Lusikka

Käytävä ilmastonmuutoskeskustelu on johtanut monen maallikon ajatukseen, että hiilidioksidi on ihmiskuntaa uhkaava ilmansaaste. Hiilidioksidi ei ole saaste vaan ilmakehän normaali ainesosa ja elämän edellytys siinä kuin happikin.

Kasvikunta kasvaa hiilidioksidia auringonvalon avulla yhteyttämällä ja eläinkunta on riippuvainen kasvikunnasta.

Hiilidioksidia on ilmakehästä noin 0,03—0,04 prosenttia. Pääasiassa ilmakehä on typpeä (78 prosenttia), happea (21 prosenttia) ja jalokaasuja, muun muassa argonia (1 prosentti).

Hiilidioksidia on alettu nimittää kasvihuonekaasuksi. Kasvihuonekaasut sitovat auringon lämpöä ilmakehään ja aiheuttavat sen lämpenemistä eli kasvihuoneilmiön. Muut kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, metaani, typpioksiduuli sekä eräät vähemmän esiintyvät CFC-yhdisteet.

Kasvihuoneilmiö on elämän edellytys maapallolla, mutta liikaa lämpenemistä pidetään uhkana. Havaittu maapallon ilmaston lämpeneminen vuodesta 1750 nykypäivään on 0,7 astetta.

Keskeistä on, miten suuri osa lämpenemisestä johtuu kasvihuoneilmiöstä ja miten suuri osa muista syistä. Keskeistä on myös, kuinka suuri osa lämpenemisestä on ihmisen aiheuttamaa.

Vuosina 950—1350 Euroopan ilmasto oli 1,5 astetta lämpimämpi kuin nykyään. Vuosina 1550—1700 ilmasto oli yli asteen nykyistä kylmempi. Viimeisin jääkausi loppui 10 000 vuotta sitten.

Esihistoriallisella ajalla on esiintynyt suuriakin lämpötilan ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluja. Kasvihuoneilmiön voimistuminen on siis osaselitys ilmaston luontaisten vaihteluiden lisäksi. Kasvihuonekaasuista keskeisin on vesihöyry. Sen osuus on 95 prosenttia.

Ilmakehän vesihöyrystä 0,001 prosenttia on ihmisen aiheuttamaa. Hiilidioksidi on toiseksi tärkein kasvihuonekaasu. Kun sitä vuonna 1990 oli ilmakehässä 0,0354 prosenttia, oli tästä määrästä ihmisen aiheuttamaa noin kymmenys eli 0,0035 prosenttia ilmakehästä.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on laadituttanut tietokonemalleja, joiden mukaan ilmasto jatkuvasti lämpenee. Toisissa malleissa lämpeneminen on 1—2 astetta, toisissa 7—8 astetta. Erot selittyvät muun muassa sillä, että varhaisimmissa malleissa ei lainkaan huomioitu vesihöyryä, ts. pilvisyyden vaikutusta.

Siinä missä ihmisen osuutta ilmaston lämpenemisessä korostavan käsityksen vastainen keskustelu on tiedeyhteisön pannassa, saavat kasvihuoneilmiöllä pelottelijat toimia vapaasti.

Kuin taikaiskusta he ilmestyvät julkisuuteen talvella lauhan sään ilmaantuessa, tuulen puhaltaessa vettä Suomenlahdelle tai jopa maan järähtäessä Sumatran edustalla.

Kasvihuoneilmiö kelpaa kotimaisen lämpimän jakson selitykseksi ja se on yhtä luonteva selitys Kanarian saarten tai Aurinkorannikon lumisateille ja pakkasille. Ilmiön trivialisoinnilla syyllistetään äänestäjää, haetaan uhrimieltä ja peitellään poliittisia motiiveja.