Vaalijärjestelmäspekulointia

Suomen vaalijärjestelmä ei ole täydellinen, itse asiassa kaukana siitä. Nykyinen järjestelmä ei ota lainkaan huomioon äänien jakautumista koko maassa vaan eduskunnan paikat määräytyy eri vaalipiirien summalla. Pitäisi ihan huvikseen laskea miten olisi viime vaaleissa käynyt jos olisi ollut vielä yksi puolue lisää joka olisi jokaisessa vaalipiirissä jäänyt yhden äänen päähän edustajapaikasta. Kuinka monta % äänistä moinen puolue olisi valtakunnallisesti saanut. Veikkaisin, että 5-7% ja silti ei yhtään paikkaa koska ei saanut yhtäkään vaalipiiripaikkaa.

Muutenkin vaalipiirijako kohtelee maan eri osissa annettuja ääniä aivan suhteettoman eriarvoisesti. Uudenmaan vaalipiirissä riittä 2.5-3% kannatus että saa paikan kun taas Etelä-Savossa pitää saada 12-13%. Sama määrä ihmisiä he ovat mutta ottaen huomioon, että mielipiteiden jako ympäri Suomen ei kauheasti poikkea niin ei ole oikein, ei. Kaiken lisäksi Suomen nykyinen vaalijärjestelmä suosii yhtä puoluetta eli keskustaa, joka on jatkuvasti yliedustettuna ääniosuuteensa nähden.

Mielestäni tulisi ottaa käyttöön tasauspaikkajärjestelmä. Koska Suomi on pinta-alaltaan suuri maa on välttämätöntä, että maa on jaettu vaalipiireihin joista edustajat valitaan. Mutta tulisi ottaa käyttöön järjestelmä, jossa 185-190 paikkaa ainoastaan jaettaisiin vaalipiireistä ja loput olisivat ns tasauspaikkoja jotka jaettaisiin koko maassa annettujen äänien suhteeswsa ja korjaamaan vaalipiirijaon vääristymiä. Selvää on kuitenkin, että mikäli minkäänlaista äänikynnystä ei olisi niin jopa 0,35-0,40 kannatusosuudella puolue saisi paikan. Tällaisella olisi puoluekenttää sirpaloiva vaikutus.

Äänikynnyskysymys ei ole yksiselitteinen. Terve järki puoltaa, että tulisi olla 2-5% äänikynnys mutta toisaalta ottaen huomioon muutenkin alhaisen äänestysprosenttimme, äänikynnys tuskin parantaisi sitä jos protestipuoluella ei olisi mitään mahdollisuuksia ylittää valtakunnallista äänikynnystä. Itse olen äänikynnyksen kannalla mutta ymmärrän hyvin vastustajienkin argumentit.

Äänikynnys koskisi vain tasauspaikkoja. Jos vaalipiirissä kannatus riittää edustuspaikkaan, niin totta kai se paikka tulee saada vaikka valtakunnallinen äänikynnys jäisikin ylittymättä.

Yksi vaalijärjestelmäehdotus voisi hyvin olla myös ns Saksan malli eli jokaisella äänestäjällä olisi kaksi ääntä. Maa olisi jaettu 100 vaalipiiriin joista kustakin valittaisiin yksi edustaja ensimmäisellä äänellä. Toisella äänellä äänestettäisiin vain puoluetta ja sen perusteella koko maassa annettujen äänien suhteessa muodostuisi 200 paikan jako. Käytössä olisi äänikynnys mutta alle äänikynyksenkin jäävä puolue saisi osuuttansa vastaavan paikkamäärän mikäli saisi esimerkiksi kolme suoraa vaalipiiripaikkaa.

Moni on myös ehdottanut ns siirtoäänijärjestelmää. Siinä vaalipiirin ehdokkaat laitettaisiin paremmuusjärjestykseen ja kun valitsemiseen tarvittava ns kiintiö täyttyy ylimääräiset äänet siirtyvät kyseistä ehdokasta äänestäneiden kakkosvaihtoehdoille.