Tämä on yhtä h.....ttiä. Olen kärsinyt tästä vaivasta 10 vuosia.
Ongelma on tämä, että en kestä minkäänlaista epäjärjestystä. Kaiken lisäksi se on ajautunut ulkopuolelle omasta 'reviiristä'. Sehän siinä ongelma onkin ja havahduin nyt, kun kotipiirissä sattui välikohtaus asian johdosta. On niin paljon pelissä kiinni, että kotitalokin joudutaan kai myymään ja sen kertoi minulle vanhemmat. Heillä on kuulemma hermot riekaleina.
Mutta itse ongelmaan paneudun nyt.
Ongelmana minulla on se, että järjestelen tavarat oman mieleni mukaan siten, kuin oikein tuntuu. Eihän siinä mitään, jos se jää oman talouden varaan, mutta vaiva on nyt myös niinsanotuissa yhteisissä tiloissa esim. autotalli, sauna, piharakennus, piha yms. Roskapönttöäkin joudun valvovaan tämän tästä ja jos se on vinossa, niin ei muu auta kuin mennä laittamaan se ojennukseen. Tämä on eräänlaista 'jälkityötä', enkä luota siihen, että jos joku ottaa esim. haravan piharakennuksesta ja jättää sen nojalleen puuta vasten ja että hän korjaa sen aikanaan oikealle paikalleen, niin eikö minun pidäkkin mennä se ottamaan ja vietävä oikeaan paikkaa, minne se kuuluu eli piharakennukseen. Kaiken lisäksi sekään ei riitä, että se on siellä noin vain, vaan sihtailen ja mittailen sitä sinne minuutteja. Tätä helvettiä on kestänyt kymmeniä vuosia ja kotiväki on saanut siitä tarpeekseen. Eivät kuulemma uskalla koskea enää tavaroihin, jotka käyn 'jälkityöstämässä'.
Ja onhan se kai näin... mutta minkäs teet, kun on tämä vaiva. Mikä lie neuroosi?!
Kaikki tämä vaiva kai juontaa elämän pettymyksistäni ja olen kai luonut itselleni jonkinlaisen asian, jossa edes minäkin ONNISTUN. Minä en voi sille mitään, että paikkojen siisteys ja tavaroiden järjestys on oltava just niin kuin niiden pitäisi olla OMASTA MIELESTÄNI!
Olenko tulossa hulluksi?
Onko täällä ketään, joka kärsii samanmoisesta ja pitäisikö mennä hakemaan terveyskeskuksen lääkäriltä lähete psykiatriseen hoitolaitokseen?
Jos talo myydään, niin olen 'tuuliajolla'. Olen niin riippuvainen vielä vanhemmistani ja raha-asiani ovat rempallaan.
Onko tähän olemassa jotain lääkehoitoa?
Ongelma on tämä, että en kestä minkäänlaista epäjärjestystä. Kaiken lisäksi se on ajautunut ulkopuolelle omasta 'reviiristä'. Sehän siinä ongelma onkin ja havahduin nyt, kun kotipiirissä sattui välikohtaus asian johdosta. On niin paljon pelissä kiinni, että kotitalokin joudutaan kai myymään ja sen kertoi minulle vanhemmat. Heillä on kuulemma hermot riekaleina.
Mutta itse ongelmaan paneudun nyt.
Ongelmana minulla on se, että järjestelen tavarat oman mieleni mukaan siten, kuin oikein tuntuu. Eihän siinä mitään, jos se jää oman talouden varaan, mutta vaiva on nyt myös niinsanotuissa yhteisissä tiloissa esim. autotalli, sauna, piharakennus, piha yms. Roskapönttöäkin joudun valvovaan tämän tästä ja jos se on vinossa, niin ei muu auta kuin mennä laittamaan se ojennukseen. Tämä on eräänlaista 'jälkityötä', enkä luota siihen, että jos joku ottaa esim. haravan piharakennuksesta ja jättää sen nojalleen puuta vasten ja että hän korjaa sen aikanaan oikealle paikalleen, niin eikö minun pidäkkin mennä se ottamaan ja vietävä oikeaan paikkaa, minne se kuuluu eli piharakennukseen. Kaiken lisäksi sekään ei riitä, että se on siellä noin vain, vaan sihtailen ja mittailen sitä sinne minuutteja. Tätä helvettiä on kestänyt kymmeniä vuosia ja kotiväki on saanut siitä tarpeekseen. Eivät kuulemma uskalla koskea enää tavaroihin, jotka käyn 'jälkityöstämässä'.
Ja onhan se kai näin... mutta minkäs teet, kun on tämä vaiva. Mikä lie neuroosi?!
Kaikki tämä vaiva kai juontaa elämän pettymyksistäni ja olen kai luonut itselleni jonkinlaisen asian, jossa edes minäkin ONNISTUN. Minä en voi sille mitään, että paikkojen siisteys ja tavaroiden järjestys on oltava just niin kuin niiden pitäisi olla OMASTA MIELESTÄNI!
Olenko tulossa hulluksi?
Onko täällä ketään, joka kärsii samanmoisesta ja pitäisikö mennä hakemaan terveyskeskuksen lääkäriltä lähete psykiatriseen hoitolaitokseen?
Jos talo myydään, niin olen 'tuuliajolla'. Olen niin riippuvainen vielä vanhemmistani ja raha-asiani ovat rempallaan.
Onko tähän olemassa jotain lääkehoitoa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kun järjestämisesi häiritsee sinua, niin kehoittaisin ottamaan yhteyttä mielenterveystoimistoon.
Kuvauksesi perusteella kyse voi olla pakkoneuroosista, mutta en ole alan ammattilainen.
Pakkoneurooseihin on lääkkeitä ja terapian avulla oireitasi voidaan myös helpottaa. Pakkoneuroosi on kiusallinen vaiva.
Voit myös miettiä, miksi sinun pitää laittaa tavarat "ojennukseen"? Mitä tapahtuisi, jos jättäisit roskapöntön vinoon?
Mielestäni kaikkien tavaroiden pitää olla järjestyksessä, eikä 'vinossa'. Kertakaikkiaan en voi sietää minkäänlaista epäjärjestystä siellä, mikä on tavallaan minun 'reviiriäni'. Miksi se on yleensä ajautunutkin jo niin pitkälle, että yhteisetkin tilat jälkityöstän ja sihtailen.
Mitä tulee roskapönttöön, niin sen täytyy olla ojennuksessa, koska näen sen päivittäin.
Vanhemmat ovat sanoneet minulle, kun pakkoneuroosini 'iskee', että olen jossain psykoosissa tilassa ja ikään kuin minussa olisi jokin demoni, joka ottaa jotenkin vallan.
Saanko kysyä, että kärsitkö itse samanmoisesta vaivasta?
Jatkoja...
En ole itse kärsinyt pakko-oireista, mutta muista psykkisistä ongelmista kyllä, pääasiassa masennuksesta, mutta vaikeimpina aikoina minulla oli hieman psykoottisia oireita.
Siinä mielessä asia on kuitenkin tuttua, kun entinen kumppani kärsi tarkistuspakosta.
Sitten vielä, että tuskin pääset laitoshoitoon, vaikka sitä itsellesi vaatisit. Ne ovat aika tiukassa.
Onnea matkaan.
Selvästi sinulla on läärärinhoitoa tarvitseva vaiva kuten jo itsekin oivalsit eli ei kun terveyskeskukseen apua hakemaan!
Kun en tiedä kuinka vaikeaa sinun on nopeaa apua terveydenhuollosta saada, annanpa yhden linkin, joka sinun on mielestäni hyvä tietää:
http://www.tukiasema.net/
Ko linkin Kysymyspalstalta on mahdollisuus kysyä neuvoa psykiatrian erikoissairaanhoitajilta ja saat vastauksen sähköpostiisi. Sen lisäksi siellä on keskutelupalsta ja chat.
Katselin keväällä tv:sta Ben Furmanin pakkoneurooseja käsitteleviä ohjelmia ja niiden mukaan vaivaasi on lääkehoitoa ja teraapiaa.
Täytyykin tutustua tuohon antamaasi saittiin, josko se helpottaisi etsimään apua. Saanko kysyä, että kärsitkö itse samanmoisesta vaivasta?
Jatkoja...
Jos joutuu väkivallan tai väärinkohtelun kohteeksi.
Tuo sinun mainitsemasi siisteysneuroosi ei ole vaivani, mutta ompahan on asuntoni. Lähdin kaupungin vuokrakerrostalosta, kuin soitellen sotaan, eli pois, kun en kestänyt olla asunnossa, jonka koin ahtaaksi asuessani 29 neliön asunnossa. Kirosin sen asunnon ahtaudesta johtuen kylmästi. (Karsinassa olo riitti minullle, kun ei kyennyt edes kunnolla siivoaan, koska huonekalut olivat liian lähekkäin tiellä, eikä niitä voinut siirtää oikein mihinkään.)
Lisäksi työskentely kotona vaatii hiukan lisää tilaa tiettyjen lisäkoneiden takia, jotka liittyvät tietokoneeseen.
Koitahan jaksaa! Minäkin yritän.
Mitä tulee sinun vastaukseesi, niin mielestäni me ollaan kaikki ihmiset ikäänkuin häkkilintuja. Joka paikassa on rajoituksia ja kieltoja joko mielentasolla tai ulkoisesti. Kai tämä on sitä kasvamista ja oppia ikä kaikki.
En kärsi mielenterveydellisistä ongelmista, mutta olen kiinnostunut niistä niin kuin yleensäkin ihmisistä ja heidän vaivoistaan.
Minulla oli aikoinaan eräs läheinen, jolla oli lääkärinhoitoa vaativaa mielen epätasapaino, mutta hän ei halunnut hoitoa ja kielsi vaivansa. Ja se, jos mikä rassasi meitä kaikkia läheisiä. Siinä on ikään kuin koko perhe sairas, jos yksi on.
Siitä syystä ymmärrän hyvin, jos vanhempasi ovat loppuunpalaneita ja aikoivat heittää rukkaset naulaan, kun eivät sinulle apua saa. Ja itse tietenkin voit hyvin huonosti ja pelkäät tulevaisuutta.
Älä jätä nyt apua pyytämättä terveyskeskuksesta, koska sieltä saanet lääkkeet ja mahdollisen lähetteen terapiaan! Tao nyt kun rauta on kuuma, turhaan tuollaisesta vaivasta kärsit vuosikausia!
Ymmärsin Ben Furmanin ohjelmasta, että vaivasi ei ole mikään harvinainen.
Sieltä antamastani linkistä saat vertaisapua, mutta lääkäriinmenoa älä silti unohda. Tsemppiä!
Kun nyt olen huomannut oman neuroosini vakavuuden, niin auttaako lääkehoito ja terapia, vai tulisiko kyseeseen jopa laitoshoito?
...sinua laitoshoitoon suljeta, ethän ole vaarallinen ympäristöllesi tai itsellesi,,,,vai?? Mene pikimmiten sinne terveyskeskukseen tai muulle lääkärille,siitähän homma lähtee hoitumaan :) Kerro sitten, miten meni, kun hoito on kunnolla alkanut! Hyvää jatkoa sinulle!!
Uskoisin että pakkoneuroosi syntyy hallinnan menettämisen pelosta. Elämän ollessa mylläkkää on kertakaikkiaan pakko saada edes jotain järjestykseen - pahimmillaan voi kyse olla taikauskoisesta pelosta että tapahtuu "jotakin pahaa" elleivät rituaaliseen järjestykseen asetetut esineet pysy paikoillaan. Minulla on tämä vaiva lievänä, ja huomaan aina pahempina masennuskausinani ajattelevani että en voi mennä nukkumaan jos esim. esineet pöydällä koskettavat toisiaan tai jokin tuolille heitetty peite koskettaa kulmallaan lattiaa. TIEDÄN mainiosti ettei mitään pahaa tapahdu, mutta silti tulee epämukava olo ellen korjaa "järjestystä" kuntoon.
Elämänkumppanini juoksee tarkastamassa autonsa ovia x 2 - 3, ovatko varmasti lukossa. Sama juttu hellanlevyn yms. kanssa. Oma äitini oli aikoinaan kovasti huolissaan ovien lukkoontulemisista kun hän oli vielä naimisissa juopon isäni kanssa. Kova stressi ja paine purkautuu aina jollakin tavoin.
Pakkoneuroosi ei ole mielestäni mitään laitoshoitoa vaativaa, koska kyse ei ole sentään "hulluudesta" (psykoosi, jakomielisyys tms.) vaan pelkästään neuroosista. Kannattaa hakeutua kotikuntansa mielenterveystoimistoon, siellä ne miettivät terapiat ja mahd. lääkkeet kuntoon.
Tässä neuroosissa on se "hyvä" puoli että sen omaava ihminen yleensä on vielä ns. välittävä ihminen, joka ei ikinä tekisi mitään pahaa lähimmäisilleen. Eriasia ovat esim. sosiopaatit ja asosiaaliset yksilöt...
Turhaa kärsiä pakkoneuroosista, koska sille on olemassa hoitoa. Hakeudu esimerkiksi terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, sieltä saat lähetteen psykologille/psykiatrille.
Pakkoneuroottiset häiriöt johtuvat useimmiten lapsena syntyneistä sisäisistä konflikteista. Tällöin ihmisestä itsestään alkaa kummuta kilpailevia pyrkimyksiä eli hän kirjaimellisesti kääntyy itseään vastaan. Se sitten ilmenee pakkoneuroottisina oireina, jotka ovat monesti henkilön tahdon ja järjen vastaisia.
niin että lääkärille vaan, tollaiset oireet kuuluvat osaksi masennukseen, mutta voivat ne kuulua johonkin muuhunkin jos sulla ei sitten ole muunlaisia masennus oireita, kuten alakuloisuutta, huonosto nukkkumista, keskittymis ongelmia jne....