Alattiosta Finnmarksviddan yli Suomeen?

Tarkoitus on ajaa ensi kesänä polkupyörällä Hammerfestista Alattion kautta Kautokeinoon ja sieltä Enontekiön Hettaan. Hammerfestiin Hurtugruten-laivalla Kirkkoniemestä.

Eniten arveluttaa nousu valtameren rannalta ylängölle. Petyn jos nousua on alle 10 km;)

Sitten Finnmarksviddan palvelut ja tuulet ennenkaikkea. Jos tuulee pohjoisesta on myötätuuli ja palelee. Jos tuulee etelästä on vastatuuli mutta ei palele.

Keskinopeus 18 km/tunti kirjoitti:

Tarkoitus on ajaa ensi kesänä polkupyörällä Hammerfestista Alattion kautta Kautokeinoon ja sieltä Enontekiön Hettaan. Hammerfestiin Hurtugruten-laivalla Kirkkoniemestä.

Eniten arveluttaa nousu valtameren rannalta ylängölle. Petyn jos nousua on alle 10 km;)

Sitten Finnmarksviddan palvelut ja tuulet ennenkaikkea. Jos tuulee pohjoisesta on myötätuuli ja palelee. Jos tuulee etelästä on vastatuuli mutta ei palele.

Lue lisää

Kyllä siellä pyöräilijöitä on näkynyt, aina Nordkappiin asti menevät. Nousuja ja laskuja vaihtelevasti. Nousut pitkiä ja varmaan satoja metrejä ylös aina kerrallaan, jyrkkiä ja loivia. Palveluja ei ole, omin eväin pärjättävä. Puustosta ei ole suojaa, kiven koloja voi löytyä.

Hae kartta ja tutki sitä. Pitää olla kyllä harjoittelua takana , jos meinaa pärjätä pyörällä. Kylmiltään on turha lähteä. Noutaja tulee ja vitsit loppuu.
Kesällä lämpö riippuu tosiaan mistä tuulee. Ehkä ei pohjoistuulikaan sentään palenna. Esim viime heinäkuun oli kai alueella lämpimämpi kuin kesä Etelä-Suomessa.

Juuso kirjoitti:

Kyllä siellä pyöräilijöitä on näkynyt, aina Nordkappiin asti menevät. Nousuja ja laskuja vaihtelevasti. Nousut pitkiä ja varmaan satoja metrejä ylös aina kerrallaan, jyrkkiä ja loivia. Palveluja ei ole, omin eväin pärjättävä. Puustosta ei ole suojaa, kiven koloja voi löytyä.

Hae kartta ja tutki sitä. Pitää olla kyllä harjoittelua takana , jos meinaa pärjätä pyörällä. Kylmiltään on turha lähteä. Noutaja tulee ja vitsit loppuu.
Kesällä lämpö riippuu tosiaan mistä tuulee. Ehkä ei pohjoistuulikaan sentään palenna. Esim viime heinäkuun oli kai alueella lämpimämpi kuin kesä Etelä-Suomessa.

Lue lisää

Ei se matka vaan vauhti;) Suurin uhka on kai vilustuminen. Tarkoitus on jäädä telttailemaan sitten kun väsyttää, trangian kera.

Kveeneistä puheenollen olen tavannut heitä joskus aikaisemmilla matkoilla (peukalokyydillä liikkuessa). Hauska kieli. Vasta heiltä tajusin,että Kalevalan Joukahainen on vanha nimitys Joutsenelle,suomalaisten pyhälle linnulle.
Kveenit kutsuvat joutsenia joukahaisiksi vieläkin!

Jäi semmonen käsitys,että kveenit puhuvat vielä sellaista kieltä joka on Suomesta jo kadonnut.

Toinen asia mikä pani miettimään mikä on NORJA valtiona on se,että kveenit eivät osanneet lukea eikä kirjoittaa suomea. Halusivat,että luen suomalaisesta lehdestä mitä siinä lukee.

Minuklla varmaan naksahti päässä jotain:
Siis upporikas valtio,Norja, tekee osasta väestöstään tietoisesti luku- ja kirjoitustaidottomia omassa äidinkielessään!

Minulla muuttui siinä hetkessä käsitykseni norjalaisista. Minusta ne on julmia ihmisiä ei-norjankielisille Norjassa.

Keskinopeus 18 km/t kirjoitti:

Ei se matka vaan vauhti;) Suurin uhka on kai vilustuminen. Tarkoitus on jäädä telttailemaan sitten kun väsyttää, trangian kera.

Kveeneistä puheenollen olen tavannut heitä joskus aikaisemmilla matkoilla (peukalokyydillä liikkuessa). Hauska kieli. Vasta heiltä tajusin,että Kalevalan Joukahainen on vanha nimitys Joutsenelle,suomalaisten pyhälle linnulle.
Kveenit kutsuvat joutsenia joukahaisiksi vieläkin!

Jäi semmonen käsitys,että kveenit puhuvat vielä sellaista kieltä joka on Suomesta jo kadonnut.

Toinen asia mikä pani miettimään mikä on NORJA valtiona on se,että kveenit eivät osanneet lukea eikä kirjoittaa suomea. Halusivat,että luen suomalaisesta lehdestä mitä siinä lukee.

Minuklla varmaan naksahti päässä jotain:
Siis upporikas valtio,Norja, tekee osasta väestöstään tietoisesti luku- ja kirjoitustaidottomia omassa äidinkielessään!

Minulla muuttui siinä hetkessä käsitykseni norjalaisista. Minusta ne on julmia ihmisiä ei-norjankielisille Norjassa.

Lue lisää

No, Alattio on "vanha suomalainen kaupunki".1800-luvun alussa suomenkieliset asukkaat olivat tiettävästi enemmistö alueella. Viereisessä Kåfjordin kylässä oli iso kuparikaivos 1820-1850.

Hammerfest on nykyään ehkä eniten "suomalainen" Norjan kaupungeista Tromssan ja Oslon rinnalla. Näin, kun puhutaan "nykysuomalaisista".

Yksi ryhmä suomalaisia lähti Suomesta nälkää pakoon tuossa 1850-1860-luvulla sinne Petsamoon, Vesisaareen ja Porsangerin vuonon alueelle. Vähemmistöjen tuki taitaa joka maassa olla hiukan ongelmallinen. Pohjoiskalotin alueella asuvat myös saamelaiset, jotka pontevasti haluavat eriytyä näistä muista.

"Kveenit" taas tulivat alueelle kai 1000 vuotta sitten "Kvenlandista", joksi norjalaiset ovat Perä-Pohjolaa aina kutsuneet. Heidän "jälkeläisiään" on laskettavissa kai olevan puolet alueen nykyasukkaista.
Luulen kuitenkin, että nämä kaikki laskevat itsensä nykyään "norjalaisiksi"

No sitten on ns. Komsakulttuuri. Se oli alueella noin 8000-7000 vuotta sitten. Sen jäännöksiä löytyy mm. Altan museon alueelta. Kalliopiirroksia, kuten meillä Suomessakin monessa paikkassa. Tästä voisi päätellä, että sama porukka oli jo silloin asuttamassa tätä aluetta. Lieneekö koko pohjois-Norja siis "vanhaa suomalaisaluetta" vai olisiko se juuri päinvastoin.

Juuso kirjoitti:

No, Alattio on "vanha suomalainen kaupunki".1800-luvun alussa suomenkieliset asukkaat olivat tiettävästi enemmistö alueella. Viereisessä Kåfjordin kylässä oli iso kuparikaivos 1820-1850.

Hammerfest on nykyään ehkä eniten "suomalainen" Norjan kaupungeista Tromssan ja Oslon rinnalla. Näin, kun puhutaan "nykysuomalaisista".

Yksi ryhmä suomalaisia lähti Suomesta nälkää pakoon tuossa 1850-1860-luvulla sinne Petsamoon, Vesisaareen ja Porsangerin vuonon alueelle. Vähemmistöjen tuki taitaa joka maassa olla hiukan ongelmallinen. Pohjoiskalotin alueella asuvat myös saamelaiset, jotka pontevasti haluavat eriytyä näistä muista.

"Kveenit" taas tulivat alueelle kai 1000 vuotta sitten "Kvenlandista", joksi norjalaiset ovat Perä-Pohjolaa aina kutsuneet. Heidän "jälkeläisiään" on laskettavissa kai olevan puolet alueen nykyasukkaista.
Luulen kuitenkin, että nämä kaikki laskevat itsensä nykyään "norjalaisiksi"

No sitten on ns. Komsakulttuuri. Se oli alueella noin 8000-7000 vuotta sitten. Sen jäännöksiä löytyy mm. Altan museon alueelta. Kalliopiirroksia, kuten meillä Suomessakin monessa paikkassa. Tästä voisi päätellä, että sama porukka oli jo silloin asuttamassa tätä aluetta. Lieneekö koko pohjois-Norja siis "vanhaa suomalaisaluetta" vai olisiko se juuri päinvastoin.

Lue lisää

Pari kysymystä:

-minkälainen maasto on välillä Alattio-Kautokeino-(Hetta).

-onko väli puuton esim.?
-onko porot maantiellä makoilemassa kesäisin?

Mitä olen kartasta katsonut ei ole mitään hirveitä vuoria (vrt. esim. Lyngenin alpit).

Ja lisäksi:
-minkälainen paikka on Masi? Siinä puolivälissä Alattio - Kautokeino

Keskinopeus 18 km/t kirjoitti:

Pari kysymystä:

-minkälainen maasto on välillä Alattio-Kautokeino-(Hetta).

-onko väli puuton esim.?
-onko porot maantiellä makoilemassa kesäisin?

Mitä olen kartasta katsonut ei ole mitään hirveitä vuoria (vrt. esim. Lyngenin alpit).

Ja lisäksi:
-minkälainen paikka on Masi? Siinä puolivälissä Alattio - Kautokeino

Lue lisää

Parasta on että joku paikkakuntalainen vastaa. Itse olen ajanut muutaman kerran vain ohitse.

Altasta on alkuun noin 10-20 km tasaista jokilaaksoa ja sitten nousee aika jyrkkään ylös kanjonia pitkin kohti tuntureita, ehkä 200 metriin. Ja senjälkeen lisää ylös ja puusto pikkuhiljaa harvenee ja muuttuu tunturikoivikoksi ja pusikoksi. Tunturiylängöllä sitten tie nousee ja laskee ylös-alas ja kiertelee tarpeen mukaan tunturien/vaarojen kupeita ja järviä.
Norjanpuolen tie on parempi.

Aika vähän oli viime kesänä poroja tällä alueella (Alta-Kautokeino)tiellä. Enempi oli sitten kun mentiin Nordkapia kohti tai Hammerfestin suuntaan. Taitavat mennä mäkäräisiä ja paarmoja karkuun viileämmille seuduille.

Myös väli Alattio-Russenes käy aika korkealla, oliko jotain 700 m, ja aukealla ylängöllä.
Myös alku Russenes - Repparfjordiin on tasaista, mutta sitten mäkistä Hammerfestiin saakka. Varsinkin Kvaloyan saarta tie kiertää komeasti meren rannalla paikoitellen.
Pyöräilijöitä oli paljon liikkeellä viime kesänä heinäkuussa, yleensä parittain ja varusteita näytti olevan kovasti tarakoilla. Keskipäivällä näytti olevan kuuma ajaa (paidatta menivät), kun aurinko paistaa.
Masista ei tietoa, ohi vain ajanut.

Juuso kirjoitti:

Parasta on että joku paikkakuntalainen vastaa. Itse olen ajanut muutaman kerran vain ohitse.

Altasta on alkuun noin 10-20 km tasaista jokilaaksoa ja sitten nousee aika jyrkkään ylös kanjonia pitkin kohti tuntureita, ehkä 200 metriin. Ja senjälkeen lisää ylös ja puusto pikkuhiljaa harvenee ja muuttuu tunturikoivikoksi ja pusikoksi. Tunturiylängöllä sitten tie nousee ja laskee ylös-alas ja kiertelee tarpeen mukaan tunturien/vaarojen kupeita ja järviä.
Norjanpuolen tie on parempi.

Aika vähän oli viime kesänä poroja tällä alueella (Alta-Kautokeino)tiellä. Enempi oli sitten kun mentiin Nordkapia kohti tai Hammerfestin suuntaan. Taitavat mennä mäkäräisiä ja paarmoja karkuun viileämmille seuduille.

Myös väli Alattio-Russenes käy aika korkealla, oliko jotain 700 m, ja aukealla ylängöllä.
Myös alku Russenes - Repparfjordiin on tasaista, mutta sitten mäkistä Hammerfestiin saakka. Varsinkin Kvaloyan saarta tie kiertää komeasti meren rannalla paikoitellen.
Pyöräilijöitä oli paljon liikkeellä viime kesänä heinäkuussa, yleensä parittain ja varusteita näytti olevan kovasti tarakoilla. Keskipäivällä näytti olevan kuuma ajaa (paidatta menivät), kun aurinko paistaa.
Masista ei tietoa, ohi vain ajanut.

Lue lisää

Googlella löyty Kautokeinosta kuvaa,mutta ei sitten oikein muuta. Ja Masin kirkosta.

Kuvaus selvensi kovasti. Hyvä uutinen on,että siellä voi olla muitakin pyöräilijöitä.