ammattikorkeat = monesti huono valinta

Sanoo hän, joka ei päivääkään ole opiskellut ammattikorkeakoulussa. Ei ihan päde jokaiseen amk:hon, eikä taatusti jokaiseen amk opiskelijaan. Itse tein vitosieni eteen todella paljon töitä! Tottakai porukkaan mahtuu aina muutama, jotka eivät viitsi tai eivät pysty suorittamaan tutkintoaan. Kaverisi on ilmeisesti tälläinen. Minun kaverini taas halusi välttämättä yliopistoon ja pääsi lukemaan tietojenkäsittelytiedettä. Nyt hänellä on 1 opintoviikko ja paljon velkaa ai niin ja rappeutunut maksa! tyyppi ei tajua hönkösen pöläystä matematiikasta, mutta onpahan ainakin yliopistossa. Koskaan hän ei tule sieltä valmistumaan, että onpa kivaa, että on sitä vapautta!

Kukaan ei meitä ainakaan holhonnut tai perään kysellyt koulussamme. Oma moka jos oli pois. ja joka kurssin jälkeen oli palautteet!

Onneksi työelämä avaa sinunkin silmäsi sille, että monenlaisia ihmisiä täälläkin tallaa.

P.s nimimerkistäsi päätellen opiskelet arkkitehdiksi..oletkos seurannut tilastoja työllistymisestä...juuri julkaistun mukaan 45 % valmistuu suoraan työttämäksi!!!

tradenomi kirjoitti:

Sanoo hän, joka ei päivääkään ole opiskellut ammattikorkeakoulussa. Ei ihan päde jokaiseen amk:hon, eikä taatusti jokaiseen amk opiskelijaan. Itse tein vitosieni eteen todella paljon töitä! Tottakai porukkaan mahtuu aina muutama, jotka eivät viitsi tai eivät pysty suorittamaan tutkintoaan. Kaverisi on ilmeisesti tälläinen. Minun kaverini taas halusi välttämättä yliopistoon ja pääsi lukemaan tietojenkäsittelytiedettä. Nyt hänellä on 1 opintoviikko ja paljon velkaa ai niin ja rappeutunut maksa! tyyppi ei tajua hönkösen pöläystä matematiikasta, mutta onpahan ainakin yliopistossa. Koskaan hän ei tule sieltä valmistumaan, että onpa kivaa, että on sitä vapautta!

Kukaan ei meitä ainakaan holhonnut tai perään kysellyt koulussamme. Oma moka jos oli pois. ja joka kurssin jälkeen oli palautteet!

Onneksi työelämä avaa sinunkin silmäsi sille, että monenlaisia ihmisiä täälläkin tallaa.

P.s nimimerkistäsi päätellen opiskelet arkkitehdiksi..oletkos seurannut tilastoja työllistymisestä...juuri julkaistun mukaan 45 % valmistuu suoraan työttämäksi!!!

Lue lisää

Just tuollaisia ihmisiä saa vastaansa kun sanookin jotain ammattikorkeakouluista!
Sulla kiristää jotain niin pahastoi kun otat asiat noin tiukasti. Pieni punkun juonti ei ole pahaksi , keikilla ei ole rappeutunut maksa.
Työttömyystilastot saavat näyttää mitä tahansa. Kouliutuksella voin työskennellä muissakin hommissa.
Meitä todellakin mahtuu monenlaisia tallaajia.
Tunnet alemmuutta kun hyökkäät noin, neiti.

kiristää...toinen ark.yo kirjoitti:

Just tuollaisia ihmisiä saa vastaansa kun sanookin jotain ammattikorkeakouluista!
Sulla kiristää jotain niin pahastoi kun otat asiat noin tiukasti. Pieni punkun juonti ei ole pahaksi , keikilla ei ole rappeutunut maksa.
Työttömyystilastot saavat näyttää mitä tahansa. Kouliutuksella voin työskennellä muissakin hommissa.
Meitä todellakin mahtuu monenlaisia tallaajia.
Tunnet alemmuutta kun hyökkäät noin, neiti.

Lue lisää

Kirjotusvirheiden määrästä päätellen...
Kyllä juon itsekin ja monta kertaa olen opiskelijapileistä tullut ihan konttamallakin kotiin. Kaverin tosin juo 7 päivää viikossa, joka kerta rahaa on hänen omien sanojensa mukaan palanut 400 mk.

En tunne alemmuutta. Jos olisit lukenut muita kommenttejani, niin tietäisit, että olen itsekin tällä hetkellä kirjoilla yliopistossa!

Olen samaa mieltä amk:sta tradenomin kanssa. kaikkia ei todellakaan kiinnosta välttämättä edes yliopisto, kuten myös ei itseäni. Välillä myös tuntuu, että ainakin osalla yliopisto väellä on tainnut nousta hattuun. Ja siitä, että amk:hon päääsee lähes kaikki, omalle linjalleni pääsi, joka kuudes ja poikaystäväni, joka opiskelee elektroniikkaa Turun yliopistossa, sille linjalle pääsi joka kolmas (ei huippu vaikealta kuulosta). Kynnys ehto paperi valinnalla sisäänpääsemiseksi ei myöskään ole mikään mahdoton. Ja tiedän monia, joilla yliopisto touhu on mennyt pelkäksi lököilyksi ´ja maksan tuhoamiseksi, niin on se hienoa olla yliopistossa. Omasta tuttavapiiristäni porukkaa on päässyt teknilliseen korkeakouluun lyhyellä matikalla, pitkän B:llä ja A:lla, ei mielettömän vaikealta ja tasolliselta kuulosta. (Tampereen teknillinen tasokas). Ja yksi tuttu pääsi suoraan AMMATTI koulusta helsingin otaniemeen tietokone puolelle!!!(kävi preppaus kursseja). Että se siitä, yliopistossa vain super viisaita ihmisiä ja muut ovat keskikastia ajattelusta.

Maria kirjoitti:

Olen samaa mieltä amk:sta tradenomin kanssa. kaikkia ei todellakaan kiinnosta välttämättä edes yliopisto, kuten myös ei itseäni. Välillä myös tuntuu, että ainakin osalla yliopisto väellä on tainnut nousta hattuun. Ja siitä, että amk:hon päääsee lähes kaikki, omalle linjalleni pääsi, joka kuudes ja poikaystäväni, joka opiskelee elektroniikkaa Turun yliopistossa, sille linjalle pääsi joka kolmas (ei huippu vaikealta kuulosta). Kynnys ehto paperi valinnalla sisäänpääsemiseksi ei myöskään ole mikään mahdoton. Ja tiedän monia, joilla yliopisto touhu on mennyt pelkäksi lököilyksi ´ja maksan tuhoamiseksi, niin on se hienoa olla yliopistossa. Omasta tuttavapiiristäni porukkaa on päässyt teknilliseen korkeakouluun lyhyellä matikalla, pitkän B:llä ja A:lla, ei mielettömän vaikealta ja tasolliselta kuulosta. (Tampereen teknillinen tasokas). Ja yksi tuttu pääsi suoraan AMMATTI koulusta helsingin otaniemeen tietokone puolelle!!!(kävi preppaus kursseja). Että se siitä, yliopistossa vain super viisaita ihmisiä ja muut ovat keskikastia ajattelusta.

Lue lisää

Mitä väliä sillä on, jos on pitkästä matikasta A tai B ja jos pääsee Teknilliseen Korkeakouluun???!!!!!

Meinasitko jotain aloituspisteitä?!

... kirjoitti:

Mitä väliä sillä on, jos on pitkästä matikasta A tai B ja jos pääsee Teknilliseen Korkeakouluun???!!!!!

Meinasitko jotain aloituspisteitä?!

Meinasin vaan sitä, kun jotkut aina korostaa, että matikka on joku älykkyys mittari, niin A ja B ei liene kovin häävejä. Eli yliopistoon mennessäkin ei välttämättä tarvi alkuunkaan olla huippu papereita. Omasta tuttavapiiristäni myös, ei kukaan ole yrittänyt yliopistoon enempää kuin kaksi kertaa (toisella viimeistään sisälle). Omasta mielestäni, mitä lähipiirin suhteen kokemusta niin, yliopistoon on suunnilleen päässyt kaikki, jotka sinne oikeasti haluaa.

Kirjoituksessasi oli asiaa. Itsekin olen toiminut opiskelijayhdistystoiminnassa koko kolmivuotisen opiskeluni ajan ja asioista hyvin tietävänä edellä annetut kommentit loukkaavat. On todella upeaa valmistua 140 opintoviikkoa vaativasta koulusta hyvin paperein, saada työpaikka ja vanhemmilta ihmisiltä arvostusta, kun oman ikäluokan porukat korostavat omaa suppeaa maailmankatsomustaan.

Itselläni on kokemusta molemmista opinahjoista: amk:sta olen valmistunut taloushallinnon tradenomiksi ja yliopistossa opiskelen nyt pääaineena englantia. Koska oppialat ovat kovin erilaiset en niitä sen kummemmin vertaa toisiinsa, mutta joitakin yleisiä huomioita siitä mitkä ovat minun kokemukseni.

Ensiksi. Yliopistolaitoksen perusopetuksen voinee sanoa olevan suhteellisen tasalaatuista läpi Suomen, joka ainakin osaltaan johtuu siitä että yliopistojen kunkin oppiaineen professuureja hoitaa suhteellisen pieni porukka: nämä samat ihmiset kiertävät usein eri yliopistoissa, esim. hakevat avoinna olevia virkoja, he tuntevat toinen toisensa, ovat dosenttina yhdessä yliopistossa ja opettavat pääsääntöisesti toisessa, tapaavat toisiaan konferensseissä, ohjaavat kansallisissa tutkijakouluissa, kirjoittavat yhdessä oppikirjoja, tekevät tutkimusprojekteja jne. Uskoakseni yliopistolaitos on tässä suhteessa 'laadultaan' varsin homogeeninen. Toki erojakin löytyy, mutta mistään kovin räikeistä eroista ei varmasti voida puhua, sillä niin pieni maa Suomi kuitenkin on yliopistojen välisen kanssakäymisen kannalta. Lisäksi, tiedeyhteisöön ja yliopistoon on kautta sen historian kuulunut kansainvälinen kanssakäyminen, joten kyllä tämä myös kansallisella tasolla toimii. Olen itse opiskellut kolmen eri yliopiston professorin alaisuudessa ja voin todeta, että taso on tuossa 'opettajakategoriassa' sama kautta linjan. Eri asia ovat sitten riviopettajat, mutta toisaalta itseään kunnioittava opiskelija hakeutuukin yo:ssa nopeasti sellaisten opettajien opetettavaksi/ohjattavaksi keiden kokee ja näkee osaavan asiansa. Toisaalta mitä varsinaisiin opintoihin tulee, niin yliopistotukintoon kuuluva jako pää- ja sivuaineisiin turvaa sen että opiskelija voi koota varsin kattavan ja monipuolisen tutkinnon, jopa niin että opiskelee täysin erilaisia tieteenaloja pää- ja sivuaineena.

Oma kokemuksen amk:sta taas puhuu toista. Amk jossa opiskelin mainosti itseään Suomen parhaimmistoon kuuluvana, silloin en huomannut kyseenalaistaa tuota. Sen myönnän, että ko. organisaation kuuluu laitoksia, jotka ovat Suomessa alallaan (taide ja muotoilu) erittäin arvostettuja -olivat jo ennen kuin tuo amk synnytettiin. Toisaalta näkisin, että juuri kaupallisissa aineissa, tekniikassa ja sosiaalialalla -aineet joissa on opiskelupaikkoja kaikkein eniten- opetuksen taso voi olla melkolailla eritasoista eri amk:den välillä.
Amk:lla ei myöskään tietääkseni ole samanlaista yhteistyötoimintaa kuin yliopistoilla. Toisaalta yhteydet yritysmaailmaankaan eivät ainakaan omassa oppilaitoksessani olleet kovinkaan kummoiset, vaikka paikkakunta jossa oppilaitos sijaitsee on useita suuriakin yrityksiä: esimerkiksi harjoittelupaikat piti hankkia pääsääntöisesti itse; siis ok näin, mutta toisaalta olisi kuitenkin odottanut, että koululla olisi kuitenkin ollut huomattavasit tiivimpiä yhteyksiä kun oli kuitenkin kauppiksenakin jo toiminut vaikka kuinka kauan.
Motivaatiosta: omassa oppilaitoksessani oli opettajilla melkoinen hällä-väliä meininki ja sama tarttui sitten tietysti useisiin opiskelijoihinkin. Mainittakoon vielä, että omalta vuosikurssiltani minun silloiseen ystäväpiiriini kuuluvista lähes kaikki olivat kouluun tyytymättömiä ja aikoivat sen jälkeen pyrkiä vielä suorittamaan lisäopintoja. Työharjoittelusta sen verran, että omassa opinahjossani ns. A-osan (10 ov) sai suoritetuksi sillä, että vaivautui kirjoittamaan raportin ennen kouluun tuloa saadusta työkokemuksesta, kuten kesätöistä yms. Työkokemuksesi kelpasi esim. kioskimyyjänä olo. B-osalta sitten vaadittiin toki hivenen enemmän, mutta ei mitään älytöntä: eräskin ystäväni sai B-osan työharjoittelun sillä, että oli USA:ssa huvipuistossa töissä valvojana, siis pyöritti siellä yhden kesän laitteita -tiedä sitten miten tuo liittyy taloushallintoon. Se on toki ihan ok, että aikaisemmat kokemukset otetaan huomioon, mutta kun kyse kerran on korkeakoulutuksesta, pitäisi tuon aiemman kokemuksen tason sitten jotenkin vastata tätä.

Mitä näihin uusiin amk:ssa järjestettäviin jatko-opintoihin tulee, niin niistä voin mainita sen verran että sielläkään ei rima tunnu olevan loppujen lopuksi kovin korkealla. Sain tässä taannoin mainoskirjeen tuosta entisestä opinahjostani; kirjeessä mainostettiin syksyllä alkaavaa jatkotutkintoa. Pääsyvaatimuksenahan näissä jatkotutkinnoissa pitäisi olla amk-tutkinto (suht hyvillä arvosanoila) ja kolme vuotta tutkinnon jälkeistä alakohtaista työkokemusta, siis periaatteessa aika kova vaatimustaso. Kuitenkin mainoksen mukana olleessa hakulomakkeessa oli eräänlainen 'porsaanreikä', nimittäin kohta johon saattoi listata jo amk-tutkinnon aikana saatua työkokemusta. Minulle tuosta jäi sellainen maku, että koulu haluaa saada vuosikurssin täyteen ja varmistelee tällä sitä, että mikäli tasoikkaita hakijoita ei ole riittävästi voidaan sisään ottaa myös vähemmillä vaatimuksilla. Jos näin niin ok, mutta siitä pitäisi kyllä sitten puhua avoimesti. No, tämä on tietysti vain arvailua ja kyseessä on yksittäistapaus. Kriittisyyteni johtuu kuitenin siitä, että en koe että ko. oppilaitoksen tasoon voisi luottaa.

Mitä tulee valmistumisprosentteihin, joista joku tuolla jo mainitsi, niin ongelmahan on usein se
-molemmilla sektoreilla- että ihmiset pääsevät (jotkut myös joutuvat) töihin ennen valmistumistaan. Toisaalta se, että yo:ssa opiskellaan pidempään kuin amk:ssa johtuu (ainakin oman kokemukseni perusteella, vaikka kyseessä ovatkin eri oppialat) siitä että yo:ssa tehdään paljon enemmän opintoviikkojen eteen töitä ja toisaalta siitä, että yliopisto ei ole niin koulumainen kuin amk, vaan opinnot suunnitellaan itse: tähän liittyy myös tuo sivuaineasia, mikä amk:sta puuttuu tyystin. Joku väittää tässä tietysti toista, joten ei tästä sen enempää. Paitsi että yleisluontoisesti voisi vielä sanoa, etteivät opintoviikot ole mikään absoluuttinen työmäärän mittari, ne eivät ole tätä edes saman oppiaineen sisällä.

Lopuksi: tahdon vielä tehdä selväksi, että en väitä kaikkien amk:n ja niiden alaisuudessa olevien laitosten olevan samanlaisia kuin tämä missä itse opiskelin, silti, ainakin alkuvuosinaan amk:den imago perustui vain niiden itse luomiinsa mielikuviin ja siihen todella agressiiviseen mainontaan mitä ne tuolloin harrastivat.

1+1 kirjoitti:

Itselläni on kokemusta molemmista opinahjoista: amk:sta olen valmistunut taloushallinnon tradenomiksi ja yliopistossa opiskelen nyt pääaineena englantia. Koska oppialat ovat kovin erilaiset en niitä sen kummemmin vertaa toisiinsa, mutta joitakin yleisiä huomioita siitä mitkä ovat minun kokemukseni.

Ensiksi. Yliopistolaitoksen perusopetuksen voinee sanoa olevan suhteellisen tasalaatuista läpi Suomen, joka ainakin osaltaan johtuu siitä että yliopistojen kunkin oppiaineen professuureja hoitaa suhteellisen pieni porukka: nämä samat ihmiset kiertävät usein eri yliopistoissa, esim. hakevat avoinna olevia virkoja, he tuntevat toinen toisensa, ovat dosenttina yhdessä yliopistossa ja opettavat pääsääntöisesti toisessa, tapaavat toisiaan konferensseissä, ohjaavat kansallisissa tutkijakouluissa, kirjoittavat yhdessä oppikirjoja, tekevät tutkimusprojekteja jne. Uskoakseni yliopistolaitos on tässä suhteessa 'laadultaan' varsin homogeeninen. Toki erojakin löytyy, mutta mistään kovin räikeistä eroista ei varmasti voida puhua, sillä niin pieni maa Suomi kuitenkin on yliopistojen välisen kanssakäymisen kannalta. Lisäksi, tiedeyhteisöön ja yliopistoon on kautta sen historian kuulunut kansainvälinen kanssakäyminen, joten kyllä tämä myös kansallisella tasolla toimii. Olen itse opiskellut kolmen eri yliopiston professorin alaisuudessa ja voin todeta, että taso on tuossa 'opettajakategoriassa' sama kautta linjan. Eri asia ovat sitten riviopettajat, mutta toisaalta itseään kunnioittava opiskelija hakeutuukin yo:ssa nopeasti sellaisten opettajien opetettavaksi/ohjattavaksi keiden kokee ja näkee osaavan asiansa. Toisaalta mitä varsinaisiin opintoihin tulee, niin yliopistotukintoon kuuluva jako pää- ja sivuaineisiin turvaa sen että opiskelija voi koota varsin kattavan ja monipuolisen tutkinnon, jopa niin että opiskelee täysin erilaisia tieteenaloja pää- ja sivuaineena.

Oma kokemuksen amk:sta taas puhuu toista. Amk jossa opiskelin mainosti itseään Suomen parhaimmistoon kuuluvana, silloin en huomannut kyseenalaistaa tuota. Sen myönnän, että ko. organisaation kuuluu laitoksia, jotka ovat Suomessa alallaan (taide ja muotoilu) erittäin arvostettuja -olivat jo ennen kuin tuo amk synnytettiin. Toisaalta näkisin, että juuri kaupallisissa aineissa, tekniikassa ja sosiaalialalla -aineet joissa on opiskelupaikkoja kaikkein eniten- opetuksen taso voi olla melkolailla eritasoista eri amk:den välillä.
Amk:lla ei myöskään tietääkseni ole samanlaista yhteistyötoimintaa kuin yliopistoilla. Toisaalta yhteydet yritysmaailmaankaan eivät ainakaan omassa oppilaitoksessani olleet kovinkaan kummoiset, vaikka paikkakunta jossa oppilaitos sijaitsee on useita suuriakin yrityksiä: esimerkiksi harjoittelupaikat piti hankkia pääsääntöisesti itse; siis ok näin, mutta toisaalta olisi kuitenkin odottanut, että koululla olisi kuitenkin ollut huomattavasit tiivimpiä yhteyksiä kun oli kuitenkin kauppiksenakin jo toiminut vaikka kuinka kauan.
Motivaatiosta: omassa oppilaitoksessani oli opettajilla melkoinen hällä-väliä meininki ja sama tarttui sitten tietysti useisiin opiskelijoihinkin. Mainittakoon vielä, että omalta vuosikurssiltani minun silloiseen ystäväpiiriini kuuluvista lähes kaikki olivat kouluun tyytymättömiä ja aikoivat sen jälkeen pyrkiä vielä suorittamaan lisäopintoja. Työharjoittelusta sen verran, että omassa opinahjossani ns. A-osan (10 ov) sai suoritetuksi sillä, että vaivautui kirjoittamaan raportin ennen kouluun tuloa saadusta työkokemuksesta, kuten kesätöistä yms. Työkokemuksesi kelpasi esim. kioskimyyjänä olo. B-osalta sitten vaadittiin toki hivenen enemmän, mutta ei mitään älytöntä: eräskin ystäväni sai B-osan työharjoittelun sillä, että oli USA:ssa huvipuistossa töissä valvojana, siis pyöritti siellä yhden kesän laitteita -tiedä sitten miten tuo liittyy taloushallintoon. Se on toki ihan ok, että aikaisemmat kokemukset otetaan huomioon, mutta kun kyse kerran on korkeakoulutuksesta, pitäisi tuon aiemman kokemuksen tason sitten jotenkin vastata tätä.

Mitä näihin uusiin amk:ssa järjestettäviin jatko-opintoihin tulee, niin niistä voin mainita sen verran että sielläkään ei rima tunnu olevan loppujen lopuksi kovin korkealla. Sain tässä taannoin mainoskirjeen tuosta entisestä opinahjostani; kirjeessä mainostettiin syksyllä alkaavaa jatkotutkintoa. Pääsyvaatimuksenahan näissä jatkotutkinnoissa pitäisi olla amk-tutkinto (suht hyvillä arvosanoila) ja kolme vuotta tutkinnon jälkeistä alakohtaista työkokemusta, siis periaatteessa aika kova vaatimustaso. Kuitenkin mainoksen mukana olleessa hakulomakkeessa oli eräänlainen 'porsaanreikä', nimittäin kohta johon saattoi listata jo amk-tutkinnon aikana saatua työkokemusta. Minulle tuosta jäi sellainen maku, että koulu haluaa saada vuosikurssin täyteen ja varmistelee tällä sitä, että mikäli tasoikkaita hakijoita ei ole riittävästi voidaan sisään ottaa myös vähemmillä vaatimuksilla. Jos näin niin ok, mutta siitä pitäisi kyllä sitten puhua avoimesti. No, tämä on tietysti vain arvailua ja kyseessä on yksittäistapaus. Kriittisyyteni johtuu kuitenin siitä, että en koe että ko. oppilaitoksen tasoon voisi luottaa.

Mitä tulee valmistumisprosentteihin, joista joku tuolla jo mainitsi, niin ongelmahan on usein se
-molemmilla sektoreilla- että ihmiset pääsevät (jotkut myös joutuvat) töihin ennen valmistumistaan. Toisaalta se, että yo:ssa opiskellaan pidempään kuin amk:ssa johtuu (ainakin oman kokemukseni perusteella, vaikka kyseessä ovatkin eri oppialat) siitä että yo:ssa tehdään paljon enemmän opintoviikkojen eteen töitä ja toisaalta siitä, että yliopisto ei ole niin koulumainen kuin amk, vaan opinnot suunnitellaan itse: tähän liittyy myös tuo sivuaineasia, mikä amk:sta puuttuu tyystin. Joku väittää tässä tietysti toista, joten ei tästä sen enempää. Paitsi että yleisluontoisesti voisi vielä sanoa, etteivät opintoviikot ole mikään absoluuttinen työmäärän mittari, ne eivät ole tätä edes saman oppiaineen sisällä.

Lopuksi: tahdon vielä tehdä selväksi, että en väitä kaikkien amk:n ja niiden alaisuudessa olevien laitosten olevan samanlaisia kuin tämä missä itse opiskelin, silti, ainakin alkuvuosinaan amk:den imago perustui vain niiden itse luomiinsa mielikuviin ja siihen todella agressiiviseen mainontaan mitä ne tuolloin harrastivat.

Lue lisää

Olen samoilla kannoilla myöskin amk:ssa ja yliopistossa opiskelleena.
Olen ollut toiminnassa (killat, edarit jne) mukana ja en voi muuta kuin sanoa että yliopistomaailma on vain jotenkin avoimempi, ja tasoon ja opetukseen panostetaan. Amk:ssa paikkakunnasta riippuen ehkä, useinmiten ei.
Anteeksi vaan kaikki tradenomit.

Kilpailevathan tradenomit ja ekonomit samoista työpaikoista, joten miten niin valmistuu eri ammatteihin?

Muuten ihan totta, että tästä asiasta on kylä jauhettu aivan riittämiin ja ihmisiä on yhtä paljon kuin mielipiteitäkin.

Hauskaa kesän jatkoa siltä kaikille tasapuolisesti!

Hanna kirjoitti:

Kilpailevathan tradenomit ja ekonomit samoista työpaikoista, joten miten niin valmistuu eri ammatteihin?

Muuten ihan totta, että tästä asiasta on kylä jauhettu aivan riittämiin ja ihmisiä on yhtä paljon kuin mielipiteitäkin.

Hauskaa kesän jatkoa siltä kaikille tasapuolisesti!

Lue lisää

ainakin sit nimikkeiltään valmistuu "eri" ammatteihin :)

Hanna kirjoitti:

Kilpailevathan tradenomit ja ekonomit samoista työpaikoista, joten miten niin valmistuu eri ammatteihin?

Muuten ihan totta, että tästä asiasta on kylä jauhettu aivan riittämiin ja ihmisiä on yhtä paljon kuin mielipiteitäkin.

Hauskaa kesän jatkoa siltä kaikille tasapuolisesti!

Lue lisää

Mitäh?! Eihän nyt tradenomit ja ekonomit voi samoista työpaikoista kilpailla, eihän? Justhan joku tuolla edellä vihjaili, että kyllä työantaja tietää, mitä tutkintoa pitää arvostaa. Eikös asia sitten ole niin, että jos työpaikkaa hakee kymmenen tradenomia ja yksi ekonomi, niin fiksu työnantaja ottaa tietysti ekonomin asiaa sen kummenmmin miettimättä, kun se on ekonomi ja muut vain tradenomeja.

Vai kuinka se nyt sitten? Olenko ymmärtänyt nyt jotain väärin?

Elli kirjoitti:

Mitäh?! Eihän nyt tradenomit ja ekonomit voi samoista työpaikoista kilpailla, eihän? Justhan joku tuolla edellä vihjaili, että kyllä työantaja tietää, mitä tutkintoa pitää arvostaa. Eikös asia sitten ole niin, että jos työpaikkaa hakee kymmenen tradenomia ja yksi ekonomi, niin fiksu työnantaja ottaa tietysti ekonomin asiaa sen kummenmmin miettimättä, kun se on ekonomi ja muut vain tradenomeja.

Vai kuinka se nyt sitten? Olenko ymmärtänyt nyt jotain väärin?

Lue lisää

Vaikka tämä asia ei oikeastaan minua hirveästi edes kiinnosta (olen kyllä itse taloushallinnon tradenomi, mutta opiskelen nykyisin aivan eri oppiainetta), niin sanonpahan nyt kuitenkin että ei tietty tutkinto yksin kenellekään työpaikkaa välttämättä takaa -paitsi kun on kyse enemmän ammattisuuntautuneesta tutkinnosta kuten vaikkapa esim. poliisi, lääkäri tai juristi.

Nina kirjoitti:

ainakin sit nimikkeiltään valmistuu "eri" ammatteihin :)

Niin, eli amk:a tulleilla on erilaiset nimikkeet.

Elli kirjoitti:

Mitäh?! Eihän nyt tradenomit ja ekonomit voi samoista työpaikoista kilpailla, eihän? Justhan joku tuolla edellä vihjaili, että kyllä työantaja tietää, mitä tutkintoa pitää arvostaa. Eikös asia sitten ole niin, että jos työpaikkaa hakee kymmenen tradenomia ja yksi ekonomi, niin fiksu työnantaja ottaa tietysti ekonomin asiaa sen kummenmmin miettimättä, kun se on ekonomi ja muut vain tradenomeja.

Vai kuinka se nyt sitten? Olenko ymmärtänyt nyt jotain väärin?

Lue lisää

Työnantajapuoli on viime aikoina sivistynyt tässäkin ekonomi contra tradenomi -asettelussa. Ennen työilmoitukset olivat laatua :

1. Haetaan ekonomia hommaan foo.
2. Haetaan tradenomia tai merkonomia hommaan bar.

Nykyään tilanne on enemmän:

1. Haetaan kaupan ja hallinnon/liiketalouden korkeakoulututkinnon suorittanutta (ekonomi tai tradenomi) hommaan foo.
2. Haetaan 2.asteen kaupallisen alan tutkinnon suorittanutta (merkonomi) hommaan bar.

Ei työnantaja suoraan valitse ekonomia. Tämän vuoksi on olemassa työhaastattelut. Eikä kukaan kiellä liiketalouden tradenomia hakemasta paikkaa, johon toivotaan ekonomia. Aina vain parempi, jos tradenomi pystyy näyttämään pätevyytensä sivuuttaen ekonomin.

Ja muistakaa : ekonomien ja tradenomien (kuten myöskään DI:n ja insinöörien) ei ole tarkoitus kilpailla keskenään - heidän on tarkoitus suorittaa työtehtävänsä taitojensa mukaisesti.

Elli kirjoitti:

Mitäh?! Eihän nyt tradenomit ja ekonomit voi samoista työpaikoista kilpailla, eihän? Justhan joku tuolla edellä vihjaili, että kyllä työantaja tietää, mitä tutkintoa pitää arvostaa. Eikös asia sitten ole niin, että jos työpaikkaa hakee kymmenen tradenomia ja yksi ekonomi, niin fiksu työnantaja ottaa tietysti ekonomin asiaa sen kummenmmin miettimättä, kun se on ekonomi ja muut vain tradenomeja.

Vai kuinka se nyt sitten? Olenko ymmärtänyt nyt jotain väärin?

Lue lisää

kun sille ekonomille joutuisi maksamaan kaksi kertaa korkeamman palkan...