Muistan kuinka eräs seurapuhuja kertoi seuraavanlaisen tarinan:
"Olinpa eräänä päivänä odottamassa bussia ja siinä sitten eräs mies tunnisti minut saarnamieheksi ja sanoi hieman ivalliseen sävyyn:
- Kyllä ihminen on apinasta kehittynyt, ei Herra ole ihmistä luonut.
Niinpä sitten totesin miehelle, että:
- Mitäpä sanot, jos vaimosi synnyttää apinan?"
KOKO SEURASALI hörähti jutulle - kuuluipa ihan nauruakin! Tämä tapahtui 90-luvulla Helsingissä. Muistaako muut?
Saako seurapuheessa olla huumoria?
Omasta mielestäni se on hyvä tapa pitää ihmisiä "hereillä".
"Olinpa eräänä päivänä odottamassa bussia ja siinä sitten eräs mies tunnisti minut saarnamieheksi ja sanoi hieman ivalliseen sävyyn:
- Kyllä ihminen on apinasta kehittynyt, ei Herra ole ihmistä luonut.
Niinpä sitten totesin miehelle, että:
- Mitäpä sanot, jos vaimosi synnyttää apinan?"
KOKO SEURASALI hörähti jutulle - kuuluipa ihan nauruakin! Tämä tapahtui 90-luvulla Helsingissä. Muistaako muut?
Saako seurapuheessa olla huumoria?
Omasta mielestäni se on hyvä tapa pitää ihmisiä "hereillä".
Vastaukset 8
Vanhimmat
tottakai saa olla huumoria seurapuheessa, mutta ei se ole pää tarkoitus kummiskaa..
Aikoinaan eräs Raahelainen LT oli huumorimies puheissaan.
Ihan hyvä juttu ollu varmasti...
Ihminen ei tosin ole kehittynyt apinasta. Darwinia on ihan tahalleen haluttu tulkita väärin.
Kuka sitten Darwinin on luonut ja alkusolun ja räjähdyksen?? Raamatussa lukee, että alussa oli sana ja se sana oli jumalan tykönä ja jumala oli se sana:)
Alussa oli sana ja sitten tuli meret ja maat, joo, onhan ne voinut Jumala luoda.
Mutta miten pitkälle tossa luomisessa sitten mennään? Darwin oli kuitenkin ihan oikea ihminen, jolla oli isä ja äiti. Ni tarkoitatko tossa vastauksessas, että Jumala loi Darwinin?
Darwinia, ihan niin kuin Raamattuakin on tahalleen haluttu tulkita väärin. Kuka on sillä milloinkin pönkittänyt omaa kuvaansa.
Tuossa jutussa en kyllä onnistunut näkemään mitään erityisen hauskaa. No, huumorintajua on monenlaista.
tilannekomiikkaa. Yllättävä sana tilanteessa, jossa sellaista ei osattu odottaa.
Minulle on jäänyt huvittavista seurapuheista mieleen seuraavat kömmähdykset:
- kun te nuoret alatte seurustelemaan, niin elekää kattelko kauniita kumppaneita, vaan rumia, koska kauneus on katoavaa, mutta rumuus on pysyvää.
- mikä siinä on, kun seuravieraat menee aina sinne taakse istumaan ja nämä etupenkit on aina tyhjillään. Johtuuko se siitä, että puhujan sylki roiskii etupenkkeihin asti.
- suutarin ville oli tehnyt tupakanpoltosta lakon, kunnes eräänä päivänä hän löysikin kaapistaan vielä avaamattoman lupi-askin.
Ville pyöritteli sitä kauan aikaa himoiten käsissään ja meni lopulta lupiaski kädessään talon ulkoportaille. Sieltä hän nakkasi tupakkiaskin kaaressa yli navetan huutaen samalla: "Luuletko, että minä olen sinua heikompi !"
- Eräs puhujaveli meni seuramatkalle amerikkaan.
Siellä paikalliset veljet alkoivat kyselemään: "Onko se tosi, kun ne viimeksi täällä käyneet puhujaveljet kertoi siellä suomessa olevan niin
äkäisiä mäkäräisiä, että haukkaavat isoja suupaloja ihosta ?" Puhujamme virkkoi:"Kyllä kait se tosi on, jos kerta veljet ovat niin sanoneet !"
- Erääseen taloon oli tullut kaksi jehovan todistaja naista, jotka olivat alkaneet saarnaamaan uudesta maasta, jossa kaikki puut ja kasvit tuottavat joka kuukausi uusia siemmeniä.
Talon isäntä oli vastannut.
Tuolla saunassa on parhaillaan nuoria miehiä. Menkää sinne, niin saatte tuoreita siemeniä.