hei! kuka teistä kirjoittaa päiväkirjaa? minä olen kirjoittanut jo vuodesta -91 ensin meni kirjoitukset oikein kirjaan, nyt kun aika on uus niin levylle tulee nyt, ja tallennan ne sitten parerille,mut se ei kuitenkaan oo niin hieno kun käsin kirjoitettu ,mut kaikki on siinä ja luoja sitä auttakon kuka sen menis lukee;;))))) siinä on ilot, surut ja kaikki muukin "salaiset kansiot"
päiväkirjani
suna45
161017
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 32 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
laittas sen jakoon tänne?? Eihän siitä ole mitään iloa kenellekkään, kun ei sisällöstä ole hajuakaan. Sä olet tollasen urotyön tehnyt ja kukaan ei saa lukea ,,,se on niiiiin väärin,,,aatteles nyt itsekkin,,,;))
kaipa luen sen sitten kun olen 80 vee keinustuolissa ja nauran tätä nuoruutta itseksein;)))
olisin pitänyt tässä vuosien mittaan julkista päiväkirjaa niin olis voinut tulla vaikka avioeroja..;))
Kirjoitin sitä pitkän aikaa, mutta kirjoittaminen loppui saman päivänä, kun huomasin äitini lukeneen päiväkirjaani. Vieläkin tuntuu pahalta ajatella, että äitini saattoi olla niin ajattelematon, vaikka siitä on kulunut vuosikymmeniä.
Päiväkirjassani ei ollut mitään merkillistä, mutta on kertakaikkiaan sopimatonta lukea salaa toisen päiväkirjaa.
kirjat joku lukee ,niin voi sitä ihmispoloa,
elin rillutteluvuosiani,kirjoitin kaikki seikkailuni päiväkirjaan.Nyt niitä sitten saa haikeana lukea...ah,sitä nuoruuden huumaa...
oikein kylmät väreet selkäpiitä kulkee, antautuessa muistojen valtaan. varmaan ei muistais ilman näitä kirjoja.
niitä vanhoja juttuja,sitä aivan eläytyy täysin sinne menneeseen aikaan..tuntuu niin kummalta sitten "herätä" takaisin tähän nykyhetkeen...
mitä ei muistaisi,mut joskus kun lukee tulee monelaisia tuntemuksia esiin surua ,iloa,ikävä,haikeutta,
eteen taikominen on parasta "sielunlääkettä" välillä itsesäälissä kierreksellessä. Huomaa olleensa joskus vaude ONNELLINEN, kirjoitellessa ajatuksia ja varsinkin tekoja sivuille, voi tulee ikävä, mennyttä aikaa, aikaa nuoruuden..
siellä on se vapaus ja se huolettomuus.Ei ole murheita,mitä nyt siellä välillä itkee jonkun klopin häipymistä..:)) Kyllä se kaikki saa vain älyttömästi kaipaamaan sitä aikaa,mutta takaisinhan sitä ei saa,mutta onpahan nuo muistot ilona..
nuoruus oli hauskaa aikaa, mutta ei tämä neljänkympin ja plussan ikäkään paha ole.
Tänään vain on masentava päivä ja jatkuu samanlaisena jonkin aikaa, liian paljon suruja tulee joskus kerrallaan.
Mutta kyllä tästä taas noustaan ..ehkä joskus.
päivä taas varmasti paistaa..vaikka joskus tuntuu tosi pahalta...elämässä kun piisaa noita vastoinkäymisiä,mutta jos oikein katselee,aina niistä kumminkin jotenkin selviää....tsemppiä sinne....
toi mun nikkini kuvaa nykyistä tilaani melko hyvin:))
Alkoi vain potuttamaan kaikki riitely ja jatkuva haukkuminen, nyt olen puskassa ja pysyn puskassa.
ja olen kirjoittanut jo parikymmentä vuotta. Niitä juttuja on ihan kiva lukea ja olen säilyttänyt kaikki päiväkirjani, joka päivältä laitoin ylös pieniä tapahtumia, ja säätilat ja sen sellaiset, joskus lueskelen niitä kuin romaania omasta elämästäni.
jo viides vuosikymmen menossa. Useimpina päivinä tulee jotakin talteen laitettua, tänäänkin.