Sukupuolineutraali kieli

Feministithän aikoinaan pyrkivät kovastikin muuttamaan kieltä ns. neutraaliin suuntaan vaatimalla esimerkiksi puhemiehen kutsumista puhehenkilöksi (niinkö se oli?). Itse en tätä ole koskaan ymmärtänyt, mutta se nyt ei ole ensimmäinen kerta kun en feminismiä ymmärrä. Englantia käyttävissä maissa muutosvimma oli luonnollisesti kovempi ja myös ratkaisut parempia. Esimerkiksi vanha avioliittokaavaan kuuluva 'man and wife' haluttiin ehdottomasti muuttaa muotoon 'husband and wife', ja näin myös tehtiin. Mikä tästä tekee sinänsä hauskan esimerkin on se, että kun sanojen todellista merkitystä ja etymologiaa tutkitaan havaitaan termin 'wife' oikeastaan tarkoittavan lähes samaa kuin 'woman' mikä siis tekee lausahduksesta 'man and wife' hyvinkin neutraalin (mies ja nainen). Sen sijaan 'husband' tulee vanhan englannin ja viikinkinorjan termistä husbonda/husbondi, joka tarkoittaa talon herraa. Näin feministit siis muuttivat avioliittokaavan muodosta 'mieheksi ja naiseksi' muotoon '(talon)herraksi ja naiseksi'.

Oikeastaan tämä kaikki oli vain johdantoa sille, että voin postata tämän linkin: http://tonguetied.us/

Sieltä löytyy erittäin paljon muutakin kuin feminismiä ja luulisi olevan ainakin Kurrelle sopivaa luettavaa.
171112
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Miltä tuntuisi, jos intissä teitä poikia oltaisiin kutsuttu varusnaisiksi? Entäpä kun valmistutte virkaan ja saatte nimikkeen virkanainen? Esittäydyt: " Hyvää huomenta, olen valtion ministeriön X virkanainen Petteri Metsälä." Jne, jne.

Olkoot kuinka vakiintuneita termejä, ne eivät ole neutraaleja käsitteitä.

Äänestä

Liian vaikea?

Keskusneiti Mauri Möttönen kuulostanee myös täysin neutraalilta?

Äänestä
  • Ei sillä ole mitään väliä kuulostaako termi neutraalilta vai ei. Tämä siis minun mielestäni, sinä edustat ilmeisesti toista katsontakantaa. Itseäni ei millään tavalla hetkauta se onko joku mies mahdollisesti keskusneiti. Aika lapsellisena pitäisin henkilöä, joka moisesta jaksaisi huomauttaa. Toisaalta sallin kyllä jokaiselle keskusneiti-Maurille oikeuden esitellä itsensä jonain muuna kuin keskusneitinä jos sille sopiva termi löytyy. Sama periaate pätee myös naisiin. Sen sijaan en hyväksy pyrkimystä muuttaa kieltä pysyvästi tai poistaa vanhoja sanoja. Siis kertauksena; Mauri voi toivoa itsestään käytettävän muuta termiä samoin kuin hän voi toivoa, että häntä kutsuttaisiin toisella nimellään (Perttuli). Sen sijaan Mauri ei voi varata itselleen oikeutta kieltää muita ihmisiä käyttämästä hänestä termiä keskusneiti, jos hän todella on keskusneiti.

    Päteekö sama periaate muuten muihinkin sanoihin? Pitäisikö 'automaatti' muuttaa sellaiseen muotoon, jossa ei ole sanoja 'auto' tai 'tomaatti'? Ainahan on olemassa riski, että ihmiset eivät ymmärrä sanan merkitystä kun siinä on joku muukin sana. Esimerkiksi 'palomies' kuulemma tarkoittaa miestä, vaikka esim. itse luulen 'palomiehen' tarkoittavan sellaista henkilöä, joka ammatikseen sammuttaa tulipaloja. Kieltämättä sekavaa.

    Äänestä

  • Ramon kirjoitti:

    Ei sillä ole mitään väliä kuulostaako termi neutraalilta vai ei. Tämä siis minun mielestäni, sinä edustat ilmeisesti toista katsontakantaa. Itseäni ei millään tavalla hetkauta se onko joku mies mahdollisesti keskusneiti. Aika lapsellisena pitäisin henkilöä, joka moisesta jaksaisi huomauttaa. Toisaalta sallin kyllä jokaiselle keskusneiti-Maurille oikeuden esitellä itsensä jonain muuna kuin keskusneitinä jos sille sopiva termi löytyy. Sama periaate pätee myös naisiin. Sen sijaan en hyväksy pyrkimystä muuttaa kieltä pysyvästi tai poistaa vanhoja sanoja. Siis kertauksena; Mauri voi toivoa itsestään käytettävän muuta termiä samoin kuin hän voi toivoa, että häntä kutsuttaisiin toisella nimellään (Perttuli). Sen sijaan Mauri ei voi varata itselleen oikeutta kieltää muita ihmisiä käyttämästä hänestä termiä keskusneiti, jos hän todella on keskusneiti.

    Päteekö sama periaate muuten muihinkin sanoihin? Pitäisikö 'automaatti' muuttaa sellaiseen muotoon, jossa ei ole sanoja 'auto' tai 'tomaatti'? Ainahan on olemassa riski, että ihmiset eivät ymmärrä sanan merkitystä kun siinä on joku muukin sana. Esimerkiksi 'palomies' kuulemma tarkoittaa miestä, vaikka esim. itse luulen 'palomiehen' tarkoittavan sellaista henkilöä, joka ammatikseen sammuttaa tulipaloja. Kieltämättä sekavaa.

    Siitähän juuri on kyse, sanojen neutraaliudesta. Kyllä ainakin minulle esim lakimiehestä tulee ensimmäisenä mieleen mies. Aivan kuten kassaneidistä tulee nainen mieleen.

    Tuskin sinäkään haluaisit itseäsi kutsuttavan neiti- tai nainen -loppuisella ammattinimikkeellä, vaikka sinua ei haittaisi vaikka jotakuta miestä "naiseksi" kutsuttaisiin? Onko sitten niin vaikeaa ymmärtää, että naisetkaan eivät innostu näistä mies-loppuisista sanoista, vaikka niitä miten perinteillä perusteltaisiin? Eihän koti-isiäkään kutsuta kotiäideiksi, vaikka perinteisesti naisten toimena onkin ollut. Keskusneitikin on muuttunut puhelinvaihteenhoitajaksi, pankkineiti on pankkivirkailija, lakimies on juristi, lehtimies on toimittaja, virkamies virkailija, jne. Kieli siis muuttu kokoajan, vaikka se kuinka olisi mielestäsi lapsellista ja hyväksyt sen eli et.

    Äänestä

  • cisma kirjoitti:

    Siitähän juuri on kyse, sanojen neutraaliudesta. Kyllä ainakin minulle esim lakimiehestä tulee ensimmäisenä mieleen mies. Aivan kuten kassaneidistä tulee nainen mieleen.

    Tuskin sinäkään haluaisit itseäsi kutsuttavan neiti- tai nainen -loppuisella ammattinimikkeellä, vaikka sinua ei haittaisi vaikka jotakuta miestä "naiseksi" kutsuttaisiin? Onko sitten niin vaikeaa ymmärtää, että naisetkaan eivät innostu näistä mies-loppuisista sanoista, vaikka niitä miten perinteillä perusteltaisiin? Eihän koti-isiäkään kutsuta kotiäideiksi, vaikka perinteisesti naisten toimena onkin ollut. Keskusneitikin on muuttunut puhelinvaihteenhoitajaksi, pankkineiti on pankkivirkailija, lakimies on juristi, lehtimies on toimittaja, virkamies virkailija, jne. Kieli siis muuttu kokoajan, vaikka se kuinka olisi mielestäsi lapsellista ja hyväksyt sen eli et.

    Jäljellä ovat vielä maaherra, kirkkoherra ja puhemies... niin ja se varusmies. Mitäs keksittäis... kuvernööri, kirkonpaimen, puheenjohtaja ja rivisotilas. Onneksi kätilö on jo valmiiksi kätilö - eipähän ainakaan nimi pääse alalle aikovaa miestä pahentamaan.

    Äänestä

  • Antsu kirjoitti:

    Jäljellä ovat vielä maaherra, kirkkoherra ja puhemies... niin ja se varusmies. Mitäs keksittäis... kuvernööri, kirkonpaimen, puheenjohtaja ja rivisotilas. Onneksi kätilö on jo valmiiksi kätilö - eipähän ainakaan nimi pääse alalle aikovaa miestä pahentamaan.

    Tietysti saattaa vaikuttaa jotenkin huvittavalta tehdä sanamuunnoksia. Ehkä aikoinaan oli yhtä hupaisaa kuvitella lakimiestä nimitettävän miksikään muuksi kuin lakiMieheksi.

    Äänestä

  • cisma kirjoitti:

    Tietysti saattaa vaikuttaa jotenkin huvittavalta tehdä sanamuunnoksia. Ehkä aikoinaan oli yhtä hupaisaa kuvitella lakimiestä nimitettävän miksikään muuksi kuin lakiMieheksi.

    Hesari esitteli uutta USA:n Suomeen nimitettyä suurlähettilästä: 'liikenainen' oli nostettu oikein otsikkoon asti. Mikäpäs siinä. Ei hän liikemieskään ole.

    Pyykkipoika-sanasta olisi muuten päästävä eroon. Ei siksi, että termi syrjisi naista, vaan siksi, että se syrjii miestä! Kyseinen tarvike tekee todella yksinkertaista hommaa: käy kiinni ja pitää. Aivan kuin poika ei pystyisi mihinkään vaativampaan! Tör-ke-ää!

    Äänestä

  • Ramon kirjoitti:

    Ei sillä ole mitään väliä kuulostaako termi neutraalilta vai ei. Tämä siis minun mielestäni, sinä edustat ilmeisesti toista katsontakantaa. Itseäni ei millään tavalla hetkauta se onko joku mies mahdollisesti keskusneiti. Aika lapsellisena pitäisin henkilöä, joka moisesta jaksaisi huomauttaa. Toisaalta sallin kyllä jokaiselle keskusneiti-Maurille oikeuden esitellä itsensä jonain muuna kuin keskusneitinä jos sille sopiva termi löytyy. Sama periaate pätee myös naisiin. Sen sijaan en hyväksy pyrkimystä muuttaa kieltä pysyvästi tai poistaa vanhoja sanoja. Siis kertauksena; Mauri voi toivoa itsestään käytettävän muuta termiä samoin kuin hän voi toivoa, että häntä kutsuttaisiin toisella nimellään (Perttuli). Sen sijaan Mauri ei voi varata itselleen oikeutta kieltää muita ihmisiä käyttämästä hänestä termiä keskusneiti, jos hän todella on keskusneiti.

    Päteekö sama periaate muuten muihinkin sanoihin? Pitäisikö 'automaatti' muuttaa sellaiseen muotoon, jossa ei ole sanoja 'auto' tai 'tomaatti'? Ainahan on olemassa riski, että ihmiset eivät ymmärrä sanan merkitystä kun siinä on joku muukin sana. Esimerkiksi 'palomies' kuulemma tarkoittaa miestä, vaikka esim. itse luulen 'palomiehen' tarkoittavan sellaista henkilöä, joka ammatikseen sammuttaa tulipaloja. Kieltämättä sekavaa.

    "Sen sijaan en hyväksy pyrkimystä muuttaa kieltä pysyvästi tai poistaa vanhoja sanoja."

    Vai että Sinä et sitä hyväksy. Jahas. Valitettavasti tätä tapahtuu ihan itsestään koko ajan.

    "Toisaalta sallin kyllä jokaiselle keskusneiti-Maurille oikeuden esitellä itsensä jonain muuna--"

    Virallisia nimityksiä on käytettävä, joten taitaa sillä sittenkin olla sinulle merkitystä. Olet ristiriitainen. Mauri pysyy keskusneitinä.

    Äänestä

  • faktat tiskiin kirjoitti:

    "Sen sijaan en hyväksy pyrkimystä muuttaa kieltä pysyvästi tai poistaa vanhoja sanoja."

    Vai että Sinä et sitä hyväksy. Jahas. Valitettavasti tätä tapahtuu ihan itsestään koko ajan.

    "Toisaalta sallin kyllä jokaiselle keskusneiti-Maurille oikeuden esitellä itsensä jonain muuna--"

    Virallisia nimityksiä on käytettävä, joten taitaa sillä sittenkin olla sinulle merkitystä. Olet ristiriitainen. Mauri pysyy keskusneitinä.

    Mauri on täysin vapaa kutsumaan itseään miksi haluaa. Ei hänen tarvitse vastata kysymykseen ammatistaan sanatarkasti ammattinimikkeellä. Voihan varastomieskin sanoa hoitavansa logistisia toimintoja tjms. Mutta Maurin ei pidä itkemän jos työtodistukseen merkitään keskusneiti, tai jos Maurin vaimo kertoo ystävälleen Maurin olevan keskusneiti.

    Äänestä

  • Antsu kirjoitti:

    Hesari esitteli uutta USA:n Suomeen nimitettyä suurlähettilästä: 'liikenainen' oli nostettu oikein otsikkoon asti. Mikäpäs siinä. Ei hän liikemieskään ole.

    Pyykkipoika-sanasta olisi muuten päästävä eroon. Ei siksi, että termi syrjisi naista, vaan siksi, että se syrjii miestä! Kyseinen tarvike tekee todella yksinkertaista hommaa: käy kiinni ja pitää. Aivan kuin poika ei pystyisi mihinkään vaativampaan! Tör-ke-ää!

    "Hesari esitteli uutta USA:n Suomeen nimitettyä suurlähettilästä: 'liikenainen' oli nostettu oikein otsikkoon asti. Mikäpäs siinä. Ei hän liikemieskään ole."

    Liikemies on suomeen englannista otettu laina, joka tarkoittaa henkilöä, joka toimii mukana liike-elämässä. Erityisesti johtotasolle päässeistä tai omaa yritystoimintaa pyörittävistä käytetään usein tätä termiä. USA:n suurlähettiläs ei siis ole liike-elämässä toiminut henkilö?

    Äänestä

  • cisma kirjoitti:

    Siitähän juuri on kyse, sanojen neutraaliudesta. Kyllä ainakin minulle esim lakimiehestä tulee ensimmäisenä mieleen mies. Aivan kuten kassaneidistä tulee nainen mieleen.

    Tuskin sinäkään haluaisit itseäsi kutsuttavan neiti- tai nainen -loppuisella ammattinimikkeellä, vaikka sinua ei haittaisi vaikka jotakuta miestä "naiseksi" kutsuttaisiin? Onko sitten niin vaikeaa ymmärtää, että naisetkaan eivät innostu näistä mies-loppuisista sanoista, vaikka niitä miten perinteillä perusteltaisiin? Eihän koti-isiäkään kutsuta kotiäideiksi, vaikka perinteisesti naisten toimena onkin ollut. Keskusneitikin on muuttunut puhelinvaihteenhoitajaksi, pankkineiti on pankkivirkailija, lakimies on juristi, lehtimies on toimittaja, virkamies virkailija, jne. Kieli siis muuttu kokoajan, vaikka se kuinka olisi mielestäsi lapsellista ja hyväksyt sen eli et.

    Hyvin sanottu. Nimitykset muuttuvat ajanmukaisemmiksi aikojen saatossa, niin pitääkin. Vastoin mikinismin prinsiippejä, en rupea nimittelemään toista mieltä olevia.

    Äänestä

  • Ramon kirjoitti:

    "Hesari esitteli uutta USA:n Suomeen nimitettyä suurlähettilästä: 'liikenainen' oli nostettu oikein otsikkoon asti. Mikäpäs siinä. Ei hän liikemieskään ole."

    Liikemies on suomeen englannista otettu laina, joka tarkoittaa henkilöä, joka toimii mukana liike-elämässä. Erityisesti johtotasolle päässeistä tai omaa yritystoimintaa pyörittävistä käytetään usein tätä termiä. USA:n suurlähettiläs ei siis ole liike-elämässä toiminut henkilö?

    Jotain kai sulle pitäisi osata selittää, mutta MITÄ? Jos lehtijutun otsikko olisi väittänyt, että lähettilääksi saapuu liikemies, niin se olisi johtanut harhaan, koska Mrs. Ware ei todellakaan ole liike- eikä mikään muukaan mies.

    Äänestä

  • Antsu kirjoitti:

    Jotain kai sulle pitäisi osata selittää, mutta MITÄ? Jos lehtijutun otsikko olisi väittänyt, että lähettilääksi saapuu liikemies, niin se olisi johtanut harhaan, koska Mrs. Ware ei todellakaan ole liike- eikä mikään muukaan mies.

    No tulihan se selväksi. Luulin kyseisen naisen olevan suurlähettilään pestinsä ulkopuolella mukana liike-elämässä, mutta ilmeisesti näin ei ole jos niin sanot. Kai hän sitten on ennen diplomaatin uraa ollut kotiäiti tai jonkin sortin duunari...

    Äänestä

  • Ramon kirjoitti:

    Mauri on täysin vapaa kutsumaan itseään miksi haluaa. Ei hänen tarvitse vastata kysymykseen ammatistaan sanatarkasti ammattinimikkeellä. Voihan varastomieskin sanoa hoitavansa logistisia toimintoja tjms. Mutta Maurin ei pidä itkemän jos työtodistukseen merkitään keskusneiti, tai jos Maurin vaimo kertoo ystävälleen Maurin olevan keskusneiti.

    Mauri näyttää häpeävän keskusneiti-titteliään ja yrität keinotekoisesti pyrkiä luomaan Maurille pakoteitä, että hänen ei tarvitsisi käyttää itsestään keskusneiti-nimikettä.

    Asialla on siis väliä sinulle. MOT

    Äänestä

  • Ramon kirjoitti:

    Mauri on täysin vapaa kutsumaan itseään miksi haluaa. Ei hänen tarvitse vastata kysymykseen ammatistaan sanatarkasti ammattinimikkeellä. Voihan varastomieskin sanoa hoitavansa logistisia toimintoja tjms. Mutta Maurin ei pidä itkemän jos työtodistukseen merkitään keskusneiti, tai jos Maurin vaimo kertoo ystävälleen Maurin olevan keskusneiti.

    Tuohon ammattinimikkeeseen. En yhtäkkiä hahmottanut mikä on keskusneiti, mutta oletan sen tarkoittavan puhelinvaihteen hoitajaa. Meillä ainakin käytetään tuota nimikettä.

    Äänestä

  • Ramon kirjoitti:

    No tulihan se selväksi. Luulin kyseisen naisen olevan suurlähettilään pestinsä ulkopuolella mukana liike-elämässä, mutta ilmeisesti näin ei ole jos niin sanot. Kai hän sitten on ennen diplomaatin uraa ollut kotiäiti tai jonkin sortin duunari...

    JOS vielä palaat tähän aiheeseen, niin sanohan, mitä mielestäsi merkitsee sana 'liikenainen'. Ilmeisesti bisnestä tekevä ihminen on sinun sanastossasi 'liikemies', olkoon hänen jalkovälissään mitä tahansa.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Ramon kirjoitti:

Feministithän aikoinaan pyrkivät kovastikin muuttamaan kieltä ns. neutraaliin suuntaan vaatimalla esimerkiksi puhemiehen kutsumista puhehenkilöksi (niinkö se oli?). Itse en tätä ole koskaan ymmärtänyt, mutta se nyt ei ole ensimmäinen kerta kun en feminismiä ymmärrä. Englantia käyttävissä maissa muutosvimma oli luonnollisesti kovempi ja myös ratkaisut parempia. Esimerkiksi vanha avioliittokaavaan kuuluva 'man and wife' haluttiin ehdottomasti muuttaa muotoon 'husband and wife', ja näin myös tehtiin. Mikä tästä tekee sinänsä hauskan esimerkin on se, että kun sanojen todellista merkitystä ja etymologiaa tutkitaan havaitaan termin 'wife' oikeastaan tarkoittavan lähes samaa kuin 'woman' mikä siis tekee lausahduksesta 'man and wife' hyvinkin neutraalin (mies ja nainen). Sen sijaan 'husband' tulee vanhan englannin ja viikinkinorjan termistä husbonda/husbondi, joka tarkoittaa talon herraa. Näin feministit siis muuttivat avioliittokaavan muodosta 'mieheksi ja naiseksi' muotoon '(talon)herraksi ja naiseksi'.

Oikeastaan tämä kaikki oli vain johdantoa sille, että voin postata tämän linkin: http://tonguetied.us/

Sieltä löytyy erittäin paljon muutakin kuin feminismiä ja luulisi olevan ainakin Kurrelle sopivaa luettavaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu