliopistossa tai sitten olet vasta aloittanut, kun katselet vielä maailmaa ympärilläsi ruusunpunaisten linssien läpi. Häviävän pieni prosentti yliopisto-opiskelijoista tekee tiedettä. Siellä opiskellaan jotakin alaa, jotta saataisiin töitä ja kun valmistutaan, huomataan, ettei vielä mitään osatakaan. Amk:ssa on paljon pätevämmät opettajat yleisesti ottaen ja vaatimustaso on yhtä kova jos ei kovempi opetettuun materiaaliin suhteutettuna. Yliopistolla täytyy olla täystunari, jos ei pääse tentistä läpi. Ja vaatimustasokin on opettajakohtaista. Ja opettaja-aines nyt tiedetään. Se on pienipalkkaista ja turhautunutta. Amk:n opettajilla on alan kovimmat palkat ja se näkyy tasossa. Yliopistolla luennoimaan pääsee kuka tahansa, ei tarvita edes muutamaa kasvatustieteellisen kurssia. Amk:ssa joudut näyttämään käytännössä, että osaat ne asiat, joita sinun kuuluu osata, ennen kuin valmistut. Valvottu harjoittelu vielä varmistaa, että asiat osataan. Yliopistolta selviää ulos ja saa vielä hyvän arvosanankin, kun väsää parissa kuukaudessa gradun. Kokemusta on, mutta en voi kehua saamani opetuksen tasoa. Väitteesi siitä, että yliopistolla opetetaan käytännön juttuja on tuulesta temmattu. Minkälaisia käytännön asioita opetetaan esim. humanistisessa tiedekunnassa? Ja sitä paitsi et voi vertailla eri ammatteja keskenään. Jos haluat tehdä edes jollakin tasolla validia vertailua, niin sinun pitäisi löytää ammatti,johon koulutetaan sekä yliopistolla/korkeakoulussa että Amk:ssa. Tradenomi ja ekonomi, lääkäri ja hoitaja eivät ole keskenään vertailukelpoisia.


      • Ylioppilas
        miina kirjoitti:

        AMK:sta valmistunut kaverini työskentelee yliopistolla labrassa. Nyt näyttää siltä että varsinaisilla tutkijoilla, joille hän tekee hommia, ei ole enää käsitystä tutkimukseen liittyvistä asioista. Niinpä kaveriani on pyydetty kirjoittamaan artikkeli aiheesta, luonnollisesti ilmaiseksi, eikä hän luultavasti saisi omaa nimeään artikkeliin, vaan se menisi näiden tutkijoiden nimiin... :) Että näinkin voi olla. Ennenkun joku vetää hernettä nenuun, korostan vielä että tarkoitus ei ole yleistää, tämä on vain yksi esimerkki...

        Luuletko, että artikkelia saataisiin mihinkään julkaistuksi, jos siellä olisi jonkun amk-tutkinnon suorittaneen nimi ja titteli tekijäluettelossa. Tämä on juuri sitä, että jos haluaa uskottavuutta artikkeliin/julkaisuun, niin pelkästään yliopistotutkinnon suorittaneita voidaan laittaa tekijöiksi, eihän nyt hemmetti joissain lääketieteellisten julkaisujen artikkeleissa laiteta jotain käytännön asioita hoitavien tutkimushoitajien nimiä artikkeleihin, tai vaikka jonohoitajan nimeä!


      • Ylioppilas
        lisää kirjoitti:

        Et ole tainnut opiskella yliopistossa tai sitten olet vasta aloittanut, kun katselet vielä maailmaa ympärilläsi ruusunpunaisten linssien läpi. Häviävän pieni prosentti yliopisto-opiskelijoista tekee tiedettä. Siellä opiskellaan jotakin alaa, jotta saataisiin töitä ja kun valmistutaan, huomataan, ettei vielä mitään osatakaan. Amk:ssa on paljon pätevämmät opettajat yleisesti ottaen ja vaatimustaso on yhtä kova jos ei kovempi opetettuun materiaaliin suhteutettuna. Yliopistolla täytyy olla täystunari, jos ei pääse tentistä läpi. Ja vaatimustasokin on opettajakohtaista. Ja opettaja-aines nyt tiedetään. Se on pienipalkkaista ja turhautunutta. Amk:n opettajilla on alan kovimmat palkat ja se näkyy tasossa. Yliopistolla luennoimaan pääsee kuka tahansa, ei tarvita edes muutamaa kasvatustieteellisen kurssia. Amk:ssa joudut näyttämään käytännössä, että osaat ne asiat, joita sinun kuuluu osata, ennen kuin valmistut. Valvottu harjoittelu vielä varmistaa, että asiat osataan. Yliopistolta selviää ulos ja saa vielä hyvän arvosanankin, kun väsää parissa kuukaudessa gradun. Kokemusta on, mutta en voi kehua saamani opetuksen tasoa. Väitteesi siitä, että yliopistolla opetetaan käytännön juttuja on tuulesta temmattu. Minkälaisia käytännön asioita opetetaan esim. humanistisessa tiedekunnassa? Ja sitä paitsi et voi vertailla eri ammatteja keskenään. Jos haluat tehdä edes jollakin tasolla validia vertailua, niin sinun pitäisi löytää ammatti,johon koulutetaan sekä yliopistolla/korkeakoulussa että Amk:ssa. Tradenomi ja ekonomi, lääkäri ja hoitaja eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

        Niin, miten niin tradenomi ja ekonomi eivät ole vertailukelpoisia? Sama ala, mutta eri tason koulutus, yliopisto-taso (korkeampana) ja amk-taso (matalampana).

        Ammatti, johon koulutetaan sekä yliopistossa, että amk:ssa vai? No, vaikka se insinööri ja diplomi-insinööri, käsittäkkseni voivat tehdä samoja hommia molemmat, vertaa niiden koulutusta.

        Yliopistolla opetetaan käytännön juttuja: esim. lääkäri, opettaja, pappi, juristi, upseeri, sosiaalityöntekijä, psykologi, vakuutustieteilijä, matemaatikko, toimittaja...

        Joka tapauksessa, riippumatta siitä, kuinka moni opiskelija tekee tiedettä yliopistolla, on kyseessä tiedeyhteisö, eikä mikään koulu.


      • myös ylioppilas

        1)Annetaanko yliopistossa korkein opetus? Paremman palkan perässä opettajia on jo nyt siirtynyt yliopistolta amkin puolelle.
        2)Gradu ei ole vakavaa tutkimusta.
        Terveisin gradun jo tehnyt ;)


      • kkjj
        myös ylioppilas kirjoitti:

        1)Annetaanko yliopistossa korkein opetus? Paremman palkan perässä opettajia on jo nyt siirtynyt yliopistolta amkin puolelle.
        2)Gradu ei ole vakavaa tutkimusta.
        Terveisin gradun jo tehnyt ;)

        "1)Paremman palkan perässä opettajia on jo nyt siirtynyt yliopistolta amkin puolelle"

        ja tästä seuraa se että jäljelle jäävät ne todelliset vakavasti tieteeseen ja sen opettamiseen suhtautuvat henkilöt joille motiivina on se tutkimus ja korkein opertus, ei raha.


      • Kalu^2
        kkjj kirjoitti:

        "1)Paremman palkan perässä opettajia on jo nyt siirtynyt yliopistolta amkin puolelle"

        ja tästä seuraa se että jäljelle jäävät ne todelliset vakavasti tieteeseen ja sen opettamiseen suhtautuvat henkilöt joille motiivina on se tutkimus ja korkein opertus, ei raha.

        Just joo. Kaikkea sitä kuuleekin. Tää on hauska palsta.


      • Uskoisiko
        hoitajaksi opiskeleva kirjoitti:

        En ymmärrä miksi vertailet hoitajan ja lääkärin koulutusta. Nehän ovat kaksi aivan eri ammattia. Heillä on hoitoalalla eri tehtävätkin. Sairaanhoitaja toteuttaa käytännössä lääkärin määräämää hoitoa jne. Sairaanhoitajia ei tietääkseni kouluteta yliopistossa eikä pitäisikään. Toinen juttu on sitten se että koko ajan enenevässä määrin lääkärin tehtäviä siirtyy hoitajille kulissien takana. Hoitoalalla anatomiaa opiskellaan perusteellisesti,jotta ymmärrettäisiin asioiden syyt ja seuraukset. Hoitajille taasen opetetaan toisin kuin lääkäreille syvällisesti mitä hoitosuhteella tarkoitetaan ja mitä hyvään hoitosuhteeseen kuuluu. Ammattitaitoinen hoitaja sisäistää huolenpitoon liittyvät seikat aivan eri tavalla kuin lääkäri. Hyvin hyvin monella lääkärillä ei ole hajuakaan hyvän hoitosuhteen luomisesta. Siinä ei auta lääkärin hyvät tiedot, jos potilasta ei saa avautumaan oikealla tavalla. Olen itse törmännyt lasteni kanssa lääkäreihin, jotka eivät osaa edes tervehtiä ja jotka pinnistellen pystyvät kommunikoimaan asiakkaansa kanssa.Minä lähdin opiskelemaan hoitajaksi kun sain näennäisakateemisuudesta yliopistolla tarpeeksi. Tein kyllä aikani "tiedettä". Väsäsin monen monta hienoa tutkimusta...Kyllästyin turhaan teoreettisuuteen ja tieteellisyyteen. Petyin hoitotyön koulutukseen tullessani kyllä vähän, kun sekin on nykyään niin teoreettista. Kaikesta ei tarvitsisi väkisin vääntää tiedettä varsinkin kun on ihmissuhdeammatista kyse. Minä haluan hoitajaksi, jotta saan tehdä työtä ihmisten kanssa ja heidän hyväkseen. Siihen Amk:n koulutus sopii mielestäni erinomaisesti.

        Kummallista ajttelua sinulta hoitajaksi opiskeleva. Oletko ollut koskaan käytännössä? Hoitaja tietää olevansa hoitaja, eikä kuvittele itseään lääkäriksi. Terveysalalla on selkeä työnjako. Tuntuu, että tekniikan ja kaupallisten alojen AMK-opiskelijoille tuleva toimenkuva on sekava.


      • miina
        Ylioppilas kirjoitti:

        Luuletko, että artikkelia saataisiin mihinkään julkaistuksi, jos siellä olisi jonkun amk-tutkinnon suorittaneen nimi ja titteli tekijäluettelossa. Tämä on juuri sitä, että jos haluaa uskottavuutta artikkeliin/julkaisuun, niin pelkästään yliopistotutkinnon suorittaneita voidaan laittaa tekijöiksi, eihän nyt hemmetti joissain lääketieteellisten julkaisujen artikkeleissa laiteta jotain käytännön asioita hoitavien tutkimushoitajien nimiä artikkeleihin, tai vaikka jonohoitajan nimeä!

        On äärimmäisen epätodennäköistä että hän saisi nimensä artikkeliin, eikä sitä siis odotakaan. Asian ydin oli siinä, että tutkijapoloiset eivät tajua ymmärrä menetelmän päälle, eivätkä siis taida osata kirjoittaa kyseistä osa-aluetta artikkeliinsa.

        Itseasiassa toinen ystäväni, myös AMK:sta valmistunut, saa nimensä erääseen artikkeliin. Tämä tuli hänelle suurena yllätyksenä, toki mieluisana sellaisena...


      • teknyo
        Ylioppilas kirjoitti:

        Luuletko, että artikkelia saataisiin mihinkään julkaistuksi, jos siellä olisi jonkun amk-tutkinnon suorittaneen nimi ja titteli tekijäluettelossa. Tämä on juuri sitä, että jos haluaa uskottavuutta artikkeliin/julkaisuun, niin pelkästään yliopistotutkinnon suorittaneita voidaan laittaa tekijöiksi, eihän nyt hemmetti joissain lääketieteellisten julkaisujen artikkeleissa laiteta jotain käytännön asioita hoitavien tutkimushoitajien nimiä artikkeleihin, tai vaikka jonohoitajan nimeä!

        Luuletko tosiaan, että tarkastajia tai ketään kiinnostaa kaikkien tekijöinä listattujen koulutustausta? Kyllä julkaisuissa on usein mukana esim. valmistumattomia opiskelijoita. Tietenkin päätekijänä on yleensä joku kokeneempi tutkija, jolla on enemmän uskottavuutta.


      • akateeminen valmistunut
        Kalu^2 kirjoitti:

        Just joo. Kaikkea sitä kuuleekin. Tää on hauska palsta.

        Koska sinä Ylioppilas aiot valmistua? Oletko ikuinen opiskelija? Mulla kesti maisterintutkinto vain neljä ja puoli vuotta ja sain välillä kaksi lasta eli kaksi äitiyslomaa.... Heitä tehokkaammaksi...


      • Huomattu
        akateeminen valmistunut kirjoitti:

        Koska sinä Ylioppilas aiot valmistua? Oletko ikuinen opiskelija? Mulla kesti maisterintutkinto vain neljä ja puoli vuotta ja sain välillä kaksi lasta eli kaksi äitiyslomaa.... Heitä tehokkaammaksi...

        Eikö hän ole tässä muutama päivä sitten päässyt välitavoitteeseensa eli kandiksi. Tai sitten kandi on hänen yhtä älykäs kaverinsa.


      • hoitaja ei lääkäri
        Uskoisiko kirjoitti:

        Kummallista ajttelua sinulta hoitajaksi opiskeleva. Oletko ollut koskaan käytännössä? Hoitaja tietää olevansa hoitaja, eikä kuvittele itseään lääkäriksi. Terveysalalla on selkeä työnjako. Tuntuu, että tekniikan ja kaupallisten alojen AMK-opiskelijoille tuleva toimenkuva on sekava.

        Miksi ajattelet, että kuvittelen itseni lääkäriksi. En tietenkään. Minä pidän nimenomaan hoitajan työstä ja toimenkuvasta. Luitko sinä kirjoitustani ollenkaan, kun noin virheellisesti olet minut ymmärtänyt? Jos olisin halunnut lääkikseen, olisin sinne myös pyrkinyt ja varmaan päässytkin. Kokemukseni lääkäreistä potilaana kertovat vain siitä, että jos hoitosuhdetta on opiskeltu, niin monella lääkärillä ei ole sitten vaan onnistunut asian omaksuminen ja käytännön toteutus. Vastaanotolla olen saanut monesti huonoa palvelua enkä suinkaan ole ainoa...


      • just joo
        akateeminen valmistunut kirjoitti:

        Koska sinä Ylioppilas aiot valmistua? Oletko ikuinen opiskelija? Mulla kesti maisterintutkinto vain neljä ja puoli vuotta ja sain välillä kaksi lasta eli kaksi äitiyslomaa.... Heitä tehokkaammaksi...

        siitä mikä akateeminen taso on. Tentistä pääsee läpi kaikki ellet nyt aivan huuhaata kirjoittele. Ja voit kilpailla miten nopeasti saat asiat päntättyä päähäsi. Omaksumisesta ja asioiden todellisesta ymmärtämisestä ei yliopistolla välitä tänä päivänä juuri kukaan. Missään ei testata mitä opiskelijat todella osaavat paitsi työelämässä, jossa hommat sitten opetetaan heille kädestä pitäen.


      • Jaykkis
        hoitaja ei lääkäri kirjoitti:

        Miksi ajattelet, että kuvittelen itseni lääkäriksi. En tietenkään. Minä pidän nimenomaan hoitajan työstä ja toimenkuvasta. Luitko sinä kirjoitustani ollenkaan, kun noin virheellisesti olet minut ymmärtänyt? Jos olisin halunnut lääkikseen, olisin sinne myös pyrkinyt ja varmaan päässytkin. Kokemukseni lääkäreistä potilaana kertovat vain siitä, että jos hoitosuhdetta on opiskeltu, niin monella lääkärillä ei ole sitten vaan onnistunut asian omaksuminen ja käytännön toteutus. Vastaanotolla olen saanut monesti huonoa palvelua enkä suinkaan ole ainoa...

        Hieman sivuhuomautuksena, mutta onko tullut mieleen, että se lääkärin ehkä "tylyltä" tuntuva käytös saattaa olla hoitodiagnoosin määrityksen kannalta oleellista?


      • tarjolla
        lisää kirjoitti:

        Et ole tainnut opiskella yliopistossa tai sitten olet vasta aloittanut, kun katselet vielä maailmaa ympärilläsi ruusunpunaisten linssien läpi. Häviävän pieni prosentti yliopisto-opiskelijoista tekee tiedettä. Siellä opiskellaan jotakin alaa, jotta saataisiin töitä ja kun valmistutaan, huomataan, ettei vielä mitään osatakaan. Amk:ssa on paljon pätevämmät opettajat yleisesti ottaen ja vaatimustaso on yhtä kova jos ei kovempi opetettuun materiaaliin suhteutettuna. Yliopistolla täytyy olla täystunari, jos ei pääse tentistä läpi. Ja vaatimustasokin on opettajakohtaista. Ja opettaja-aines nyt tiedetään. Se on pienipalkkaista ja turhautunutta. Amk:n opettajilla on alan kovimmat palkat ja se näkyy tasossa. Yliopistolla luennoimaan pääsee kuka tahansa, ei tarvita edes muutamaa kasvatustieteellisen kurssia. Amk:ssa joudut näyttämään käytännössä, että osaat ne asiat, joita sinun kuuluu osata, ennen kuin valmistut. Valvottu harjoittelu vielä varmistaa, että asiat osataan. Yliopistolta selviää ulos ja saa vielä hyvän arvosanankin, kun väsää parissa kuukaudessa gradun. Kokemusta on, mutta en voi kehua saamani opetuksen tasoa. Väitteesi siitä, että yliopistolla opetetaan käytännön juttuja on tuulesta temmattu. Minkälaisia käytännön asioita opetetaan esim. humanistisessa tiedekunnassa? Ja sitä paitsi et voi vertailla eri ammatteja keskenään. Jos haluat tehdä edes jollakin tasolla validia vertailua, niin sinun pitäisi löytää ammatti,johon koulutetaan sekä yliopistolla/korkeakoulussa että Amk:ssa. Tradenomi ja ekonomi, lääkäri ja hoitaja eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

        Kirjoitus oli loistava esimerkki siitä, mitä kossu saa aikaiseksi teinin aivoille.


      • Erkki Esimerkki
        just joo kirjoitti:

        siitä mikä akateeminen taso on. Tentistä pääsee läpi kaikki ellet nyt aivan huuhaata kirjoittele. Ja voit kilpailla miten nopeasti saat asiat päntättyä päähäsi. Omaksumisesta ja asioiden todellisesta ymmärtämisestä ei yliopistolla välitä tänä päivänä juuri kukaan. Missään ei testata mitä opiskelijat todella osaavat paitsi työelämässä, jossa hommat sitten opetetaan heille kädestä pitäen.

        "Tentistä pääsee läpi kaikki ellet nyt aivan huuhaata kirjoittele"
        "Missään ei testata mitä opiskelijat todella osaavat paitsi työelämässä"

        Mihinköhän nämäkin väitteet perustuu? Luokkakaveri apukoulussa kertoi? Kritiikittömyytesi perusteella tuskin olet edes ylioppilas, saati sitten amk- tai yliopisto-opiskelija.


      • Memma

        Väärin,

        AMKssa tehdään tutkimuksia, mutta työelämän tarpeita varten.

        Jokaisen oma asia on päättää onko se tärkeää vai ei.

        T:Memma


      • Ylioppilas
        akateeminen valmistunut kirjoitti:

        Koska sinä Ylioppilas aiot valmistua? Oletko ikuinen opiskelija? Mulla kesti maisterintutkinto vain neljä ja puoli vuotta ja sain välillä kaksi lasta eli kaksi äitiyslomaa.... Heitä tehokkaammaksi...

        Niin, Huhtikuussa valmistun lisensiaatiksi 5,5 vuoden opiskelun jälkeen. 240 ov/5,5v=43,6ov/v

        Sun maisterin tutkinnon 160ov/4,5v=35,6ov/v

        Eli nopeamminhan minä olen opiskellut, tosin äitiyslomia en ole pidellyt, enkä isyyslomiakaan..


      • Kalu^2
        Ylioppilas kirjoitti:

        Niin, Huhtikuussa valmistun lisensiaatiksi 5,5 vuoden opiskelun jälkeen. 240 ov/5,5v=43,6ov/v

        Sun maisterin tutkinnon 160ov/4,5v=35,6ov/v

        Eli nopeamminhan minä olen opiskellut, tosin äitiyslomia en ole pidellyt, enkä isyyslomiakaan..

        Olet varmasti yli-ihminen.


      • täällä amkin palstalla
        Ylioppilas kirjoitti:

        Niin, Huhtikuussa valmistun lisensiaatiksi 5,5 vuoden opiskelun jälkeen. 240 ov/5,5v=43,6ov/v

        Sun maisterin tutkinnon 160ov/4,5v=35,6ov/v

        Eli nopeamminhan minä olen opiskellut, tosin äitiyslomia en ole pidellyt, enkä isyyslomiakaan..

        kulutat aikaa mesoamassa ja jankuttamassa jostain näin lapsellisesta asiasta. Joko a) et ole yliopistoa nähnytkään tai b) yliopistossa täytyy olla jotain vikaa, kun sieltä tuollaista sakkia suolletaan pihalle.


      • ihmettelijä
        Jaykkis kirjoitti:

        Hieman sivuhuomautuksena, mutta onko tullut mieleen, että se lääkärin ehkä "tylyltä" tuntuva käytös saattaa olla hoitodiagnoosin määrityksen kannalta oleellista?

        Lääkäreitä käyttävänä asiakkaana ihmettelen "kandin" suhtautumista ja ylimielisyyttä. Opetetaanko teille todella tuollaisia
        käytöstapoja? Ei pidä korottaa itseänsä vielä tuossa vaiheessa, kun ei ole vielä lääkäri vaan aloittelija. Vielä on pitkä matka todelliseksi lääkäriksi. Olet selvästi väärällä alalla. Ja olet sekä teoria- että hengisellä puolella vielä osoittautunut raakileeksi!


      • pikkuressu
        Ylioppilas kirjoitti:

        Luuletko, että artikkelia saataisiin mihinkään julkaistuksi, jos siellä olisi jonkun amk-tutkinnon suorittaneen nimi ja titteli tekijäluettelossa. Tämä on juuri sitä, että jos haluaa uskottavuutta artikkeliin/julkaisuun, niin pelkästään yliopistotutkinnon suorittaneita voidaan laittaa tekijöiksi, eihän nyt hemmetti joissain lääketieteellisten julkaisujen artikkeleissa laiteta jotain käytännön asioita hoitavien tutkimushoitajien nimiä artikkeleihin, tai vaikka jonohoitajan nimeä!

        Jäitkö ilman opiskelu paikkaa yliopilas ja nyt kotona purat agressioita AMK:n suorittaneisiin.


      • Ylioppilas
        ihmettelijä kirjoitti:

        Lääkäreitä käyttävänä asiakkaana ihmettelen "kandin" suhtautumista ja ylimielisyyttä. Opetetaanko teille todella tuollaisia
        käytöstapoja? Ei pidä korottaa itseänsä vielä tuossa vaiheessa, kun ei ole vielä lääkäri vaan aloittelija. Vielä on pitkä matka todelliseksi lääkäriksi. Olet selvästi väärällä alalla. Ja olet sekä teoria- että hengisellä puolella vielä osoittautunut raakileeksi!

        Ei opeteta mitään ylimielistä käyttäytymistä tai muutakaan vastaavaa, todellakaan. Sen sijaan vuorovaikutustaidoissa opetetaan miten muodostetaan hyvä potilas-lääkäri-suhde.

        Minä en ole korottanut itseäni muuten kuin tilanteen vaatimassa pakossa korkeintaan, jos amk-oppilaat ovat olleet korottamassa itseään yliopistojen ylioppilaiden rinnalle.

        Sinänsä on vielä pakko mainita sinunkin käyttämästäsi väärästä termistä "asiakas", mikä on ikävällä tavalla levinnyttä uus-kieltä (alkaa olla todella Orwellilaista jo muuallakin kuin koulutuksen uusissa sanoissa meno pikkuhiljaa). Sairaalassa tai terveyskeskuksessa ei ole asiakkaita vaan POTILAITA. Ymmärrän, että joskus yksityisen ammatinharjoittajan mielikuvissa ja potilaalla, joka käy yksityislääkärillä, saattaa olla mielikuvana, että on asiakkaana lääkärissä, mutta siinäkin tilanteessa vastaanotolla ollaan potilaana.

        Potilas-lääkäri-suhde sisältää sellaisia aineksia, että sitä ei voida verrata tavalliseen myyjä-asiakas suhteeseen, eikä tavallisiin ihmissuhteisiin ylipäätään: lääkärillä on oikeus puuttua potilaan intimiteettiin sekä fyysisesti, että psyykkisesti, koska se on hyvän hoitosuhteen ja parhaan mahdollisen hoidon kannalta välttämätöntä. Lääkäri on muutenkin tekemisissä asiantuntijana ja auttajana sen verran perustavaa laatua olevien vaikeiden ja suuria tunteita sisältävien asioiden kanssa (syntymä, kuolema, mielenterveysongelmat, seksi, päihteet..), että potilas-lääkäri-suhde on sen takia poikkeuksellinen ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Potilaalla on oikeus olla potilas ja sairastaa, tällöin potilas on kuitenkin lääkäriin nähden potilaan asemassa, siitä on olemassa lakikin "potilaan asema ja oikeudet", se ei ole "terveydenhuollon asiakkaan asema ja oikeudet" eikä toivottavasti koskaan tuollaista Orwellimaista ilmaisua asiasta tulla näkemäänkään. Esimerkkinä: periaatteessa ainakin liike-elämässä noudatetaan periaatetta "asiakas on aina oikeassa". No, mitä jos terveydenhuollon "asiakas" tulee vain tilailemaan haluamiaan tutkimuksia ja hoitoja oman mielensä mukaan, osittainhan tämä yksityispuolella tapahtuukin, jos tutkimus on harmiton (esim. magneettikuvaus, uä-tutkimus), mutta jo tavallinen rtg-kuva aiheuttaa säteilyrasituksena haittaa, puhumattakaan tietokonetomografiasta. On monia operatiivisia hoitoja, joissa toimenpiteen hyötyu ylittää siitä mahdollisesti koituvan hyödyn, jospa asiakas tulee tilailemaan tällaisia? Tai asiakas katsoo tarvitsevansa rauhoittavia lääkkeitä tai vahvoja stimulantteja/piristeitä? Onko asiakas oikeassa, kun arvelee itse tarvitsevansa Diapamia tai mielialalääkitystä?


      • Varmaan niin...
        Ylioppilas kirjoitti:

        Niin, Huhtikuussa valmistun lisensiaatiksi 5,5 vuoden opiskelun jälkeen. 240 ov/5,5v=43,6ov/v

        Sun maisterin tutkinnon 160ov/4,5v=35,6ov/v

        Eli nopeamminhan minä olen opiskellut, tosin äitiyslomia en ole pidellyt, enkä isyyslomiakaan..

        Vai lisesiaatiksi sitten kohta valmistus? Kirjoituksistasi päätellen
        näit unta ja nyt sekoitat sen todellisuuteen!


      • Teppolan kivut
        Ylioppilas kirjoitti:

        Ei opeteta mitään ylimielistä käyttäytymistä tai muutakaan vastaavaa, todellakaan. Sen sijaan vuorovaikutustaidoissa opetetaan miten muodostetaan hyvä potilas-lääkäri-suhde.

        Minä en ole korottanut itseäni muuten kuin tilanteen vaatimassa pakossa korkeintaan, jos amk-oppilaat ovat olleet korottamassa itseään yliopistojen ylioppilaiden rinnalle.

        Sinänsä on vielä pakko mainita sinunkin käyttämästäsi väärästä termistä "asiakas", mikä on ikävällä tavalla levinnyttä uus-kieltä (alkaa olla todella Orwellilaista jo muuallakin kuin koulutuksen uusissa sanoissa meno pikkuhiljaa). Sairaalassa tai terveyskeskuksessa ei ole asiakkaita vaan POTILAITA. Ymmärrän, että joskus yksityisen ammatinharjoittajan mielikuvissa ja potilaalla, joka käy yksityislääkärillä, saattaa olla mielikuvana, että on asiakkaana lääkärissä, mutta siinäkin tilanteessa vastaanotolla ollaan potilaana.

        Potilas-lääkäri-suhde sisältää sellaisia aineksia, että sitä ei voida verrata tavalliseen myyjä-asiakas suhteeseen, eikä tavallisiin ihmissuhteisiin ylipäätään: lääkärillä on oikeus puuttua potilaan intimiteettiin sekä fyysisesti, että psyykkisesti, koska se on hyvän hoitosuhteen ja parhaan mahdollisen hoidon kannalta välttämätöntä. Lääkäri on muutenkin tekemisissä asiantuntijana ja auttajana sen verran perustavaa laatua olevien vaikeiden ja suuria tunteita sisältävien asioiden kanssa (syntymä, kuolema, mielenterveysongelmat, seksi, päihteet..), että potilas-lääkäri-suhde on sen takia poikkeuksellinen ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Potilaalla on oikeus olla potilas ja sairastaa, tällöin potilas on kuitenkin lääkäriin nähden potilaan asemassa, siitä on olemassa lakikin "potilaan asema ja oikeudet", se ei ole "terveydenhuollon asiakkaan asema ja oikeudet" eikä toivottavasti koskaan tuollaista Orwellimaista ilmaisua asiasta tulla näkemäänkään. Esimerkkinä: periaatteessa ainakin liike-elämässä noudatetaan periaatetta "asiakas on aina oikeassa". No, mitä jos terveydenhuollon "asiakas" tulee vain tilailemaan haluamiaan tutkimuksia ja hoitoja oman mielensä mukaan, osittainhan tämä yksityispuolella tapahtuukin, jos tutkimus on harmiton (esim. magneettikuvaus, uä-tutkimus), mutta jo tavallinen rtg-kuva aiheuttaa säteilyrasituksena haittaa, puhumattakaan tietokonetomografiasta. On monia operatiivisia hoitoja, joissa toimenpiteen hyötyu ylittää siitä mahdollisesti koituvan hyödyn, jospa asiakas tulee tilailemaan tällaisia? Tai asiakas katsoo tarvitsevansa rauhoittavia lääkkeitä tai vahvoja stimulantteja/piristeitä? Onko asiakas oikeassa, kun arvelee itse tarvitsevansa Diapamia tai mielialalääkitystä?

        En ole vuosikymmeneen vaivautunut lääkäriin saakka. Riittää kun soittaa ja pyytää lääkkeet joita tarvitsee. Lääkärit ovat melkoisen yliarvostettuja. Tilanne on perua menneisyydestä, nykyisin voi tarkistaa internetistä mikä vaivaa.


      • ihmettelijä
        Toinen kandidaatti kirjoitti:

        Ensin sanot kyseessä olevan kaksi aivan eri ammattia, ja sitten oletkin sanomassa että lääkärin tehtäviä siirtyy hoitajille, onko loogista? Kyseessä on samalla alalla (terveydenhoito) kaksi eri tasoista ammattia. Yhtä paljon tradenomi ja ekonomi ovat eri ammatti (tai insinööri ja diplomi-insinööri) kuin sairaanhoitaja ja lääkäri.

        Vai toteuttaa sairaanhoitaja käytännössä lääkärin määräämää hoitoa? No, totta, sitä hoitoa, mitä lääkäri osaisi itsekin tehdä kyllä, mutta antaa sen sairaanhoitajalle tehtävän ollessa sen verran ei-vaativa, että katsoo sairaanhoitajan kykenevän sen tekemään. Tuskin sinullekaan on jäänyt epäselväksi, että lääkäri voi määrätä sairaanhoitajan tekemään vain osan hoitotoimenpiteistä, vaativampien toimenpiteiden jäädessä lääkärin tehtäväksi tietenkin.

        Teidän anatomian opiskelu jää melkoisen pintaraapaisuksi verrattuna lääkäriltä vaadittavaan, meidän piti lukea jo pääsykokeisiin se anatomia ja fysiologia, mikä teillä on koko koulutuksessa (ainakin 1999-2000 tienoilla, eli se IFA).

        Lääkäreille opetetaan nykyisessä lääkärikoulutuksessa hyvin perusteellisesti vuorovaikutustaidot ja hyvä potilas-lääkärisuhde ja hyvä pitkäaikainen hoitosuhde ja sen vaatimukset ja millä hoidon jatkuvuus turvataan. Ymmärrät varmaan, kuinka paljon oleellisempaa lääkärin on saada potilaalta esitietoja luotettavasti ja varmasti ja tehokkaasti ja oikein, sillä on suora ja oleellinen vaikutus diagnostiikkaan, pelkällä hyvällä esitietojen ottamisella on mahdollisuus perusterveydenhuollossa päästä 80% tarkkuuteen diagnostiikassa, siis koskematta potilaaseen!

        Lääkärin ammatissa ihmissuhdevuorovaikutus on erinomaisen tärkeässä arvossa, paljon suuremmassa kuin hoitajan ammatissa diagnostiikan ja hoidon onnistumisen kannalta.

        Totta, amk-hoitajan koulutus sopii, jos haluaa tehdä työtä ihmisten kanssa ja heidän hyväkseen, mutta lääkärinä sitä tekee vielä suuremmalla teholla ja enemmän ja korkeammalla tasolla, että jos sitä haluaa nimenomaan, niin lääkärinä sitä saa vielä enemmän ja näinollen yliopoistokoulutus sopii siihen erinomaistakin paremmin (kerran amk-koulutus sopii jo erinomaisesti).

        Eivät lääkärit ilman bioanalyytikkojen tekemää analyysiä tietäisi onko potilaassa esim.bakteeritulehdus. Vai määräätkö antibiootteja joka flunssaan. Ei ihme, että on resistenttejä bakteerikantoja.


      • Heh, heh
        Varmaan niin... kirjoitti:

        Vai lisesiaatiksi sitten kohta valmistus? Kirjoituksistasi päätellen
        näit unta ja nyt sekoitat sen todellisuuteen!

        Katsos hänen lääkkeensä ovat tältä päivältä ottamatta. Se on kauuuheeeta!


      • hoitoalan asiantuntija, jok...
        Ylioppilas kirjoitti:

        Ei opeteta mitään ylimielistä käyttäytymistä tai muutakaan vastaavaa, todellakaan. Sen sijaan vuorovaikutustaidoissa opetetaan miten muodostetaan hyvä potilas-lääkäri-suhde.

        Minä en ole korottanut itseäni muuten kuin tilanteen vaatimassa pakossa korkeintaan, jos amk-oppilaat ovat olleet korottamassa itseään yliopistojen ylioppilaiden rinnalle.

        Sinänsä on vielä pakko mainita sinunkin käyttämästäsi väärästä termistä "asiakas", mikä on ikävällä tavalla levinnyttä uus-kieltä (alkaa olla todella Orwellilaista jo muuallakin kuin koulutuksen uusissa sanoissa meno pikkuhiljaa). Sairaalassa tai terveyskeskuksessa ei ole asiakkaita vaan POTILAITA. Ymmärrän, että joskus yksityisen ammatinharjoittajan mielikuvissa ja potilaalla, joka käy yksityislääkärillä, saattaa olla mielikuvana, että on asiakkaana lääkärissä, mutta siinäkin tilanteessa vastaanotolla ollaan potilaana.

        Potilas-lääkäri-suhde sisältää sellaisia aineksia, että sitä ei voida verrata tavalliseen myyjä-asiakas suhteeseen, eikä tavallisiin ihmissuhteisiin ylipäätään: lääkärillä on oikeus puuttua potilaan intimiteettiin sekä fyysisesti, että psyykkisesti, koska se on hyvän hoitosuhteen ja parhaan mahdollisen hoidon kannalta välttämätöntä. Lääkäri on muutenkin tekemisissä asiantuntijana ja auttajana sen verran perustavaa laatua olevien vaikeiden ja suuria tunteita sisältävien asioiden kanssa (syntymä, kuolema, mielenterveysongelmat, seksi, päihteet..), että potilas-lääkäri-suhde on sen takia poikkeuksellinen ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Potilaalla on oikeus olla potilas ja sairastaa, tällöin potilas on kuitenkin lääkäriin nähden potilaan asemassa, siitä on olemassa lakikin "potilaan asema ja oikeudet", se ei ole "terveydenhuollon asiakkaan asema ja oikeudet" eikä toivottavasti koskaan tuollaista Orwellimaista ilmaisua asiasta tulla näkemäänkään. Esimerkkinä: periaatteessa ainakin liike-elämässä noudatetaan periaatetta "asiakas on aina oikeassa". No, mitä jos terveydenhuollon "asiakas" tulee vain tilailemaan haluamiaan tutkimuksia ja hoitoja oman mielensä mukaan, osittainhan tämä yksityispuolella tapahtuukin, jos tutkimus on harmiton (esim. magneettikuvaus, uä-tutkimus), mutta jo tavallinen rtg-kuva aiheuttaa säteilyrasituksena haittaa, puhumattakaan tietokonetomografiasta. On monia operatiivisia hoitoja, joissa toimenpiteen hyötyu ylittää siitä mahdollisesti koituvan hyödyn, jospa asiakas tulee tilailemaan tällaisia? Tai asiakas katsoo tarvitsevansa rauhoittavia lääkkeitä tai vahvoja stimulantteja/piristeitä? Onko asiakas oikeassa, kun arvelee itse tarvitsevansa Diapamia tai mielialalääkitystä?

        Sinun viestistäsi päätellen ylioppilas..se on lääkäri. Kaikille muille hoitoalan asiantuntijoille potilas on tasa-arvoisessa suhteessa hoitavaan lääkäriin tai hoitajaan ja päättää ITSE hoidostaan. Sinun kielenkäyttösikin on jonkun muun kuin hoitoalan ammattilaisen. APUA!!! toivottavasti opit vielä paljon ennen kuin pääset tekemisiin oikeiden ihmisten kanssa. Ja asiakas -nimitys on tänä päivänä avoterveydenhuollossa aivan yleistä. Kaikki terveydenhuollon palveluja käyttävät eivät ole sairaita eivätkä tällöin välttämättä haluakaan olla potilaita esim. rokotukset, gynekologikäynnit, neuvolakäynnit jne. Sinun tekstistäsi ei kuulu missään vaiheessa empaattisen auttajan ääni. Miksi haluat lääkäriksi? Ehkä joku toinen ammatti sopisi sinulle paremmin.


      • Ylioppilas
        hoitoalan asiantuntija, jok... kirjoitti:

        Sinun viestistäsi päätellen ylioppilas..se on lääkäri. Kaikille muille hoitoalan asiantuntijoille potilas on tasa-arvoisessa suhteessa hoitavaan lääkäriin tai hoitajaan ja päättää ITSE hoidostaan. Sinun kielenkäyttösikin on jonkun muun kuin hoitoalan ammattilaisen. APUA!!! toivottavasti opit vielä paljon ennen kuin pääset tekemisiin oikeiden ihmisten kanssa. Ja asiakas -nimitys on tänä päivänä avoterveydenhuollossa aivan yleistä. Kaikki terveydenhuollon palveluja käyttävät eivät ole sairaita eivätkä tällöin välttämättä haluakaan olla potilaita esim. rokotukset, gynekologikäynnit, neuvolakäynnit jne. Sinun tekstistäsi ei kuulu missään vaiheessa empaattisen auttajan ääni. Miksi haluat lääkäriksi? Ehkä joku toinen ammatti sopisi sinulle paremmin.

        Niin, hoitosuhteessa POTILAS on tärkein, kaikki tehdään potilaan parhaaksi tietenkin. Mistä ihmeestä sait päähäsi, etten noudattaisi täysin lääkärin etiikkaa? Potilas ei kuitenkaan päätä hoidostaan itse, miksi niin kuvittelet? Tietenkin potilaalla on itsemääräämisoikeus, mutta se ei tarkoita, että potilas tilaa haluamansa lääkkeet ja toimenpiteet ja todistukset kuin automaatista, eikö? Useimmiten asiat ovat sen verran hankalia, että potilas ei edes kykene tekemään ratkaisuja yksin, silloin lääkäri auttaa potilasta parhaansa mukaan esittelemällä vaihtoehtoja ja muutoinkin avustamalla ratkaisun tekemisessä ja ratkaisuhan tehdään aina yhteisymmärryksessä (paitsi poikkeustapauksissa vajaavaltaisten potilaiden kohdalla ns. uskotun miehen/vast. kanssa tai esim. mielisairauksissa on pakkohoito joskus tarpeen, tällöinkin toimitaan potilaan parhaaksi).

        Ehkä tämä asia on hoitajalle hankala ymmärtää, onhan se toki monimutkaista, että potilas ei ole asiakas, ja potilaan asema lääkäriin nähden on edellä kuvailemani kaltainen, vaikka kaikki toiminta tapahtuukin aina nimenomaan potilaiden parhaaksi.


      • Jaykkis
        ihmettelijä kirjoitti:

        Lääkäreitä käyttävänä asiakkaana ihmettelen "kandin" suhtautumista ja ylimielisyyttä. Opetetaanko teille todella tuollaisia
        käytöstapoja? Ei pidä korottaa itseänsä vielä tuossa vaiheessa, kun ei ole vielä lääkäri vaan aloittelija. Vielä on pitkä matka todelliseksi lääkäriksi. Olet selvästi väärällä alalla. Ja olet sekä teoria- että hengisellä puolella vielä osoittautunut raakileeksi!

        No minkä takia luulet, ettei lääkäri potilaan vastaanottaessaan ala voivotella tämän vointia tai ala ääneen arvailemaan tämän mahdollisia sairauksia.
        Hoitajien olen huomannut, joskus tekevän esiluokitusta sellaiseen tyyliin, "että taas se juoppo tulee tänne...jne." ja sitten ihmetellään "että miksi se lääkäri taas antoi sille diapameja, tms."
        Hoitajat saattavat monesti kuvitella hoitavansa virkaansa erityisen hyvin, kun paheksuvat jotain potilaita ja sillä tavall kuvittelevat osoittavansa jonkinlaista myötäelämistä muita potilaita kohtaan.
        Lääkärillä taas etusijalla on lääkärinetiikka, joka velvottaa toimimaan aina potilaan edunmukaan ja tätä vahingoittamatta.
        Potilas on potilas vaikka narkki tai flunssapotilas.


      • Ylioppilas
        ihmettelijä kirjoitti:

        Eivät lääkärit ilman bioanalyytikkojen tekemää analyysiä tietäisi onko potilaassa esim.bakteeritulehdus. Vai määräätkö antibiootteja joka flunssaan. Ei ihme, että on resistenttejä bakteerikantoja.

        ja mitenköhän tuo liittyi aiheeseen? Siis joku hoitsu, joka laittaa lääkärin määräämän bakteeriviljelyn alustalle kasvamaan ja katsoo, että mitä siinä on, on jotenkin tosi korkesti koulutettu vai? just joo. ja on meillekin opetettu ihan muuten vaan, vaikkemme sitä käytännössä usein teekään, että miten elatusmaljalla bakteereita viljellään ja miten tulkitaan, ei ole kovin hankalaa. sitäpaitsi kyllä lääkäri osaa itse tarvittaessa ottaa CRP:n ja sen ja statuksen ja anamneesin perusteella diffata bakteeri-infektiot. No, vaikka hoitsu (Orwellimaisesti oikein "bioanalyytikko" voi jessus sentään! vaikka onhan nykyisin tutkimusHOITAJATkin "bioinformaatikkoja") osaisikin tehdä lääkärin määrittämiä verikokeita, niin TULKINTA ja hoitopäätökset jää aina lääkärille, se, että saa tuloksen hoitsuna kun ei pitkälle kanna, ellei siitä osaa mitään päätellä ja sitä kautta saada mitään hyödyllistä aikaan.


      • pidä paikkaansa

        siis jumakauta, koittakaan nyt vähän hillitä itseänne noissa yleistyksissä. Voi olla että trade ja ekonomi voivat olla samaa alaa, mutta sairaanhoitaja ja lääkäri eivät ole. Jos käytätte jatkossa AMK sairaanhoitajien rinnalle jotakin saman alan yliopistokoulutusta niin se on ylihoitaja, hoitotyön johtaja, terveystieteiden maisteri - ei lääkäri.

        Trade ja ekonomi on kaupallista ja -tieteellistä alaa, sh ja TtM on hoitotyötä ja -tiedettä, lääkäri on lääketiedettä.


    • kandi

      Sairaanhoitajan koulutus on teoreettisempaa kuin meidän lääketieteellisessä ja lääketieteellisessä koulutus on mielestäni kriittisempää. Mutta silti lääkäri on arvostetumpi kuin sairaanhoitaja, eli ero ei löydy koulutuksen arvostuksesta eikä sen teoreettisuudesta eikä kriittisyydestä, vaan kysymys on yksinkertaisesti ERILAISESTA koulutuksesta, joka tähtää eri toimenkuvaan.

      No eipä tässäkään ollut mitään sanomaa, mutta sanoisin että turha on lähteä yliopistoa ja ammattikorkeeta vertailemaan. Sama ku vertais kommunistia oikeistolaiseen :D

    • Himo-opiskelija

      Nyt kun yhä useamilla on korkeakolututkinto olen kanssasi samaa mieltä. Itse omaan kaupallisen alan korkeakoulututkinnon amkista ja työskennellyt R&D organisaatioissa,joissa useimmilla on yliopistotutkinto.

      Olen ollut onnekas sen suhteen, että olen päässyt aina koulutusta vastaaviin tehtäviin ja en ole huomannut konkreettisia eroja (kaupallisten)koulutustaustojen välillä. Erot ovat mielestäni enemmänkin yksilöllisiä. Toiset pärjäävät paremmin työelämässä, kuin toiset.

      Sama pätee myös niihin, joilla ei ole korkeakoulututkintoa esim. merkonomit tai ääriesimerkkinä pelkän peruskoulun suorittaneet mm. eräät menestyneet yrittäjät. Me vain haaskaamme kinastelussa ja keskinäisessä kilpailussa koulutukseemme uhrattuja resursseja sen sijasta, että yhdessä kehittäisimme osaamistamme ja sitä myöten hyvinvointiamme.

      Varmasti on turhauttavaa, mikäli yliopiston tai amkin suorittanut joutuu katkeroitumaan kortistossa kaiken sen kouluuksen ja turhien lupausten/odotusten jälkeen. Pieni työmarkkinamme kun ei taida antaa myöten kaikelle meidän osaamisellemme.

      • akateeminen 34v

        Kerrankin todella fiksua ja asiallista keskustelua ja varsinkin hyviä argumentteja. Totta. Amk-tutkinto antaa joillekin väylän huippu-uralle ja joillekin pelkästään kaupan kassalle. Yliopistokoulutuksella on ihan sama juttu. Itse arvostan kumpaakin.


      • yksi ero

        Käytätkö duunissa puhtaaksikirjoittajaa? Pahasti falskaa sekä oikeinkirjoitus että kielitaju. Se oli siis se ensimmäinen konkreettinen ero, jota et ole vielä huomannut.

        Vastaan jo seuraavaan ajatukseesi: ei, ei riitä, että "toinen ymmärtää". Taitojen puute jää huomaamatta vain siltä, jolta ne puuttuvat myös. R&D -sepustuksiasi voi olla tuskaa lukea.


      • Ylioppilas

        Et ole suorittanut kaupallisen alan korkeakoulututkintoa, sellaisen voi suorittaa vain yliopistotasoisessa oppilaitoksessa. AMMATTIKORKEAKOULSTA SAA AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON JOKA EI OLE AKATEEMINEN TUTKINTO.


      • Kalu^2
        Ylioppilas kirjoitti:

        Et ole suorittanut kaupallisen alan korkeakoulututkintoa, sellaisen voi suorittaa vain yliopistotasoisessa oppilaitoksessa. AMMATTIKORKEAKOULSTA SAA AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON JOKA EI OLE AKATEEMINEN TUTKINTO.

        Hmmmm...


      • ja ymmärrä seuraava teksti.
        Ylioppilas kirjoitti:

        Et ole suorittanut kaupallisen alan korkeakoulututkintoa, sellaisen voi suorittaa vain yliopistotasoisessa oppilaitoksessa. AMMATTIKORKEAKOULSTA SAA AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON JOKA EI OLE AKATEEMINEN TUTKINTO.

        Ammattikorkeakoulusta valmistunut on suorittanut kaupallisen alan korkeakoulututkinnon. Esim. tradenomi on alempi korkeakoulututkinto ja tradenomi ylempi AMK on ylempi korkeakoulututkinto. Selkiskö vai väännetäänkö rautalangasta?


      • Myyyntoon
        ja ymmärrä seuraava teksti. kirjoitti:

        Ammattikorkeakoulusta valmistunut on suorittanut kaupallisen alan korkeakoulututkinnon. Esim. tradenomi on alempi korkeakoulututkinto ja tradenomi ylempi AMK on ylempi korkeakoulututkinto. Selkiskö vai väännetäänkö rautalangasta?

        Väärin!
        Oike muoto on näin:
        "ylempi AMMATTIkorkeakoulututkinto"
        Se ei siitä muuksi muutu


      • se ei
        Myyyntoon kirjoitti:

        Väärin!
        Oike muoto on näin:
        "ylempi AMMATTIkorkeakoulututkinto"
        Se ei siitä muuksi muutu

        olekaan muuttunut, eikä varmaan muutukaan, pässi.
        Mutta Suomen laissa se on muuttunut.


      • Ylioppilas
        se ei kirjoitti:

        olekaan muuttunut, eikä varmaan muutukaan, pässi.
        Mutta Suomen laissa se on muuttunut.

        Niin, edellinen viesti vain osoittaa amk-oppilaiden ymmärryksen tason. Siis eikö kognitio riitä edes lakia lukemaan:

        katso finlex.fi, mitä Suomen laissa sanotaan korkeakoulututkinnoista:

        KORKEAKOULUTUTKINTOJA OVAT:

        1) ALEMMAT JA YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

        2) ALEMMAT JA YLEMMÄT KORKEAKOULUTUTKINNOT

        Niitä on siis kahta eri lajia, ammattikorkeakoulututkintoja ja korkeakoulututkintoja, ne eivät ole verrattavissa/rinnastettavissa, Suomessa on 3. asteella kaksi ERI koulutusvaihtoehtoa, alempana amk ja ylempänä yliopisto.

        Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

        Toki myönnän että amk-oppilalle voi olla vaikeaa ymmärtää, että korkeakoulututkinto kuuluu yläkategoriaan korkeakoulututkinto, mutta sanamuoto on nykyään hieman hankala, muttei sentään niin hankala etteikö sitä voisi tajuta, jos on yleisen jatko-opintokelpoisuuden peruskoulusta saanut aikanaan.

        Selvennyksenä mainittakoon, että myös ammattikorkeakoulututkinto kuuluu yläkategoriaan korkeakoulututkinto.


      • Meikäläinen
        Ylioppilas kirjoitti:

        Niin, edellinen viesti vain osoittaa amk-oppilaiden ymmärryksen tason. Siis eikö kognitio riitä edes lakia lukemaan:

        katso finlex.fi, mitä Suomen laissa sanotaan korkeakoulututkinnoista:

        KORKEAKOULUTUTKINTOJA OVAT:

        1) ALEMMAT JA YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

        2) ALEMMAT JA YLEMMÄT KORKEAKOULUTUTKINNOT

        Niitä on siis kahta eri lajia, ammattikorkeakoulututkintoja ja korkeakoulututkintoja, ne eivät ole verrattavissa/rinnastettavissa, Suomessa on 3. asteella kaksi ERI koulutusvaihtoehtoa, alempana amk ja ylempänä yliopisto.

        Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

        Toki myönnän että amk-oppilalle voi olla vaikeaa ymmärtää, että korkeakoulututkinto kuuluu yläkategoriaan korkeakoulututkinto, mutta sanamuoto on nykyään hieman hankala, muttei sentään niin hankala etteikö sitä voisi tajuta, jos on yleisen jatko-opintokelpoisuuden peruskoulusta saanut aikanaan.

        Selvennyksenä mainittakoon, että myös ammattikorkeakoulututkinto kuuluu yläkategoriaan korkeakoulututkinto.

        Se, että ammattikorkeakoululaiset pitävät itseään jotenkin yliopistolaisiin verrattavina, on vain propagandan tulosta. Kovasti niille varmasti koulussa vakuutellaan heidän laitoksensa tieteellisyyttä ja yhdenvertaisuutta, ellei jopa paremmuutta yliopistoon nähden.

        Ylioppilas puhuu paljon ja mukana on myös asiaa. Se, että joku valopää jossain keksii muuttaa jonkin oppilaitoksen nimen, ei itsessään vaikuta mihinkään muuhun kuin laitoksesta valmistuvien ammattinimikkeeseen.

        Ammattikorkeakouluissa ei varmasti Ylioppilaankaan mielestä ole muuta pahaa kuin nimi, ja se että he kehtaavat verrata itseään yliopistossa opiskeleviin. Jos ammattikoulua alettaisiin kutsua myös korkeakouluksi, niin siinä vaiheessa varmaan ammattikorkeakoululaisiakin alkaisi vituttamaan.

        Tosin asia ei kyllä Meikäläisen elämään vaikuta mitenkään, mutta ajattelimpa sanoa mielipiteeni.


      • viisaampi
        Ylioppilas kirjoitti:

        Niin, edellinen viesti vain osoittaa amk-oppilaiden ymmärryksen tason. Siis eikö kognitio riitä edes lakia lukemaan:

        katso finlex.fi, mitä Suomen laissa sanotaan korkeakoulututkinnoista:

        KORKEAKOULUTUTKINTOJA OVAT:

        1) ALEMMAT JA YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

        2) ALEMMAT JA YLEMMÄT KORKEAKOULUTUTKINNOT

        Niitä on siis kahta eri lajia, ammattikorkeakoulututkintoja ja korkeakoulututkintoja, ne eivät ole verrattavissa/rinnastettavissa, Suomessa on 3. asteella kaksi ERI koulutusvaihtoehtoa, alempana amk ja ylempänä yliopisto.

        Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

        Toki myönnän että amk-oppilalle voi olla vaikeaa ymmärtää, että korkeakoulututkinto kuuluu yläkategoriaan korkeakoulututkinto, mutta sanamuoto on nykyään hieman hankala, muttei sentään niin hankala etteikö sitä voisi tajuta, jos on yleisen jatko-opintokelpoisuuden peruskoulusta saanut aikanaan.

        Selvennyksenä mainittakoon, että myös ammattikorkeakoulututkinto kuuluu yläkategoriaan korkeakoulututkinto.

        ei se noin mene... amk-tutkinto ei ole alempana kuin yliopistotutkinto. Molemmissa voi suorittaa sekä alemman että ylemmän tasoisia korkeakoulututkintoja. Jotka ovat rinnasteisia keskenään, vaikka painottavatkin erilaisia asioita.


      • Ylioppilas
        viisaampi kirjoitti:

        ei se noin mene... amk-tutkinto ei ole alempana kuin yliopistotutkinto. Molemmissa voi suorittaa sekä alemman että ylemmän tasoisia korkeakoulututkintoja. Jotka ovat rinnasteisia keskenään, vaikka painottavatkin erilaisia asioita.

        Siis tottakai viranhakuehdoissa voidaan mainita, että kelpaa tämä ja tuo tutkinto ja toki amk-tutkinnot antavat oikeuden hakea joitakin samoja virkoja kuin yo-tutkinnot. Mutta ei kai tämä tarkoita, että tutkinnot ovat aina ja kaikkialla rinnastettavissa ja siis käytännössä sitten samoja jo, jos kerran kumpa vaan kelpaa mihin vaan... joissakin tapauksissa siis on ikäänkuin sama kumman on suorittanut, mutta tätä ei voida yleistää siten että tutkinnot olisivat täysin rinnastettavissa, amk-tutkinto on amk-tasoinen tutkinto, niinhän siitä yleisesti puhutaan, siis esim. juristin alapuolelle pitäisi kehittää alempi amk-tasoinen tutkinto (oikeustradenomi) aiemmin olleen oikeusnotaarin tutkinnon korvaajaksi, kun sitä ei enää ole ja ne ovat eläköitymässä jne...


    • N24

      En tuossa noita muita viestejä lukenutkaan, kun vaan tähän sun alotuksen. Musta on kanssa vähän lapsellista jankata tosta paremmuusjärjestyksestä. Itse opiskelen AMK:ssa ammattiin, johon ei yliopistossa voi opiskella, mahdollista on sitten vasta kahden vuoden työkokemuksen jälkeen ylempi tutkinto. Muutenkin AMK sopii minulle käytännönläheisyytensä vuoksi, mutta...Olen luonteeltani kyseenalaistaja ja vastarannankiiski, ja pidän siitä, että saan kysellä miksi, miksi ja miksi, koska mielestäni näin oppii hyvin. Tai se ainakin sopii mulle. Mutta. Koulussamme ei tästä tämmösestä pidetä. Ei, siellä pitäisi nuolla opettajan perseitä minkä kerkeää. On siellä muutama ihan asiallinenkin opettaja, mutta siis juuri näiden tärkeimpien aineiden opettajat..huoh. Varsinkin noille naispuolisille opettajille se nuoleskelu menee ihan täydestä, miehet yleensä arvostavat sitä, jos osaa käyttää omiakin aivoja, eikä vaan toistele opettajan sanomisia. Mutta, se nyt on vaan mun mielipiteeni.

      Jokatapauksessa, opiskeluintoa kaikille tasapuolisesti, missä sitten ikinä opiskelettekin.

      • ajatellut, että

        se nuoleskelusi saatetaan hyvinkin huomata? Ei nimittäin kuulu hyviin tapoihin huomauttaa opiskelijalle asiasta, ellei tämä lipominen mene ihan mahdottomuuksiin. Saattaa opettajainhuoneessa välillä sinunkin nimesi tulla mainituksi ystävällisen naureskelun säestyksellä...


      • N24
        ajatellut, että kirjoitti:

        se nuoleskelusi saatetaan hyvinkin huomata? Ei nimittäin kuulu hyviin tapoihin huomauttaa opiskelijalle asiasta, ellei tämä lipominen mene ihan mahdottomuuksiin. Saattaa opettajainhuoneessa välillä sinunkin nimesi tulla mainituksi ystävällisen naureskelun säestyksellä...

        ...sinä lukea? Kirjotin tossa juuri, että MINUA ärsyttää joidenkin MUIDEN nuoleskelu, kun itse en nuoleskele, vaan olen ennemminkin se hankala oppilas. Opettele lukemaan ennenkun arvostelet.


      • peksi_

        Muistan amkki-aikoina myös luokallani joskus olleen tällaisia oppilaita, jotka miltei joka väliin esittivät kommenttejaan tai vastaväitteitään. Välillä, ei aina, se alkoi jo mennä liian pitkälle ja ottaa todella muita oppilaita pannuun kun jokainen miltei itsestäänselvä pikkuasia vaati kinastelua. Tästä aiheutuu muutenkin jo kiireisen aikataulun kiristymistä, jolloin kaikkia tunnin aiheita ei ehkä keritä käydä lainkaan läpi. En ihmettele jos opettajankin hermot tästä kiristyvät.

        En nyt väitä että sinä olisit tällainen "turhan väittelijä", mutta tällaisia muistan tavanneeni ja ymmärrän jos he ehkä ajoittain herättävät ärtymystä opettajissa.


    • .-.-.-

      Mistä opinahjosta valmistuu vastuunkantajia? Vastuunkantajista on kova pula yritysmaailmassa.
      Tuntuu, että ammattikorkeasta ja yliopistosta valmistuu vain niitä paljon puhuttuja "moniosaajia". Voi kumpa "moniosaajat" osaisivat edes yhden asian kunnolla.
      Esimies/asiantuntijatehtäviin kyllä pitäisi heti päästä. Mutta miten ihmeessä nämä nuoret voisivat johtaa muiden työtä, kun omakaan työ ei suju ilman jatkuvaa valvontaa ja opastamista.
      Nöyryyttä peliin. Tosi asia on se, että koulutuksella ei loppupeleissä ole paljonkaan merkitystä. Talousjohtajista löytyy yhtä lailla merkonomeja kuin ekonomeja.

      • Ylioppilas

        Niin, tuo ääliömäinen "loppupeleissä" paljastaakin jo junttiutesi, kas kun ei "pitkässä juoksussa".

        Vai ei koulutuksella ole juurikaan merkitystä: no vaikkapa lääkärin ammatissa ei juuri pärjäile ilman koulutusta, vai voiko samaa työtä tehdä kauan työelämässä mukana ollut perushoitaja, joka on vain menestynyt urallaan?


      • vielä...
        Ylioppilas kirjoitti:

        Niin, tuo ääliömäinen "loppupeleissä" paljastaakin jo junttiutesi, kas kun ei "pitkässä juoksussa".

        Vai ei koulutuksella ole juurikaan merkitystä: no vaikkapa lääkärin ammatissa ei juuri pärjäile ilman koulutusta, vai voiko samaa työtä tehdä kauan työelämässä mukana ollut perushoitaja, joka on vain menestynyt urallaan?

        Itse olen työskennellyt taloushallinnon ja markkinoinnin alalla, joten kokemukseni liittyy näihin ja omasta kokemuksesta sanon, ettei "loppupeleissä" tai "pitkässä juoksussa" koulutuksella ole paljonkaan painoarvoa, muut asiat ratkaisevat. En ole huomannut taloushallinnon amkin ja maisterin välillä merkittäviä eroavaisuuksia.
        Sairaalan työtä ei voi samalla lailla vertailla kuin liiketalouden töitä, sairaanhoitaja ja lääkäri valmistuvat eri ammatteihin. Sairaalatyötä olen kuitenkin sen verran seurannut, että esim. pienillä paikkakunnilla terveysasemilla usein se on se kokenut osastonhoitaja, joka hoitaa aika pitkälti praktiikka, kun nuoret keikkalääkärit eivät siihen yksin pysty.


      • ........
        vielä... kirjoitti:

        Itse olen työskennellyt taloushallinnon ja markkinoinnin alalla, joten kokemukseni liittyy näihin ja omasta kokemuksesta sanon, ettei "loppupeleissä" tai "pitkässä juoksussa" koulutuksella ole paljonkaan painoarvoa, muut asiat ratkaisevat. En ole huomannut taloushallinnon amkin ja maisterin välillä merkittäviä eroavaisuuksia.
        Sairaalan työtä ei voi samalla lailla vertailla kuin liiketalouden töitä, sairaanhoitaja ja lääkäri valmistuvat eri ammatteihin. Sairaalatyötä olen kuitenkin sen verran seurannut, että esim. pienillä paikkakunnilla terveysasemilla usein se on se kokenut osastonhoitaja, joka hoitaa aika pitkälti praktiikka, kun nuoret keikkalääkärit eivät siihen yksin pysty.

        Eipä kyllä pidä paikkaansa tuo amk:laisten ainoa koulutukselleen keksimä puolustus, ettei koulutuksella olisi väliä...Kyllä sillä oikeasti ON.

        Ja kaupallinen ala nyt lienee miltei kaikista hierarkisin, kuten pitääkin olla, sillä siellä sitä kansakunnan tulevaisuutta rakennetaan...


      • Ylioppilas
        vielä... kirjoitti:

        Itse olen työskennellyt taloushallinnon ja markkinoinnin alalla, joten kokemukseni liittyy näihin ja omasta kokemuksesta sanon, ettei "loppupeleissä" tai "pitkässä juoksussa" koulutuksella ole paljonkaan painoarvoa, muut asiat ratkaisevat. En ole huomannut taloushallinnon amkin ja maisterin välillä merkittäviä eroavaisuuksia.
        Sairaalan työtä ei voi samalla lailla vertailla kuin liiketalouden töitä, sairaanhoitaja ja lääkäri valmistuvat eri ammatteihin. Sairaalatyötä olen kuitenkin sen verran seurannut, että esim. pienillä paikkakunnilla terveysasemilla usein se on se kokenut osastonhoitaja, joka hoitaa aika pitkälti praktiikka, kun nuoret keikkalääkärit eivät siihen yksin pysty.

        Ensin väität sairaanhoitajan ja lääkärin olevan aivan eri ammatti, sitten olet väittämässä perään, että kokenut sairaanhoitaja tekeekin lääkärin työt, onko loogista?

        Sairaanhoitaja ja lääkäri työskentelevät samalla alalla, eli terveydenhoitoalalla molemmat, mutta eri tasoilla: sairaanhoitaja on valmistunut amk:sta ja on alemmalla tasolla hierarkiassa kuin lääkäri ja lääkäri on valmistunut yliopistosta ja on ylemmällä tasolla hierarkiassa samalla alalla. Sitten on perus/lähihoitaja, joka on valmistunut ammattioppilaitoksesta. Mikä siinä on niin vaikeaa?

        Sairaanhoitaja ei osaa tehdä samoja asioita kuin vihreinkään kandi, eikä edes saa lain mukaankaan esimerkiksi kirjoitella tiettyjä todistuksia tai määrätä reseptilääkkeitä, se on ihan selvä, eli yksikään sairaanhoitaja ei pyöritä mitään päivystystä, vaan hoitelee lievimmät vaivat ja avustaa tarvittaessa lääkäriä, tai tekee lääkärin määräämät yksinkertaisemmat hoitotoimenpiteet. Osastonhoitajat eivät päivystä. Aina kun tulee ongelmia, ottaa sairaanhoitaja välittömästi yhteyttä lääkäriin, vähänkään vaikeammissa tai epäselvemmissä tapauksissa, se on jo määräyskin. Kaikki tämä johtuu eri tasoisista koulutuksista (samalle alalle kuitenkin).

        Vielä jos miettii koulutuksen merkitystä, niin kyllä se on ilmeinen kaikissa perinteisissä vaativissa ammateissa kuten: juristi, pappi, opettaja, upseeri...


      • Kalu^2
        Ylioppilas kirjoitti:

        Ensin väität sairaanhoitajan ja lääkärin olevan aivan eri ammatti, sitten olet väittämässä perään, että kokenut sairaanhoitaja tekeekin lääkärin työt, onko loogista?

        Sairaanhoitaja ja lääkäri työskentelevät samalla alalla, eli terveydenhoitoalalla molemmat, mutta eri tasoilla: sairaanhoitaja on valmistunut amk:sta ja on alemmalla tasolla hierarkiassa kuin lääkäri ja lääkäri on valmistunut yliopistosta ja on ylemmällä tasolla hierarkiassa samalla alalla. Sitten on perus/lähihoitaja, joka on valmistunut ammattioppilaitoksesta. Mikä siinä on niin vaikeaa?

        Sairaanhoitaja ei osaa tehdä samoja asioita kuin vihreinkään kandi, eikä edes saa lain mukaankaan esimerkiksi kirjoitella tiettyjä todistuksia tai määrätä reseptilääkkeitä, se on ihan selvä, eli yksikään sairaanhoitaja ei pyöritä mitään päivystystä, vaan hoitelee lievimmät vaivat ja avustaa tarvittaessa lääkäriä, tai tekee lääkärin määräämät yksinkertaisemmat hoitotoimenpiteet. Osastonhoitajat eivät päivystä. Aina kun tulee ongelmia, ottaa sairaanhoitaja välittömästi yhteyttä lääkäriin, vähänkään vaikeammissa tai epäselvemmissä tapauksissa, se on jo määräyskin. Kaikki tämä johtuu eri tasoisista koulutuksista (samalle alalle kuitenkin).

        Vielä jos miettii koulutuksen merkitystä, niin kyllä se on ilmeinen kaikissa perinteisissä vaativissa ammateissa kuten: juristi, pappi, opettaja, upseeri...

        Oletko todella noin epävarma omasta osaamisestasi, että sitä pitää päivästä toiseen palstoilla todistella. Mene ensi kesäksi ensiapuun duuniin, niin opit kesässä jo aika paljon ja olokin voi olla itsevarmempi.

        Toi lääkäri-hoitsu vertailu on aivan turhaan. Siirytään mielummin tekniseen ja kaupalliseen puoleen, jossa erot osaamisessa ovat mitättömän pieniä.


      • Ylioppilas
        Kalu^2 kirjoitti:

        Oletko todella noin epävarma omasta osaamisestasi, että sitä pitää päivästä toiseen palstoilla todistella. Mene ensi kesäksi ensiapuun duuniin, niin opit kesässä jo aika paljon ja olokin voi olla itsevarmempi.

        Toi lääkäri-hoitsu vertailu on aivan turhaan. Siirytään mielummin tekniseen ja kaupalliseen puoleen, jossa erot osaamisessa ovat mitättömän pieniä.

        Olen ollut ensiavussa päivystävänä lääkärinä aika-ajoin jo kesästä 2003 lähtien, totta, kyllä työssä on todella paljon oppinutkin, ei siinä mitään. En kai minä täällä mitään omia osaamisiani ole todistellut, vaan lähinnä kertoillut lääkärin työnkuvasta verrattuna sairaanhoitajan työnkuvaan niille, keille se on ollut väärinkäsitysten takia epäselvää, en sen kummempaa.

        Yleensä olen yrittänyt valotta amk:n ja yliopiston eroja ja yrittänyt tuoda ilmi, että yliopisto on ylempi kuin amk ja että amk on yrittänyt korottaa itseään aiheettomasti yliopiston rinnalle, eikä ole pysynyt "lestissään". Jos vain amk-oppilaat hyväksyisivät tosiasian, että amk on alempitasoinen oppilaitos kuin yliopisto, eivätkä hehkuttaisi, että ovat samanarvoisia työmarkkinoilla ja tulevat tekemään samoja tehtäviä kuin yliopistosta valmistuneet, kerran se ei niin ole, niin varmasti tämä provoilu, vittuilu ja valittaminen loppuisi tai ainakin vähenisi.

        Toki aina löytyy joku yksittäinen tapaus, joka on päässyt samaan asemaan jossakin yrityksessä tradenomina kuin ekonomi tai insinöörinä samoihin tehtäviin kuin DI:t. Sitten kaikki amk:ssa olevat julistavat heti, että samanarvoisia ollaan. Kuitenkin keskimäärin yliopistosta valmistuneet pääsevät korkeampiin asemiin, koska koulutus on korkeampi.

        Sen takia olen ottanut esimerkiksi sairaanhoitaja vs. lääkäri usein, että itse tiedän siitä paljon (ollessani viimeisen vuoden lääketieteen kandidaatti). En voi sanoa tietäväni muuten kuin lukemani ja kuulemani perusteella, että miten teknillisen ja kaupallisen alan puolella asiat ovat amk vs. yliopisto -vertailussa. Sinällään noilla aloilla on vertailussa hankaluutena se, etteivät ne anna selvää ammattia kumpakaan (siis insinööri, DI, tradenomi, ekonomi), tästä johtuen tietysti tehtävätkin voivat limittyä. Selvien ammattien vertailu on helpompaa, ja niissä yliopisto antaa aina samalla alalla korkeamman aseman ja ammatin.


      • Kalu^2
        Ylioppilas kirjoitti:

        Olen ollut ensiavussa päivystävänä lääkärinä aika-ajoin jo kesästä 2003 lähtien, totta, kyllä työssä on todella paljon oppinutkin, ei siinä mitään. En kai minä täällä mitään omia osaamisiani ole todistellut, vaan lähinnä kertoillut lääkärin työnkuvasta verrattuna sairaanhoitajan työnkuvaan niille, keille se on ollut väärinkäsitysten takia epäselvää, en sen kummempaa.

        Yleensä olen yrittänyt valotta amk:n ja yliopiston eroja ja yrittänyt tuoda ilmi, että yliopisto on ylempi kuin amk ja että amk on yrittänyt korottaa itseään aiheettomasti yliopiston rinnalle, eikä ole pysynyt "lestissään". Jos vain amk-oppilaat hyväksyisivät tosiasian, että amk on alempitasoinen oppilaitos kuin yliopisto, eivätkä hehkuttaisi, että ovat samanarvoisia työmarkkinoilla ja tulevat tekemään samoja tehtäviä kuin yliopistosta valmistuneet, kerran se ei niin ole, niin varmasti tämä provoilu, vittuilu ja valittaminen loppuisi tai ainakin vähenisi.

        Toki aina löytyy joku yksittäinen tapaus, joka on päässyt samaan asemaan jossakin yrityksessä tradenomina kuin ekonomi tai insinöörinä samoihin tehtäviin kuin DI:t. Sitten kaikki amk:ssa olevat julistavat heti, että samanarvoisia ollaan. Kuitenkin keskimäärin yliopistosta valmistuneet pääsevät korkeampiin asemiin, koska koulutus on korkeampi.

        Sen takia olen ottanut esimerkiksi sairaanhoitaja vs. lääkäri usein, että itse tiedän siitä paljon (ollessani viimeisen vuoden lääketieteen kandidaatti). En voi sanoa tietäväni muuten kuin lukemani ja kuulemani perusteella, että miten teknillisen ja kaupallisen alan puolella asiat ovat amk vs. yliopisto -vertailussa. Sinällään noilla aloilla on vertailussa hankaluutena se, etteivät ne anna selvää ammattia kumpakaan (siis insinööri, DI, tradenomi, ekonomi), tästä johtuen tietysti tehtävätkin voivat limittyä. Selvien ammattien vertailu on helpompaa, ja niissä yliopisto antaa aina samalla alalla korkeamman aseman ja ammatin.

        Itse kyllä teen samoja hommia kuin KTM:ät. Merkillistä.

        Ei tuollaisesta väittämisestä ole mitää hyötyä. Sori en jaksanut lukea koko kirjoitustasi, koska samat asiat olet postannut jo satoja kertoja tänne.


      • Ylioppilas ota lääkkeesi
        Ylioppilas kirjoitti:

        Olen ollut ensiavussa päivystävänä lääkärinä aika-ajoin jo kesästä 2003 lähtien, totta, kyllä työssä on todella paljon oppinutkin, ei siinä mitään. En kai minä täällä mitään omia osaamisiani ole todistellut, vaan lähinnä kertoillut lääkärin työnkuvasta verrattuna sairaanhoitajan työnkuvaan niille, keille se on ollut väärinkäsitysten takia epäselvää, en sen kummempaa.

        Yleensä olen yrittänyt valotta amk:n ja yliopiston eroja ja yrittänyt tuoda ilmi, että yliopisto on ylempi kuin amk ja että amk on yrittänyt korottaa itseään aiheettomasti yliopiston rinnalle, eikä ole pysynyt "lestissään". Jos vain amk-oppilaat hyväksyisivät tosiasian, että amk on alempitasoinen oppilaitos kuin yliopisto, eivätkä hehkuttaisi, että ovat samanarvoisia työmarkkinoilla ja tulevat tekemään samoja tehtäviä kuin yliopistosta valmistuneet, kerran se ei niin ole, niin varmasti tämä provoilu, vittuilu ja valittaminen loppuisi tai ainakin vähenisi.

        Toki aina löytyy joku yksittäinen tapaus, joka on päässyt samaan asemaan jossakin yrityksessä tradenomina kuin ekonomi tai insinöörinä samoihin tehtäviin kuin DI:t. Sitten kaikki amk:ssa olevat julistavat heti, että samanarvoisia ollaan. Kuitenkin keskimäärin yliopistosta valmistuneet pääsevät korkeampiin asemiin, koska koulutus on korkeampi.

        Sen takia olen ottanut esimerkiksi sairaanhoitaja vs. lääkäri usein, että itse tiedän siitä paljon (ollessani viimeisen vuoden lääketieteen kandidaatti). En voi sanoa tietäväni muuten kuin lukemani ja kuulemani perusteella, että miten teknillisen ja kaupallisen alan puolella asiat ovat amk vs. yliopisto -vertailussa. Sinällään noilla aloilla on vertailussa hankaluutena se, etteivät ne anna selvää ammattia kumpakaan (siis insinööri, DI, tradenomi, ekonomi), tästä johtuen tietysti tehtävätkin voivat limittyä. Selvien ammattien vertailu on helpompaa, ja niissä yliopisto antaa aina samalla alalla korkeamman aseman ja ammatin.

        En kuule sulle tulisi edes e-pillerireseptiä uusimaan. Kyllä lääkäreissäkin on moukkia ja idiootteja näemmä. Eikö sulla seiso vai unohditko ottaa iltalääkkeesi? Kukaan viisas ei täällä viikosta toiseen jankkaa samaa paskaa.


      • ihmettelijä
        Ylioppilas kirjoitti:

        Olen ollut ensiavussa päivystävänä lääkärinä aika-ajoin jo kesästä 2003 lähtien, totta, kyllä työssä on todella paljon oppinutkin, ei siinä mitään. En kai minä täällä mitään omia osaamisiani ole todistellut, vaan lähinnä kertoillut lääkärin työnkuvasta verrattuna sairaanhoitajan työnkuvaan niille, keille se on ollut väärinkäsitysten takia epäselvää, en sen kummempaa.

        Yleensä olen yrittänyt valotta amk:n ja yliopiston eroja ja yrittänyt tuoda ilmi, että yliopisto on ylempi kuin amk ja että amk on yrittänyt korottaa itseään aiheettomasti yliopiston rinnalle, eikä ole pysynyt "lestissään". Jos vain amk-oppilaat hyväksyisivät tosiasian, että amk on alempitasoinen oppilaitos kuin yliopisto, eivätkä hehkuttaisi, että ovat samanarvoisia työmarkkinoilla ja tulevat tekemään samoja tehtäviä kuin yliopistosta valmistuneet, kerran se ei niin ole, niin varmasti tämä provoilu, vittuilu ja valittaminen loppuisi tai ainakin vähenisi.

        Toki aina löytyy joku yksittäinen tapaus, joka on päässyt samaan asemaan jossakin yrityksessä tradenomina kuin ekonomi tai insinöörinä samoihin tehtäviin kuin DI:t. Sitten kaikki amk:ssa olevat julistavat heti, että samanarvoisia ollaan. Kuitenkin keskimäärin yliopistosta valmistuneet pääsevät korkeampiin asemiin, koska koulutus on korkeampi.

        Sen takia olen ottanut esimerkiksi sairaanhoitaja vs. lääkäri usein, että itse tiedän siitä paljon (ollessani viimeisen vuoden lääketieteen kandidaatti). En voi sanoa tietäväni muuten kuin lukemani ja kuulemani perusteella, että miten teknillisen ja kaupallisen alan puolella asiat ovat amk vs. yliopisto -vertailussa. Sinällään noilla aloilla on vertailussa hankaluutena se, etteivät ne anna selvää ammattia kumpakaan (siis insinööri, DI, tradenomi, ekonomi), tästä johtuen tietysti tehtävätkin voivat limittyä. Selvien ammattien vertailu on helpompaa, ja niissä yliopisto antaa aina samalla alalla korkeamman aseman ja ammatin.

        Voisitko lukea uudestaan nämä viestit. En ole missään saanut sitä kuvaa, että AMK:n käyneet olisivat pitäneet itseään parempina.
        Olisi kansantaloudellisesti parempi, että terveydenhoitoalan henkilöt puhaltaisi " yhteen hiileen" meidän kaikkien veronmaksajien hyväksi, eikä pohtisi täällä palstoilla sarjassa "minun isäni on vahvempi kuin sinun" hiekkalaatikko tyyliin.
        Jos lääkäriksi valmistuva on tuollaisella asenteella, enpä haluaisi olla tämän potilas. Ja onnesta potilasoikeuksiin nykyään kuluu, että saa tarvittaessa jäävätä ylimielisen ja pöyhkeilevän lääkärin.


      • ihanko varmasti?
        Ylioppilas kirjoitti:

        Olen ollut ensiavussa päivystävänä lääkärinä aika-ajoin jo kesästä 2003 lähtien, totta, kyllä työssä on todella paljon oppinutkin, ei siinä mitään. En kai minä täällä mitään omia osaamisiani ole todistellut, vaan lähinnä kertoillut lääkärin työnkuvasta verrattuna sairaanhoitajan työnkuvaan niille, keille se on ollut väärinkäsitysten takia epäselvää, en sen kummempaa.

        Yleensä olen yrittänyt valotta amk:n ja yliopiston eroja ja yrittänyt tuoda ilmi, että yliopisto on ylempi kuin amk ja että amk on yrittänyt korottaa itseään aiheettomasti yliopiston rinnalle, eikä ole pysynyt "lestissään". Jos vain amk-oppilaat hyväksyisivät tosiasian, että amk on alempitasoinen oppilaitos kuin yliopisto, eivätkä hehkuttaisi, että ovat samanarvoisia työmarkkinoilla ja tulevat tekemään samoja tehtäviä kuin yliopistosta valmistuneet, kerran se ei niin ole, niin varmasti tämä provoilu, vittuilu ja valittaminen loppuisi tai ainakin vähenisi.

        Toki aina löytyy joku yksittäinen tapaus, joka on päässyt samaan asemaan jossakin yrityksessä tradenomina kuin ekonomi tai insinöörinä samoihin tehtäviin kuin DI:t. Sitten kaikki amk:ssa olevat julistavat heti, että samanarvoisia ollaan. Kuitenkin keskimäärin yliopistosta valmistuneet pääsevät korkeampiin asemiin, koska koulutus on korkeampi.

        Sen takia olen ottanut esimerkiksi sairaanhoitaja vs. lääkäri usein, että itse tiedän siitä paljon (ollessani viimeisen vuoden lääketieteen kandidaatti). En voi sanoa tietäväni muuten kuin lukemani ja kuulemani perusteella, että miten teknillisen ja kaupallisen alan puolella asiat ovat amk vs. yliopisto -vertailussa. Sinällään noilla aloilla on vertailussa hankaluutena se, etteivät ne anna selvää ammattia kumpakaan (siis insinööri, DI, tradenomi, ekonomi), tästä johtuen tietysti tehtävätkin voivat limittyä. Selvien ammattien vertailu on helpompaa, ja niissä yliopisto antaa aina samalla alalla korkeamman aseman ja ammatin.

        et voi olla lääkäri, koska lääkärit tietävät sen verran tuosta hoitoalastakin, etteivät ikinä rinnastaisi AMK sairaanhoitajaa vs. lääkäriä.

        He nimittäin tietävät, että jos AMK sairaanhoitajia pitäisi rinnastaa johonkin yliopistotasoiseen olisi rinnastettava se terveystieteiden maisteriin (eli lukevat sitä sairaanhoitajien tekemää käytännön hoitotyötä teoreettisena tieteenä). Tavaliset ihmiset eivät tätä tiedä, mutta "oikea" lääkäri tietää.

        Kyseessä on kaksi eri tieteenalaa, eli tällä logiikalla olisi ihan sama kuin vertaisi tradenomia ja lääkäriä.

        Kirjoitat:"Selvien ammattien vertailu on helpompaa, ja niissä yliopisto antaa aina samalla alalla korkeamman aseman ja ammatin". Kyseessä ei missään muodossa ole sama ala, eikä lääkäri ole ylemmässä asemassa kuin TtM.

        Eli jos haluat argumentoida uskottavasti, selvitä ensin faktat. Ja kyllä, AMK sairaanhoitajassa ja terveystieteen maisterissa on eroa ja sen tietää kyllä jokaikinen työssäoleva sh AMK. Maisterit kun ovat heidän pomojansa, joko lähiesimiehinä, keskijohdossa tai strategisessa johdossa.


      • ylioppilas
        ihanko varmasti? kirjoitti:

        et voi olla lääkäri, koska lääkärit tietävät sen verran tuosta hoitoalastakin, etteivät ikinä rinnastaisi AMK sairaanhoitajaa vs. lääkäriä.

        He nimittäin tietävät, että jos AMK sairaanhoitajia pitäisi rinnastaa johonkin yliopistotasoiseen olisi rinnastettava se terveystieteiden maisteriin (eli lukevat sitä sairaanhoitajien tekemää käytännön hoitotyötä teoreettisena tieteenä). Tavaliset ihmiset eivät tätä tiedä, mutta "oikea" lääkäri tietää.

        Kyseessä on kaksi eri tieteenalaa, eli tällä logiikalla olisi ihan sama kuin vertaisi tradenomia ja lääkäriä.

        Kirjoitat:"Selvien ammattien vertailu on helpompaa, ja niissä yliopisto antaa aina samalla alalla korkeamman aseman ja ammatin". Kyseessä ei missään muodossa ole sama ala, eikä lääkäri ole ylemmässä asemassa kuin TtM.

        Eli jos haluat argumentoida uskottavasti, selvitä ensin faktat. Ja kyllä, AMK sairaanhoitajassa ja terveystieteen maisterissa on eroa ja sen tietää kyllä jokaikinen työssäoleva sh AMK. Maisterit kun ovat heidän pomojansa, joko lähiesimiehinä, keskijohdossa tai strategisessa johdossa.

        no joo, mutta kärjistääkseni eroja, on parempi sh-lääkäri asettelu, etenkin ku monet hoitsut joita tunnen (ainakin miespuoliset) ovat enempi vähempi lääkikseen hakemisesta haaveilleet, eivät terveystieteen maisteriksi lukemisesta oikeastaan lainkaan.

        kyllä lääkäri on käytännössä korkeammassa asemassa kuin ttm terveydenhuollossa


      • paikkansapitävyys
        ylioppilas kirjoitti:

        no joo, mutta kärjistääkseni eroja, on parempi sh-lääkäri asettelu, etenkin ku monet hoitsut joita tunnen (ainakin miespuoliset) ovat enempi vähempi lääkikseen hakemisesta haaveilleet, eivät terveystieteen maisteriksi lukemisesta oikeastaan lainkaan.

        kyllä lääkäri on käytännössä korkeammassa asemassa kuin ttm terveydenhuollossa

        Ensinnäkin tavallinen "rivi"lääkäri ei missään tilanteessa ole ylempänä terveydenhuollossa kuin TtM. Erikoislääkäri, jolla on terveydenhuollon ja hallinnon koulutus on. Ja sitten taas jos on TtT hallinnon koulutuksella, ollaan taas samanarvoisissa asemissa. Pointtina kun on tämä hallinnon koulutus terveydenhuollon johtoasemissa olevilla.

        Ja toiseksi, jaottelua ei voi tehdä sen mukaan mihin koulutukseen nämä työssään olevat hoitajat olisivat halunneet tai ovat aikeissa mennä. Minäkin menin kauppakorkeaan erikoissairaanhoitajan duunista -pitäisikö minun nyt sitten sinun logiikallasi vertailla sh.ta ja KtM.a ja näiden ammattien ja koulutusten paremmuutta keskenään?

        P.S. En oikein ymmärrä miksi lääkäri, varsinkin sinä joka tunnut olevasi niin varma ylivertaisesta asemastasi tässä yhteiskunnassa, sorrut tällaiseen lapselliseen inttämiseen siitä kuka on parempi ja kuka huonompi. Ihan kuin sillä olisi mitään käytännön merkitystä sinulle tai kenelle muullekaan.

        En tunne yhtään lääkäriä (ja työni puolesta tunnen/tiedän heitä satoja), joka alistuisi moiseen teennäiseen oman hännän kohottamiseen muita alentamalla. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto ja ammatti-identiteetti ei tunne tarvetta julistaa sitä muille. Herääkin kysymys, onko sinulla itsetunto-ongelmia, vai oletko sittenkään päivääkään tehnyt lääkärin työtä.


    • NiNa

      Näistä keskusteluista tulee mieleen ajat, jolloin luin hevoshullua ja siellä kiisteltiin aina siitä kumpi on parempi ratsu vai ravuri!

    • Kerttu_Aulikki

      Uudessa Diaktorissa(Diakonia-AMK:n lehti) alkaa pääkirjoitus seuraavasti:

      "Korkeakouluilta vaaditaan yhä enemmän....Valtion laitoksina yliopistoihin kohdistuu tuottavuusohjelma... Ammattikorkeakouluille ollaan asettamassa samankaltaisia vaateita....Ammattikorkeakoulut satsaavat yhä enemmän tutkimukseen ja kehitykseen." '

      Onko ihme, jos menee yliopsito ja AMK sekaisin. Kirjoittajana on ko. AMK:n rehtori. Eikö AMK:n pitänyt olla se ammatillisen ja yliopiston välinen pylväs. Kaukana on päivät jolloin puhuttiin "duaalimallista" ja sen hienoudesta. Kysymys on koulutusteollisuuden kilpailusta ja oppilaiden tuomien eurojen keräämisestä.

      • Meikäläinen

        Siinä on vielä sekin puoli, että tietenkin ammattisurkeiden rehtorit ja opettajat haluavat teennäisesti nostaa omien koulujensa arvostusta, sillä onhan rehtorinkin mukavampaa olla "korkeakoulun" rehtori kuin vain opiston rehtori.

        Suomalaista peruskateutta.


    • Juuh zibit

      Juu kuulin että yliopistoissa tehdään tenttejä parin kanssa. Tämä on varmaan sitä kuuluisaa tieteellistä tutkimusta.

      • Keseh

        Olipa heikoilla referensseillä muodostettu laajaa stereotypiointia yrittävä mielipide.

        Taikka eli siis provosointia.


      • Juuh zibit
        Keseh kirjoitti:

        Olipa heikoilla referensseillä muodostettu laajaa stereotypiointia yrittävä mielipide.

        Taikka eli siis provosointia.

        Provoahan se oli, pahoittelen jos meni ilta pilalle. Muunlaista keskustelua täältä on kyllä vaikea löytääkään.

        Referenssejä valitettavasti löytyy liialtikin, joten stereotypioinnin voit unohtaa.


      • mahtavaa

        Minäpäs olen kuullut että AMK:ssa tehdään lopputöitä pari töinä. Ja tämä ei ole provo!


      • ja siellä
        mahtavaa kirjoitti:

        Minäpäs olen kuullut että AMK:ssa tehdään lopputöitä pari töinä. Ja tämä ei ole provo!

        yliopistossa tutkitaan puoli vuotta kananpaskan koostumusta ja luennoidaan siitä kolme tuntia. Kaikki runkkaa luennon aikana kun on niin mielenkiintoista. Toisille on toisille ei. Joillekin riittää kun tietää mikä on paskaa, jotku haluaa tietää mitä siinä paskassa on! Siinä Yliopiston ja AMK:n erot


      • Kuusiston nyrkkipaja
        mahtavaa kirjoitti:

        Minäpäs olen kuullut että AMK:ssa tehdään lopputöitä pari töinä. Ja tämä ei ole provo!

        Vai että oikein pari töinä.


    • uder

      En jaksanut lukea tätä pitkää ketjua läpi ja ehkä tämä on tullut jo palstalla moneen kertaan todettua, mutta AMK ja yliopistot eivät ole _MILLÄÄN_ tavalla vertailukelpoisia keskenään. Se, että niissä opetetaan samoja aloja ei tarkoita lainkaan sitä, että näillä samoilla aloilla opetettaisiin samoja asioita.

      Itse kannatan AMK:ta, koska se paremmin minulle sopii. Yliopisto-opiskelu olisi minulle kuin paluu lukioon, mitä en missään nimessä halua.

      Joku ketjun alkupäässä mainitsi, että yliopiston käyneet osaavat poikkeuksetta kaiken saman, minkä AMK:n käyneet. Ei tainnut paljon järki päätä pakottaa tuota kirjoittaessa...
      Monella (tekniikan)alalla AMK:ssa paneudutaan asioihin paljon syvällisemmin, kuin yliopistossa. Ja niin se kuuluu ollakin, koska AMK:ssa opiskellaan vain tärkeimmät alaan liittyvät asiat (loput opitaan työelämässä), mutta yliopistossa opiskeltava asiakokonaisuus on laajempi. Se ei millään tavalla kerro sitä, että yliopistossa käsiteltäisiin asiat jotenkin perusteellisemmin, päinvastoin.

      En yritä mollata yliopisto-opiskelijoita, vaan korjaan vain väärinkäsityksiä.

      Pointti on se, että älkää yrittäkö vertailla AMK:ta ja yliopistoa keskenään! Eikö se jo kerro paljon koulutuksen samankaltaisuudesta, että noista oppilaitoksista valmistutaan eri tehtäviin?

      En ota kantaa muihin, kuin tekniikan aloihin, koska en niistä mitään tiedä.

    • ex-Ammatti"korkea...

      En ymmärrä ammattikorkeakoulujen kohdalla hypetetystä "käytännöllisyydestä", ei siellä sen enempää sitä käytäntöä opi kuin missään muussakaan koulussa ja yliopisto opiskelijat joutuvat yhtä lailla tekemään "käytännön" harjoitteita kuin muutkin. Nyt haluaisin vain tietää mitä tällä käytännöllä tarkoitetaan. Eihän korkeakoulu opiskelun tulekaan ohjata suoraan käytäntöön, lukuunottamatta lääk.tiet. ja juridista koulutusta. Sen tarkoitus on olla sivistävää ja luoda pohja kriittiselle ajattelulle.

      Koko termi ammattikorkeakoulu on harhaanjohtava, sillä se ei tarjoa eväitä yllä esittämiini asioihin. Mielestäni tulisi palata takaisin käyttämään termiä opisto.

      PS: II asteen merkonomi koulutus on yhdentekevä ja
      se tulisi poistaa HETI! Ei ole mitään järkeä kouluttaa nuoria suoraan kortistoon. Samaa koskee media-assistentin koulutusohjelmaa. Verorahojen hukkausta!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2074
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1733
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      10
      1412
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      229
      1213
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      59
      1203
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      16
      1048
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      962
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      961
    Aihe